JussiQ kirjoitti:Ymmärsinkö nyt oikein, että sinun mielestäsi on parempi tehdä _täysin_ hihasta arviot sen pohjalta mitä muutamien nähtyjen pelien perusteella voi päätellä.
Et ymmärtänyt. Aika harvoinhan arvioita täysin hihasta vedetään; arvioiden taustalla on aina jonkinlainen käsitys siitä, miten ottelut tilastollisesti päättyvät tietyntasoisten joukkueiden kohdatessa toisensa.
JussiQ kirjoitti:Eli ensimmäiset ja mahdollisesti varsin tuottoisat kierrokset jätetään jopa pelaamatta? Sen sijaan, että ensiksi tekisi joukkueanalyysit ja niiden pohjalta alustavat arviot käyttäen tutkimustietoa hyväksi, joita _sen jälkeen_ muuttaisi totta kai tärkeiden havaintojen perusteella.
Mitään ei jätetä pelaamatta, jos pelattavaa löytyy. Ensimmäisiin peleihin voi aivan hyvin lyödä vetoja, jos on ehtinyt seurata harjoitusotteluita ja tehdä joukkueanalyysit huolella. Ei se ole missään tapauksessa kiellettyä. Itselläni vain kovin usein käy niin, että kisojen alkaessa en ole ehtinyt paneutua asiaan riittävän huolellisesti. Sen takia pelaan ensimmäisellä kierroksella yleensä erittäin varovaisesti. Näin on siis omalla kohdallani, mutta yleisesti ottaen suosittelisin muitakin panostamaan normaalia varovaisemmin ensimmäisellä kierroksella; joukkueet kannattaa yleensä nähdä ainakin kerran tositoimissa, vaikka ennakkoanalyysi olisikin tehty huolella.
JussiQ kirjoitti:Kuten jo edellisessä viestissäni mainitsin, niin tuo oma tarkkailu ja analyysi on se ykkösasia, mutta hyvät lähtöarviot helpottavat huomattavasti tilannetta verrattuna siihen, että sulla ei olisi mitään lukuja käsissäsi. Sanoisin että aika vaikeaa on määritellä jotain o7,5-arviota vain katsomalla pelejä, tai miettimällä miten monen maalin tasoero on Ranskalla ja Ruotsilla. Toki jos siihen pystyt, niin hyvä sitten.
En ole tästä lainkaan eri mieltä. Et kuitenkaan tunnu nyt ymmärtävän sitä, mitä haluan sanoa: dataa kerättäessä ja tilastoja tutkittaessa pitäisi olla varovainen, ettei homma mene liian monimutkaiseksi, jolloin vaarana on, että analyysista on melkein enemmän haittaa kuin hyötyä.
JussiQ kirjoitti:
Se on selvää kun ratkaisupelit lähestyvät ja pikkumaat tippuvat pois jaloista, niin omien havaintojen osuus kasvattaa entisestään merkitystä, kun maiden välillä ei ole suuria eroja. Tällöin pystyy 1x2-arviot tekemään kyllä jossain määrin tarkasti hatustakin ilman tutkimustietoja.
Vastustan edelleen myös arvioiden vetämistä hatusta. Kyllä arvioiden taustalla on aina - tai pitäisi olla - jonkinlainen käsitys tilastollisista "lainalaisuuksista" (edellinen sana on lainausmerkeissä, koska se on niin huono; luulen kuitenkin, että useimmat ymmärtävät, mitä sillä tarkoitan).
JussiQ kirjoitti:
Ja edelleen, en ymmärrä mitä tarkoitat "plussilla tai miinuksilla"?
Plussat ja miinukset ovat niitä merkkejä, joita A-E-tyyppisten rankkaus-/luokittelumetodien käyttäjät nykyään yhä useammin lisäilevät kirjainten perään täsmentääkseen rankkauksiaan. Minusta tämä on aika hassu tapa, sillä se ikään kuin antaa ymmärtää, että plussien ja miinuksien käyttäjällä alkaa olla jonkinlainen käsitys siitä, että viisi luokkaa (A, B, C, D, E) ei ehkä riitäkään analyysivälineeksi, mutta toisaalta hän ei kuitenkaan ole valmis luopumaan tutuksi tulleesta metodista.
JussiQ kirjoitti:
Mulla on joukkueet rankattu esim. Suomi 4,0; Kanada 5,4; Latvia 2,5 yms. Nuo voisi olla vaikka 1300, 1600, 1000 "elon kielellä" jos helpottaa ymmärtämistä.
Ei helpota. En edelleenkään ymmärrä, mistä nuo lukuarvot tulevat ja onko niillä jokin muukin funktio kuin joukkueiden asettaminen keskinäiseen paremmuusjärjestykseen.
JussiQ kirjoitti:
Takerrut nyt liikaa noihin rankkien kirjaimiin, ne edelleenkin ovat vain ja ainoastaan sitä varten että eri henkilöt voivat helposti vertailla joukkueita keskenään. Oli mitkä lähtöarvot tahansa, niin kaikkien menetelmät saadaan puhumaan samaa kieltä näin.
Jaa-a. Minusta tuntuu kyllä pikemminkin siltä, että kaikki muut paitsi minä takertuvat näihin kirjaimiin aivan liikaa. Tavallaan kyllä ymmärrän A-E-tyyppisten rankkauksien suosion; niitä on helppo käyttää, ja kun kaikki muutkin tekevät rankkauksensa samalla tavalla, niin silloin todellakin puhutaan ikään kuin "samaa kieltä".
Tässä kohdassa on kuitenkin pakko esittää pari kysymystä, jotka toivottavasti pistävät (ainakin joidenkin) ajatukset liikkeelle:
1) Onko kukaan koskaan määritellyt esim. sitä, miten paljon joukkueita kussakin luokassa kuuluu olla tai miten suuri saman luokan sisällä olevien joukkueiden tasoero saa olla?
2) Jos rankkauksia halutaan vertailla, olisiko niin kovin paljon huonompi systeemi vertailla rankkauksia, joissa joukkueet on asetettu pelkkästään paremmuusjärjestykseen ilman luokkia?
JussiQ kirjoitti:
Tunnut esittävän kovasti kritiikkiä, mutta sitä vähemmän konkreettisia parannusehdotuksia. No, ihan hyvä vaan, tuleepahan keskustelua.
Esitän kritiikkiä, koska katson sen aiheelliseksi. Konkreettisia parannusehdotuksia minun on sen sijaan vaikea esittää, kun puhutaan A-E-tyyppisistä rankkauksista, yksinkertaisesti siksi, että minusta kyseisessä metodissa on jo lähtökohtaisesti sellaisia puutteita, joita ei oikeastaan voi korjata. Koitan herättää ajatuksia ja saada ihmiset ymmärtämään, että jo lähtökohtaisesti puuttellisen metodin kehittäminen johtaa vaikeuksien kasautumiseen jatkossa.