Ylikerroin.com - Parhaat veikkausvihjeet

Kumpi on parempi?
1. Veto menee oikein, mutta jälkikäteen arvioituna reilu alikerroin.
2. Veto menee väärin, mutta jälkikäteen arvioituna reilu ylikerroin.

Oletetaan että olet analysoinut pelin isolla vaivalla ja panos normaaliksi.

Äänestin alikerroin oikein. Jos jälkeenpäin tajuat itse, että olet pelannut alikerrointa, olet jo oivaltanut jotain hyvin merkittävää. Mikäli löydät syyt ja seuraukset tapahtuneelle / omat virheet arvioinnissa ja vieläpä opit tästä jotain kantaa se jatkoa ajatellen hedelmää. Pienenä lisänä toki yksi oikein mennyt tiketti taskussa ja hyvä mieli.

Jos sen sijaan vedät roiman ylikertoimen väärin ei se tarkoita sitä, että seuraavakaan "vuosisadan yk" napsahtaisi himaan, onnella kun ei ole muistia - piru vie. Aiheuttaa helposti vain fiiliksen eikö se iso betsi voi ...tana ikinä osua. Tämä taas tekee alttiimmaksi virheille jatkossa, kun syytetään huonoa tuuria ja koitetaan väkisin saada se seuraava iso betsi kotiin. Ei hyvä yhdistelmä tulevaa ajatellen.

Sanon vaihtoehto 2.

Perustelut:

Veto menee väärin, mutta pitkällä aikavälillä voitat, koska kyseessä on ylikerroin. Otanta esimerkissäsi on pieni, joten tätä ei periaatteessa voi verrata kysymykseen, mutta mielummin pelaan 55% suosikkia kertoimella 2,00 kuin 50% suosikkia kertoimella 1,80. Satunnaisessa vedonlyönnissä ei ole asialla suurtakaan merkitystä, koska sillä ei haeta systemaattista profiittia, vaan satunnaisia voittoja, mutta ammattimaisessa vedonlyönnissä, veto olisi -EV lyödä alikertoimella. Pois suljettakoon tästä ns. "hupivedot", joita jokainen varmaan lyö joskus. Itse ainakin sorrun lyömään Suomen puolesta jokaisessa MM-Ottelussa; En sen takia että voittaisin, vaan koska se tekee ottelun seuraamisesta mielenkiintoisempaa

Darren kirjoitti:Äänestin alikerroin oikein. Jos jälkeenpäin tajuat itse, että olet pelannut alikerrointa, olet jo oivaltanut jotain hyvin merkittävää. Mikäli löydät syyt ja seuraukset tapahtuneelle / omat virheet arvioinnissa ja vieläpä opit tästä jotain kantaa se jatkoa ajatellen hedelmää. Pienenä lisänä toki yksi oikein mennyt tiketti taskussa ja hyvä mieli.

Jos sen sijaan vedät roiman ylikertoimen väärin ei se tarkoita sitä, että seuraavakaan "vuosisadan yk" napsahtaisi himaan, onnella kun ei ole muistia - piru vie. Aiheuttaa helposti vain fiiliksen eikö se iso betsi voi ...tana ikinä osua. Tämä taas tekee alttiimmaksi virheille jatkossa, kun syytetään huonoa tuuria ja koitetaan väkisin saada se seuraava iso betsi kotiin. Ei hyvä yhdistelmä tulevaa ajatellen.

Täysin samaa mieltä ja ainakin omalla kohdalla olisi täysin hurskastelua väittää mitään muuta, kun kumminkin vedonlyönnin tavoite on voittaa rahaa. Eri asia olisi, jos oletuksena olisi että virhettä arviossa ei olisi mahdollista korjata se vaikuttaisi myös seuraaviin vetoihin niin silloin tilanne olisi toinen. Eiköhän esim. tenniksen pelaaja mielummin voita ottelun tuuripompulla verkkonauhasta kuin häviää ottelun hyvin pelatun pallon jälkeen, ellei sitten huonoon karmaan tms. usko kun tosiaan onnella ei ole muistia kuten Darren sanoi.

Ite sanoisin että kakkonen on ykkönen. Kun oletetaan että molemmat vedot ovat etukäteen ajatellen yhtä hyviä ylikertoimia, niin pitkässä juoksussa itsellä ainakin on luottavaisempi olo, jos pelin kenttätapahtumat tukevat alkuperäistä arviota. Totta kai tappio on huono asia, ja loppupeleissä vain otteluiden tuloksilla on väliä. Mutta yksittäisessä pelissä kuitenkin satunnaistekijät vaikuttavat vielä aika paljon. Näin ollen välillä kyllä sitten osuu sellaisiakin kohteita, joiden "ei olisi pitänyt". En mä pahitteeksi jos sellaisiakin tulee.

Mutta tapahtui sitten 1. tai 2. -kohta vedossa, niin siihen pitää oikeanlaisesti reagoida tulevaisuutta ajatellen. Darrenilla hyviä pointteja tuohon kakkosvaihtoehtoon, mutta lisäisin sen verran, ettei tässä esimerkissä taidettu puhua sen kummemmin mistään "jättibetseistä"? Jos tosiaan puhutaan jostain jättivedosta joka epäonnisesti menee väärin, niin sen kyllä allekirjoitan että sillä on riskinsä jatkoa ajatellen. Mutta tosiaan itse ajattelin tämän ketjun aloittajan esimerkin mukaan, jossa molemmat vedot ovat ennen pelin alkua samanarvoisia ylikertoimisia ns. normivetoja.

Lisätään vielä sen verran, ettei onnella tosiaan ole muistia, mutta jos puhutaan esim. futispeleistä, niin maalintekotilanteita on molemmilla joukkueilla pelissä vain kohtuu vähäinen määrä, joten sattuman osuus on loppupeleissä kuitenkin aika merkittävä. Näin ollen kyllä nuo pelitilanteet kertovat jossain tapauksessa jopa enemmän kuin satunnainen lopputulos. Se mielestäni tukee tässäkin kyselyssä tuota kakkosvaihtoehtoa. Mutta lisätään kuten Darrenkin mainitsee, ettei noihin pelitapahtumiin parane liikaa tuudittautua tai tulos voi olla jatkossa entistäkin huonompi.

Kun ottelu on pelattu, vain toisen joukkueen puolesta pelatut vedot ovat osuneet. Luonnollisesti haluan, että oma vetoni on osunut. Jos joku siis tulisi kysymään minulta, kumman joukkueen puolesta haluaisin lyödä vetoa, jos vedon lyöminen jälkikäteen olisi mahdollista, niin ilmoittaisin tietenkin laittavani rahani voittaneelle joukkueelle (mikäli tarjottu kerroin olisi ykköstä suurempi). Sillä, minkälaisen todennäköisyysarvion olen ennen ottelua muodostanut, ei tässä tilanteessa ole mitään merkitystä.

Monet ovat sitä mieltä, ettei menneitä tapahtumia pitäisi lainkaan analysoida todennäköisyyden käsitteen avulla. Ja jos todennäköisyyksistä ei menneiden tapahtumien kohdalla voida puhua (muuten kuin toteamalla triviaalisti, että toteutuneen tapahtuman tn on 1 ja toteutumatta jääneen tapahtuman/tapahtumien tn on 0), niin myös yli- ja alikertoimen käsitteet lentävät romukoppaan. Jos tarkastelee asioita tästä näkökulmasta, niin alkuperäinen kysymys on oikeastaan mieletön, sillä se sisältää oletuksen, että tapahtuman todennäköisyydelle voitaisiin muodostaa jälkikäteen jokin arvio. Itse en ajattele aivan näin mustavalkoisesti, mutta haluaisin silti korostaa sitä, että todennäköisyyksistä puhuminen jälkikäteen on useimmissa vedonlyöntiin liittyvissä tapauksissa vähän epäilyttävää. Näin varsinkin yksittäisten otteluiden kohdalla. Tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota siihen prosessiin, jolla vedonlyönnissä käytettävät arviot tuotetaan. Sen toimivuutta voikin sitten arvioida monella tavalla; tuttu logaritmisumma on niistä yksinkertaisin, kun huomio kiinnitetaan pelkästään prosessin lopputuotteena syntyviin arvioihin.

P.S. Ajattelin aluksi, että onpa tyhmä kysymys (ja sitä se kirjaimellisesti otettuna onkin), mutta tästähän saa syntymään vaikka minkälaisia mielenkiintoisia pohdintoja ...