Sivu 1/1

Oikea panostus lay&back-vetoihin

Lähetetty:
Kirjoittaja cpsof95
Päätin tutkailla tuota Kellyn kaavaa vähän tarkemmin, ja mietin, saisiko siitä jotenkin väännettyä oikeat panokset lay&back-vetoihin, eli tilanteeseen, jossa on positiivinen odotusarvo suosikkia vastaan ja altavastaajan puolesta pelatessa (yleensä näin päin).

Kyllähän siitä jotain sai väännettyä... Toisessa topicissa esitän Kellyn kaavan todistuksen. Se kannattaa lukea läpi ennen tätä. Elikkä tässä tapauksessa lyödään lay-veto ja back-veto siten, että back-veto voi osua vain, jos myös lay-veto osuu.

r=todennäköisyys, että molemmat vedot menevät ohi
p=tn, että lay osuu, mutta back ei osu
q=tn, että sekä lay että back osuu
k=lay-kerroin - 1 (vähennettään 1, jotta algebra olisi simppelimpää)
(lay-kerroin pitää muuntaa "omaksi" kertoimeksi, kaava alla)
l=back-kerroin - 1 (-"-) (komission takia syytä muuntaa myös)
a=suhteellinen panos pelikassasta lay-vetoon
b=suhteellinen panos pelikassasta back-vetoon

Lay-kertoimen muuntaminen: Jos myyt kertoimella r, pelaat itse vetoa kertoimella: k=(r-c)/(r-1), missä c=komissio.

Back-kertoimen muuntaminen: Jos lyöt kertoimella r, pelaat todellisuudessa vetoa kertoimella: k=(r-1)*(1-c)+1.

Ja sitten aletaan vääntää...

V(0)=pelikassa alussa
V(n)=pelikassa n pelin jälkeen

Jos molemmat vedot kosahtaa: V(n+1)=(1-a-b)*V(n)
Jos lay osuu, back ei osu: V(n+1)=(1+ka-b)*V(n)
Jos molemmat vedot osuu: V(n+1)=(1+ka+lb)*V(n)

Tästä saadaan induktiivisesti:

V(n)=(1-a-b)^NO*(1+ka-b)^NL*(1+ka+lb)^NB*V(0),

missä NO on ohi menneiden pelien määrä, NL on lay-vetojen osalta osuneiden pelien määrä ja NB on molempien vetojen osalta osuneiden pelien määrä.

Käytetään Kellyn kaavan todistuksesta tuttua muuttujaa:

G = lim (n->ääretön) 1/n * ln(V(N)/V(0))

G = lim(n) [ NO/n * ln (1-a-b) + NL/n * ln(1+ka-b) * NB/n * (1+ka+lb)]

G = r * ln (1-a-b) + p * ln (1+ka-b) + q * ln (1+ka+lb)

Tätä voitaisiin derivoida a:n ja b:n suhteen, ja etsiä G:n maksimi. Tuloksena on kuitenkin pari ikävän näköistä yhtälöä. Itse asiassa pitäisi lähteä ratkomaan toisen asteen yhtälöparia. Sille on mahdollista saada ratkaisuja, mutta ne ovat todennäköisesti sellaisia lausekehirviöitä, että alkaa heikottaa.

Helpompi tapa on laittaa tuo alin G:n lauseke Exceliin. Tämän jälkeen pitää ladata Analysis Toolpak Add-In (tai jotain sinnepäin). Ja sen jälkeen voi käyttää Tools-valikosta löytyvää Solveria (eipä oo tietoa suomenkielisistä nimistä). Ja sitten vain Target Cell sinne, missä on tuo G:n lauseke, ja muutettaviksi soluiksi a ja b, joille on tietysti syytä antaa lisäehdot a>=0 ja a<=1 sekä b>=0 ja b<=1.

Ja ehdottomasti pitää huomata, että tuossa G:n lausekkeessa on vähennetty kertoimista 1! Ja p tarkoittaa sitä, että lay osuu, mutta back EI osu.

Esimerkki: Sevilla - Real Madrid (myydään Realia ja ostetaan Sevillaa)

Lay-kerroin: 1,79 (5%:n komission jälkeen pelataan kerrointa 2,20)
Back-kerroin: 5,70 (5%:n komission jälkeen pelataan kerrointa 5,47)

Tn-arvio: 27-29-44

Siitä saadaan koko lailla suoraan r=0,44, p=0,29, q=0,27. Ja siis k=2,20 ja l=5,47.

Läiskitään lukuarvot Exceliin ja laitetaan kone maksimoimaan G:tä muuttamalla a:ta ja b:tä.

Ulos tulee a=12,0% ja b=7,4%.

Eli 1000 euron pelikassalla ja 2:n kelly-jakajalla, myydään Realia 59,94 eurolla ja ostetaan Sevillaa 37,11 eurolla. Ja tässä siis Realin panos tarkottaa sitä summaa, jonka on valmis häviämään. Eli yhteensä pistetään likoon 97,05 euroa, minkä antaa myös perinteinen Kellyn kaava Realin myynnille! (Sevillalle 53,25 euroa)

Panokset tuntuu kovilta, mutta onhan peli erittäin edullinen. Osumia tulee 56% tapauksista. Ja palautus on vähintään 2,20.

Otetaan hieman maltillisempi esimerkki vertailun vuoksi: Blackburn - Everton

Tässä tn-arvio olisi esim.: 43-29-28
Myydään Evertonia kertoimella 3,30 -> 1,41.
Ja ostetaan Blackburnia kertoimella 2,50 -> 2,43.

Maksimoidaan taas G muuttamalla a:ta ja b:tä, ja Excel sylkäisee ulos:

a=1,7% ja b=2,5%.

Eli 1000 euron pelikassalla ja jakajalla 2, myydään Evertonia 8,52 eurolla, ja ostetaan Blackburnia 12,53 eurolla. Yhteensä siis laitetaan peliin 21,05 euroa, mikä on jälleen täsmälleen sama kuin pelkkä Evertonin myynti perinteisellä kaavalla. (Blackburnia ostettaisiin 15,00 eurolla.)

Näiden kahden esimerkin pohjalta uskaltaisin väittää, että lay&back-vedoissa kokonaispanos on näiden yksittäisten vetojen Kelly-panoksista suurempi. Panosten keskinäinen suhde ei kuitenkaan ole mikään vakio.

Lähetetty:
Kirjoittaja Neo
Nyt kun tämä alue tuntuu olevan tietoa tulvillaan niin pistetäänpä tällainen panostustekninen kysymys.

Sanotaan että kassa on vaikka 1000, ja tänään olisi lätkäkierroksessa 3 peliä johon pitäisi panos laittaa kellyllä. Kaikki pelit alkavat samaan aikaan, joten vedot on tehtävä myös yhtä aikaa, eikä edellisten pelien loppumista (= kassan lopullista tilaa) tiedetä ennen kuin kaikki ovat ohi.

Nämä kolme peliä saavat sitten reilut panostussuositukset lähinnä kärjistääkseni esimerkkiä:
peli1: panossuositus 5%
peli2: panossuositus 10%
peli3: panossuositus 15%

peli1: panos on tietysti 0,05 * 1000 = 50.
ja nyt seuraa perimmäinen kysymys, eli: saako peli2 panostuksen:
A) 0,1 * 1000 = 100, eli samasta kassasta kuin peli1 vai
B) 0,1 * 950 = 95, eli kassa vähennettynä pelin1 panoksella.

Ja sama tietysti pelin kohdalla. Panos on joko
A) 0,15 * 1000 = 150 tai
B) 0,15 * 855 = 128,25.

Kuten huomaa tuosta viimeisestä kohteesta niin panoksessa on aikamoinen ero, ja se tietysti kertautuisi jos matseja olisi vaikka 10.

Mielestäni tapaa B voisi myös pitää jollain tavalla järkevänä, koska panos olisi suhteutettuna aina täysin todelliseen kassaan. Jos pelejä sattuu tulemaan yhdelle päivälle paljon, viimeisen vedon kohdalla kassa on saattanut pudota helposti suuriakin summia jolloin periaatteessa ylipanostetaan reilusti käyttämällä tapaa A. Ainakin itsellä tällaisia tilanteita tulee koko ajan, koska pelaan vain brittiliigoja ja käytännössä kahtena päivänä viikossa voi olla 4 eri liigan pelit yhtä aikaa. Ja muina viikonpäivinä ei pelejä lainkaan, tai satunnaisia 1-2 kpl per päivä. Joten pääpelipäivinä kassasta on aika reilusti kierrossa vähän riippuen pelivalinnoista.

Mutta samalla tapa B tuottaa loogisen ongelman: jos panostus tehdään aina todellisen tilanteen mukaan niin silloinhan riippuu hyvin paljon siitä, missä järjestyksessä kohteet pelaat. Ensimmäinen kohde saa prosentit koko pelikassasta ja viimeinen kohde siitä mitä koko setin jälkeen on jäljellä, jolloin panostuksessa voi olla tosi suuria eroja kun tuota eroa aletaan mittaamaan pitkässä sarjassa.

Eli lyhyesti: jos x kohdetta lyödään sisään yhtä aikaa lasketaanko niiden panos aina saman suuruisesta pelikassasta vai miten?

T:Neo

Yksi tapa

Lähetetty:
Kirjoittaja Pe Tomg
Minä olen käyttänyt seuraavanlaista tapaa. On siis kolme veto joihin tulisi sijoitaa samanaikaisesti 5%, 10% ja 15%.

Lasketaan kokonaissijoitus 1-0,95*0,9*0,85 = 0,27325
Alkuperäissijoitukset olisivat olleet 0,05+0,1+0,15 = 0,3

Nyt kutakin sijoitusta pienennetään suhteessa 0,27325/0,3

5 % -> 5%*0,27325/0,3 = 4,55 %
10 %-> 10%*0,27325/0,3 = 9.11 %
15 % -> 15%*0,27325/0,3 = 13,66 %

Tässä siis yksi tapa vähentää panosta.

Lähetetty:
Kirjoittaja Mamba
Neo kirjoitti: ja nyt seuraa perimmäinen kysymys, eli: saako peli2 panostuksen:
A) 0,1 * 1000 = 100, eli samasta kassasta kuin peli1 vai
B) 0,1 * 950 = 95, eli kassa vähennettynä pelin1 panoksella.
Jos pelin2 panosta laskettaessa oletetaan peli1 jo hävityksi, niin silloin kannattaa pelata vain peli2 :wink: .

Re: Yksi tapa

Lähetetty:
Kirjoittaja Neo
Pe Tomg kirjoitti:Minä olen käyttänyt seuraavanlaista tapaa. On siis kolme veto joihin tulisi sijoitaa samanaikaisesti 5%, 10% ja 15%.

Lasketaan kokonaissijoitus 1-0,95*0,9*0,85 = 0,27325
Alkuperäissijoitukset olisivat olleet 0,05+0,1+0,15 = 0,3

Nyt kutakin sijoitusta pienennetään suhteessa 0,27325/0,3

5 % -> 5%*0,27325/0,3 = 4,55 %
10 %-> 10%*0,27325/0,3 = 9.11 %
15 % -> 15%*0,27325/0,3 = 13,66 %

Tässä siis yksi tapa vähentää panosta.
Tuohan vaikuttaa erittäin järkevältä.

Lähetetty:
Kirjoittaja linkku
Mitenkäs homma menisi, jos kassaan lisäisi kohteiden välissä odotusarvon mukaisen tuoton? Eli esim.

Kohde 1. Kassa 1000 (oa 1,05, panostus 5% = 50)
Kohde 2. Kassa 1,05 * 1000 = 1050 (oa 1,05, panostus 10 % = 105)
Kohde 3. Kassa 1,05 * 1050 = 1102 (oa 1,05, panostus 15 % = 165)

Eikös lähtökohta ole, että pitkässä juoksussa kassa kasvaa eli kyllä sen silloin voi odottaa kasvavan keskimäärin juuri tuon odotusarvon verran.

Edit: Kassan kasvusta oli ilmeisen hieno analyysi tuolla toisessa ketjussa. Eli kannattaa tutustua...

viewtopic.php?t=2956

L

samanaikaiset vedot

Lähetetty:
Kirjoittaja Nalle
Teoriassa optimipanostus noihin samanaikasiin menis niin, että pelataan esmes noista kolmesta kohteesta kaikki kombinaatiot (sinkut, tuplat, tripla) sellasilla panoksilla, että jokaisen yksittäisen kohteen panokseksi tulee aina se kellypaakku muitten tuloksista riippumatta.

Käytännössä joku muu systeemi lienee kuitenkin järkevämpi eli helpompi. Tai no jossain kahden kohteen tapauksessa tosta voi joskus olla ihan käytännön hyötyäkin sitä verta, että pikku sompaaminen maksaa vaivan. Eli lasketaan ensin molempien kohteiden "normaalit" kellypanokset. Sinkkujen lopulliset panokset lasketaan sit kassasta josta on vähennetty sen toisen matsin "normaali" panos. Ja tuplaan lykätään sit sen "normaalin" kellypanoksen ja tän "vähennetyn" panoksen erotus.

Lähetetty:
Kirjoittaja cpsof95
Jeps, toi Pe Tomgin systeemi vaikuttaa tosi luontevalta. En usko, että mentäis ainakaan pahasti metsään.

Vähän kommenttia linkulle...

Esimerkissäsi on pieni ajatusvirhe. Sanot, että vetosi odotusarvo (tn*kerroin) on 1,05. Kuitenkin odotusarvollisesti 50 euron panoksesi kasvaa toiset 50 euroa. Ethän sentään pelannut koko kassaa, vaan ainoastaan 5% siitä!

Toinen ongelma esimerkissäsi on se, että kohteisiin sijoitetut panokset riippuvat siitä, missä järjestyksessä panokset lasketaan. Kuitenkin oletuksena on, että kaikki pelit pelataan samanaikaisesti.

Sitten nallelle...

En oikein ymmärtänyt systeemiäsi, mutta mietipä, miten kävisi, jos samaan aikaan olisi tarjolla kaksi vetoa, jotka osuu 90%:n todennäköisyydellä kertoimella 2,00 ( oa=1,8 )? Kelly-panos molempiin yksittäiskohteisiin on 80% pelikassasta. Yhteensä pitäisi siis sijoittaa 160% pelikassasta! Miten panostaisit kohteisiin systeemisi mukaan?

Ja sitten vielä muille...

Oon tänään pähkäilly tätä yhtäaikaisten vetojen ongelmaa. Aika pahalta näyttää... Mitään edes irvistäen katseltavaa kaavaa ei ainakaan noissa parissa muussa tapauksessa käyttämäni logiikka anna. :evil: Enkä ainakaan toistaseks oo keksiny syytä, miksei se logiikka ois oikea. Ainaki sillä sai johdettua Kellyn kaavan.

Jos pelataan n kpl pelejä yhtä aikaa, mahdollisia oikein-väärin-yhdistelmiä on vaivaiset 2^n kpl. Esim. 10 pelille se tekee 1024 mahdollista loppusaldoa, joista jokaisella on oma todennäköisyytensä.

Katsellaanpa tilannetta kahdella kohteella, joiden osumistn:t ja kertoimet (vähennettynä yhdellä) ovat vastaavasti p1, k1 ja p2, k2. Pelataan suhteellisilla panoksilla a1 ja a2. Käytetään taas tutuksi tullutta muuttujaa G, joka saa tällä kertaa muodon:

G=(1-p1)(1-p2)*ln(1-a1-a2)+p1(1-p2)*ln(1-k1a1-a2)+(1-p1)p2*ln(1-a1+k2a2)+p1p2*ln(1+k1a1+k2a2)

Enpä usko, että tuota saa tuosta mihinkään sievenemään. Ja lisäämällä kohteiden määrää G:n lauseke muuttuu aina vaan hirveämmäksi.

Tuolla mainitulla 10 pelillä G:lle muodostuisi summalauseke, jossa olisi siis 1024 termiä. Tuossa sairaan pitkässä lausekkeessa olisi kymmenen muuttujaa, joiden arvoja muuttamalla pitäisi maksimoida G. Ei kuulosta ainakaan ihmisen hommalta enää...

Ehkä vois latoa noi 10 peliä Exceliin, ja kattoa, miten riittää prosessorin vääntö tällasen optimointiin... :lol:

Lähetetty:
Kirjoittaja cpsof95
Jees, oon tässä illan ratoks antanu Excelille tekemistä, ja optimoinu panoksia 10 yhtäaikaiseen vetoon. Mitään eksaktia tiedettä tää alla oleva löpinä ei oo, tällasia yleisiä havaintoja vaan.

Pienillä suhteellisilla panoksilla voi ihan huoletta käyttää kelly-panoksia siitä samasta pelikassasta ennen näitä vetoja. Jos yhteenlasketut panokset alkaa saavuttaa huomattavan osan kassasta, panoksia on syytä pienentää, mutta vaan vähän! Esimerkiks kymmentä sekalaista hatusta vedettyä pelikohdetta, jotka roiskin koneelle, pitäis pelata kelly-panoksilla yhteensä 47,5%:lla pelikassasta. Optimaalinen panostus olis 45,1%. Pe Tomgin systeemillä panostettais yhteensä 38,7%.

[mutu]Suosikkeja pelatessa panokset voi pitää korkeina, koska keskimäärin melko moni kohde osuu. Yllätyksiä pelatessa kannattaa tiputtaa kokonaispanostusta enemmän, koska hajontaa tulee enemmän.[/mutu]

Optimaalisten panosten keskinäinen suhde ei oo ihan sama kuin kelly-panosten. Optimaalisessa panostuksessa painotetaan parhaita pelikohteita pikkasen enemmän. Ero on kuitenki niin pieni, ettei sillä oo mitään käytännön merkitystä. Mun esimerkissä kellyllä 5,01% kokonaispanoksesta keränny kohde sai optimaalisessa panostuksessa 4,95%. Vastaavasti 13,15% kellyllä kasvoi 13,28%:iin. Enpä usko, että kenenkään tn-arviot on niin mikroskooppisen tarkkoja, että tällaset muutokset merkitsis yhtään mitään.

Itse pelaan sen verran harvoihin kohteisiin kerrallaan, että jatkan huoletta kelly-panoksilla koko pelikassasta. Lisäks Excelin optimointialgoritmi ei oikein meinannu selvitä tästä tehtävästä, sitä piti tavallaan "auttaa" vähän väliä. Enpä uskalla ees mennä takuuseen, että nää mun esittämät huomiot ois mitenkään kauheen varmalla pohjalla.

Jos pelattavien kohteiden kokonaispanostus kellyllä ylittää pelikassan, kattelisin aika tarkkaan, millasia kohteita pelailen. Jos pelaan ykköstä kymmeneen ManU-Leeds-peliin, niin aika huoletta voin pistää menemään melkein koko kassan. Jos pelailen kakkosta noihin matseihin, sitte tiputtelisin panoksia aika reilusti, tosin taitaa kelly tehdä saman muutenki.

Pienenä jälkihuomiona kokeilin, mitä Excel sanoo, kun laitoin yhtäaikaa pelattavaks kaks 2,00-kertoimista kohdetta, jotka osuu 90% todennäköisyydellä. Kellyn mukaan molempiin pitäis laittaa 80% kassasta... Optimaalinen panos olis molempiin 48,8%. Saattaa hieman ottaa pannuun, jos sattuu osumaan kohdalle se 1%:n tapahtuma, ja molemmat kosahtaa. 1000 euron kassasta jää käteen 24 euroa... Mut pidemmän päälle tollanen itsemurhapanostus kannattaa...

nallejippo

Lähetetty:
Kirjoittaja Nalle
<I>Sitten nallelle...

En oikein ymmärtänyt systeemiäsi mutta mietipä, miten kävisi, jos samaan aikaan olisi tarjolla kaksi vetoa, jotka osuu 90%:n todennäköisyydellä kertoimella 2,00 ( oa=1,8 )? Kelly-panos molempiin yksittäiskohteisiin on 80% pelikassasta. Yhteensä pitäisi siis sijoittaa 160% pelikassasta! Miten panostaisit kohteisiin systeemisi mukaan? </I>

Normaali kellypanos yhteen tuollaiseen kohteeseen ois tuo 80%. Jos se menee ohi, kassasta on jäljellä on 20%, josta sit "jälkimmäisen" kohteen panos on taas 80% eli alkuperäisestä kassasta 16%.

--> <B>molempiin sinkkuihin 16% kassasta.</B>

Noitten erotus (80%-16%) = 64%

--> <B>tuplalle 64% kassasta</B>

Yhteensä siis kiertoon lähtis kellyn mukaan 96% kassasta. Senhän verta se kassa laihtuis silloinkin, jos kahta tollasta kohdetta peräkkäisin päivinä kellyn mukaan pelais ja molemmat huti mänsis.

Jos alkukassa on esmes 1000 öröä, niin kummankin kohteen kautta kiertää 800 öröä (160 sinkun ja 640 tuplan kautta), eli kellypanos.

Jos "ensimmäinen" (kumpi vaan) kohde menee ohi, jää "jälkimmäisen" panokseksi vain se sinkulle laitettu 160 öröä, joka on 80% jäljelle jääneestä 200 örön kassasta, eli kellypanos.

Jos "ensimmäinen" (kumpi vaan) kohde osuu, pelaaja voittaa 2-kertoimisen vedon 800 örön panoksella, eli kassa on 1800. "Jälkimmäisessä" kohteessa on nyt painetta 2*640 + 160 = 1440 öröä, joka on 80% uudesta 1800 örön kassasta, eli taas kellypanos.

Tästä on tietty apua vaan jos molemmat kohteet on samalla bookkerilla.

Lähetetty:
Kirjoittaja Oliver
cpsof95 kirjoitti:Pienillä suhteellisilla panoksilla voi ihan huoletta käyttää kelly-panoksia siitä samasta pelikassasta ennen näitä vetoja. Jos yhteenlasketut panokset alkaa saavuttaa huomattavan osan kassasta, panoksia on syytä pienentää, mutta vaan vähän! Esimerkiks kymmentä sekalaista hatusta vedettyä pelikohdetta, jotka roiskin koneelle, pitäis pelata kelly-panoksilla yhteensä 47,5%:lla pelikassasta. Optimaalinen panostus olis 45,1%. Pe Tomgin systeemillä panostettais yhteensä 38,7%.
Teoriassa näin on kyllä, mutta käytäntöä varten sanoisin, että panoksia kannattaa kyllä pienentää arvioiden epätarkkuuden takia (tai no jokainenhan tietysti vannoo omiensa nimiin). Välillä on vieläpä sellaisia päiviä, että sitä ei ole kaikkein terävimmillään, jolloin analyysi (ne kaikki 20 kohdetta) menee aivan huomaamatta vielä enemmän perseelleen kuin normaalisti (kuten itselleni on käynyt jo kymmenenä viime lauantaina...(hymiö)...). Tällöin vahingotkin ovat normaalia pahempia, kun ne tulee kaikki samalla kertaa.

Sitä paitsi on mahdollista jopa teoriassa, että tilanteessa, jossa kokonaispanostus on liikaa yli optimaalisen, saattaa kassan kasvu ollakkin negatiivinen, vaikka kassan todellinen kasvukerroin jokaiselle vedolle yksinään olisikin suurempi kuin 1. Käytännössähän mukaan saattaa eksyä jokunen aito alikerroinkin ja muutama kovempi ylipanostusveto.

Tomgin esittämä systeemi vaikuttaa mielestäni hyvältä. On niin yksinkertainenkin. Eikä haittaa, vaikka olisi edellisiltana mennyt pitkään.

Mutta meikeläisen kolmesatanen olis varmaan leikannu kiinni tommosessa 10:n sarjassa.

Lähetetty:
Kirjoittaja Patessi
Yksinkertaisimmillaan voisi ajatella, että laskee panoksen yhtäaikaisiin peleihin koko alkuperäisestä kassasta joka kohteessa, mutta jokaista yhtäaikaista peliä kohden tiputtaa panoksesta prosenitin pois. Tyyliin:

15 yhtäaikaista kohdetta =

joka kohteeseen panokseksi 0.85 x Kelly/n

tai

9 yhtäaikaista

joka kohteeseen 0.91 x Kelly/n

Miten paljon tällä voi mennä metsään? Koetanko ajatella liian yksinkertaisesti?

P.S

Itselläni jäi ammattikorkeessa tilastotieteen kurssi kesken, kun siellä oli liian vähän vedonlyönnin kannalta motivoivaa matskua :) Ja liian aikaisin aamulla tunnit...

Lähetetty:
Kirjoittaja supersonic_77@hotmail.com
ESBC:n sivuilta löytyy tällainen:

Kolmas käsittelee sitten itse Kelly-kaavaa ja käytettyä jakajaa. Ymmärrän kaavan käytön tilanteissa, joissa pelikassan arvo lasketaan jokaiselle vedolle erillisesti (Siis jos olisi mahdollista) Entäs tuollaisena kiivaana pelipäivänä, jossa pelikassa ei ole tietenkään realiaikainen vetoja jätettäessä. Miten se huomioidaan (vai sopivalla jakajalla)? Pitääkö jakajaa muutella riippuen kuinka monta peliä yhtä aikaa on kohteena (Eli isompi jakaja lauantaina, kun jätettynä saattaa olla kymmeniä pelejä, verrattuna keskiviikkoon, jolloin on vain pari peliä)?

Tähän yksinkertaisin ratkaisu on laskea panokset aina sen hetkisestä kassasta. Eli pelaat 1.vedon jonka panos on 2%, seuraavan vedon panoksen laskisitkin sitten kassastasi josta on jäljellä 98%. Tässä on toki huonona puolena se, että mitä pienempi vedon järjestysnumero on, sitä suuremman painoarvon se saa kassan kehitykseen.

Parempi ratkaisu on se, että arvioit paljonko päivän aikana tulet kokonaisuudessaan pelaamaan ja lasket mihin kassasi laskisi jos pelaisit vedot yllä kuvatulla tyylillä. Tämän jälkeen jaat "veto kerrallaan" pelatun osuuden panosten summalla ja tässä on kertoja jolla kerrot panoksesi jotka olet laskenut aina päivän alkukassasta.

Katsotaan esimerkki: pelaat 10 vetoa joista jokaiseen panostaisit 5% "yksi kerrallaan" tilanteessa. Tällöin veto kerrallaan aina pienentyneestä kassasta panoksen laskien pelaisit yhteensä 1- 0,95^10 ~0,4 eli 40% kassastasi olisi vedoissa kiinni. Panostesi summa "yksi kerrallaan" tilanteessa olisi 50% (5%*10). Nyt siis kertojasi olisi 40/50 = 0,8. Nyt kun lasket panokset päivän alkukassasta aivan kuten pelaisit ne yksi kerrallaan ja kerrot panokset 0,8:lla, niin lopputulos on se, että tulet sijoittaneeksi yhteensä tuon 40%, mikä olisi siis sijoitus aina vähenevästä kassasta pelaten. Tämän kertojan käytön avulla kaikki vetosi saavat kuitenkin täysin saman painoarvon eli ensimmäisen ehdotuksemme ongelma on ratkaistu.

Tämä panostustapa on hieman "liian" varovainen, sillä tässä tavallaan oletetaan, että jokainen edeltävä veto menee väärin. Todellisuudessa tämä oletus ei tietenkään pidä paikkaansa vaan vedoistasi riippuen niistä osuu oletettavasti X% Jos keskimääräinen osumistn vedolle on esim. 50%, niin silloin voit "puolittaa" kertojasi eli käyttää 0,9:ää. ((1+0,8)/2).

Lähetetty:
Kirjoittaja Eltzu
Täällä on tehty todella hienoja laskelmia ja kaavoja, joista minun on vaikeata ymmärtää asian ydintä. Vastapainoksi kerron omani minkä olen omalla kohdallani havainnut hyväksi panostus tavaksi single peleihin:

Jos pelitilillä on 1000e rahaa, niin jaan saldon sadalla eli LAY vetoon 10e panos kertoimesta riippumatta. Harvemmin pelaan suoraan BACK vetona, koska uskon huonompaan onneeni sillä puolella, joten useinmiten samaa luokkaa myös BACK puolella eli 10e. Jokuhan numeronpyörittäjä voisi kommentoida onko systeemini aivan väärä pitkällä aikavälillä, mutta ainakin reilu puoli vuotta on toiminut minulla.

Tykkään siitä ettei tarvitse valtavasti miettiä/laskea panostusta ja ikäänkuin lapsellekkin jonkinlaiset rajat ettei saldo karkaa käsistä "tää on niin varma!" -hurmiossa. Helppo ja nopea laskea paljonko on varaa panostaa muuttuvan saldon mukaan...

Lähetetty:
Kirjoittaja JR81
Olen Eltzun kanssa samoilla linjoilla, liiallinen yksityiskohtiin takertuminen on mielestäni melko turhaa. On mielestäni monissa tapauksissa myös haitallista ajatellen kokonaisuuksien hahmottamista. Tuhlataan liiaksi energiaa asian optimointiin, eikä kiinnitetä huomiota riittävästi optimoitavien asioiden "luomiseen" (flair, creativity).

Ja yhtyäkseni vielä Eltzun mielipiteisiin, niin myös minulla "onni" on laajassa mittakaavassa ajateltuna ollut puolellani lyödessäni vetoja pienillä kertoimilla ja päinvastoin..

Re: Oikea panostus lay&back-vetoihin

Lähetetty:
Kirjoittaja supersonic_77@hotmail.com
cpsof95 kirjoitti: Näiden kahden esimerkin pohjalta uskaltaisin väittää, että lay&back-vedoissa kokonaispanos on näiden yksittäisten vetojen Kelly-panoksista suurempi.
Kiitos tuosta avausviestistä, olen pidempään pohtinutkin tätä back- ja lay-vetojen yhdistämistä ja ennen kaikkea panostuksen suhdetta siihen.

Mutta tätä lopun lausetta en ymmärtänyt. Mitä mahdat sillä tarkoittaa? Sitäkö, että lay-vedon panostus on yleensä ottaen suurempi kuin back-vedon?