Olen moneen kertaan harkinnut tilin avaamista vetopörsseihin, mutta kun aikaa menee noihin vetojen mätkimiseen ympäri maailmaa en sitten ole vaivautunut. Nyt minulla on siihen kuitenkin hyvä syy.
En vaan saa juurrutettua päähäni noita Lay ja Back käsitteitä, kun ne menevät mielestäni mahdollisimman ristiin .
Perinteinen vedonlyönti "Back"
Vedonlyönti myös, mutta tilattu kerroin "Lay"
Hyväksyy toisen tilauksen "Lay"
Tarjoaa kerrointa muille "Back"
Mielestäni mahdollisimman epäloogista. Olisiko ketään rautalanka seppää joka saisi väännettyä tollolle mallin miksi näin?
En saa pelkistettyä asiaa itselleni ja tuntuu, että liikun heikoilla jäillä niin kauan kunnes tajuan tekemäni asian täydellisesti.
Back/Lay
Lähetetty:
Kirjoittaja Seve
Back:
Osta kerroin, eli lyö vetoa perinteiseen tapaan kyseisellä tai haluamallasi kertoimella.
Lay:
Myy kerroin, eli olet valmis antamaan kyseiselle tapahtumalle kyseisen tai haluamasi kertoimen tietyllä summalla.
Lähetetty:
Kirjoittaja linkku
Ajatusmaailmaa saattaa hieman helpottaa se, että Back-kertoimia pelatessa toimit ns. normaalina vedonlyöjänä. Lay-kertoimia asettaessa koeta asettaa itsesi perinteisen vedonlyöntitoimiston asemaan, joka tarjoaa kertoimia.
Näistähän löytyy oppaita netistä vaikka hurumykke, mutta ainakin tuolla Annabetin sivuilla on asia selitetty suht seikkaperäisesti ja vielä suomeksi.
Tuo excel-työkalu helpottaa kummasti lay-kertoimen laskemista. Vaikeinta lienee ymmärtää se, että kun tarjoat kerrointa 1,40 pelattavaksi, oma kertoimesi on tällöin 3,5 (-komissio). Ei tossa mun mielestä muuta hankalaa oo...
No jo alkaa selviämään. Olen lukenut ohjeita esbc.n sivuilta ja mennyt vaan sekaisisin. Siellä on jotenkin selitetty niin vaikeasti kuin tarjolla olisi neljä eri vaihtoehtoa sekä vedon lyömisessä, että kertoimen myymisessä olisi molemmissa lay-back vaihtoehdot riippuen tilaako vai käyttääkö tarjolla olevia kertoimia tai tilauksia. Ja selitetty niin, että ne menisivät ristiin. Kyllä meinas olla nuppi seksisin.
Kiitokset vastauksista!
Lähetetty:
Kirjoittaja hollitupa
On syytä nostaa hattua panostajalle. Täällä ollaan samaa mieltä hänen kanssaan vetopörssiajattelun toivottomasta logiikasta.
Otetaan esimerkiksi tapahtuma todennäköisyydellä 40 % ja tarjottavalla kertoimella 2,30 (komission vaikutus jätetään tässä huomioimatta).
Riskeerattu raha on 92 yksikköä ja odotusarvo 1.087 . Rahaliikenteessä tapahtumat netotetaan. Sadan vedon sarjassa rahaa tulisi siis 60 yksikköä ja lähtisi 52 yksikköä.
Selvitettäväksi jää vielä kerroin. Riskille altistetaan 92 yksikköä, joista voitettuihin vetoihin kohdistuu 60 %. Kertoimeksi muodostuu 1,811 (100/55,2).
Näin siis lasketaan hollituvalla. Vetopörssiohjeissa odotusarvo lasketaan eri tavalla. Kertoimen 2,3 käänteisluku on 0,435 - vastakkaisen tapahtuman kerroin on 1,77 (1/(1-0,435)). Odotusarvo on tällöin 1,062 (0,60*1,77). Tällainen ajattelu tuntuu niin vaikealta hahmottaa.
Jos nyt joku kertoisi, onko tämä hollitupalogiikka ihan kuusesta vai löytyykö siitä järkeäkin.
Tekstiä tuli vähän, mutta aikaa meni paljon.
Lähetetty:
Kirjoittaja cpsof95
Kieltämättä asia yritetään selvittää mahdollisimman vaikeasti joka paikassa, joten kokeillaanpa sitä täälläkin...
Kerroinhan tarkoittaa mahdollisen voiton ja panoksen välistä suhdetta, tai nettovoiton ja panoksen välistä suhdetta lisättynä yhdellä. Tarjotessa vetoa muille oma panos on toisen mahdollinen nettovoitto ja oma voitto on toisen panos (-komissio).
Jos siis kohteeseen pelattu panos on s ja kerroin k, niin mahdollinen kokonaisvoitto on k*s, josta vedon tarjoajan maksama osuus eli vedon tarjoajan panos on (k-1)*s. Vedon tarjoajan mahdollinen nettovoitto on s*(1-c), missä c on komissio. Tästä saadaan kokonaisvoitto, kun lasketaan mukaan vedon tarjoajan panos. Kokonaisvoitto on siis s*(1-c)+(k-1)*s=s*(k-c).
Koska kerroin on kokonaisvoitto jaettuna panoksella, saadaan vedon tarjoajan pelaamaksi kertoimeksi r=s*(k-c)/((k-1)*s). Eli r=(k-c)/(k-1).
Pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudestaan, joten olen itse vain opetellut ulkoa tuon kaavan ja tunkenut sen Exceliin, niin kone hoitaa homman siitä eteenpäin.
Lähetetty:
Kirjoittaja Neo
Mielestäni helpoin tuo LAY-veto on hahmottaa seuraavasti:
Itse en myöskään tajua cpsof95:n tyylisistä kaavoista yhtään mitään, saati sitten jostain ESBC:n "selvennyksistä". Eikä se taas auta asiaa vaikka joku ohjelma tuppaa valmiin kertoimen - se logiikka täytyy itse tajuta että voi nopeasti hyvän tarjousten tullessa (esim. Livebetting) kääntää sen oman kertoimen päässään.
Ja kun muistaa karkeasti idean:
BACK: mitä korkeampi kerroin = sen enemmän sinä voitat
LAY: mitä pienempi kerroin = sen pienemmällä kertoimella vastustaja pelaa = sen vähemmän riskeeraat itse saadaksesi vastustajan panoksen.
Eli: jos tarjoat LAY vetoa kertoimella 3,3 ja panoksella $100 riskeeraat $230 voittaaksesi $100. Jos tarjoat kertoimella 1,30 riskeeraat $30 voittaaksesi $100.
Toivottavasti tämä oli maanläheisempi esimerkki.
T: Neo
Edit: korjattu tuo ajatuskatko lukujen kanssa, muutin vähän eri luvut kun tuli niin tyhmä esimerkki.
Lähetetty:
Kirjoittaja cpsof95
Paitsi että kertoimella 2 ja panoksella $100 riskeeraat $100 voittaaksesi $100.
Lähetetty:
Kirjoittaja seti
Sällit yrittää selittää kovin monimutkaisesti.
Back on sama kuin että löisit vetoa normaalisti. (miinus komissio)
Jos tätä ei pysty ymmärtämään niin lienee parempi pysyä siellä perinteisten välittäjien tietokannoissa.
Lähetetty:
Kirjoittaja hollitupa
Täällä hollituvalla jaksetaan jauhaa tätä asiaa vielä.
Tuolla edellä hollitupalogiikan mukainen kerroin on 1,811. Koska tapahtuman todennäköisyys on 60 %, odotusarvoksi muodostuu 1,087. Tämä on täsmälleen sama kuin voittojen ja panosten (100/92) suhde. Näin täytyy ollakin.
Vetopörssiohjeiden mukainen odotusarvo on kuitenkin 1,062. Koska tapahtuman todennäköisyys on vakio, täytyy virheen olla joko voittojen ja panosten suhteessa tai kertoimessa. Täältä katsoen näyttää siltä, että virhe on kertoimessa.
Karrikoidaan hieman. Tarjoamme 10 %:n todennäköisyydellä osuvalle tapahtumalle kerrointa 5. Sadan vedon sarja muodostuu tällaiseksi:
Vetopörssimatematiikka kertoo todelliseksi kertoimeksi 1,25 ja odotusarvoksi 1,125.
Riskille altistetusta määrästä 50 voittovetoihin kohdistuu 90 % eli 45. Kertoimeksi muodostuu 2,22 (100/45). Todennäköisyyden 90 % ja kertoimen 2,22 tulo on 2,00. Tämä täsmää jälleen tuohon yksikköinä tehtyyn laskelmaan.
Kysyä sopii, miten kertoimella 1,25 voidaan saavuttaa odotusarvo 2,00. Hollitupalogiikassa lähdetään siitä, että kertoimen on aina oltava odotusarvoa suurempi. Jos ne ovat yhtäsuuret, kysymys ei ole vedonlyönnistä.
Lähetetty:
Kirjoittaja cpsof95
Mun tietääkseni vedon odotusarvolla tarkoitetaan sitä, kuinka moninkertaisena panos keskimäärin palautuu takaisin. Hollituvan esimerkissä myydään siis kerrointa 5, joka toteutuu 10%:n todennäköisyydellä.
Ja aivan oikein, tarjoajan pelaama kerroin on 1,25, vedon odotusarvo 1,125 ja vedon osumis-tn on 90%.
Pitää muistaa, että kertoimen myyjän panos on kertoimen ostajan mahdollinen voitto. Tässä tapauksessa voittaakseen 1 yksikön vedon tarjoaja riskeeraa siis 4 yksikköä. Kerroin on siis 1,25.
Sadan vedon sarjassa vedon tarjoajan kokonaispanos on 100*4=400 yksikköä. 90:ssä tapauksessa hän saa nettovoittoa 1 yksikön, ja 10:ssä tapauksessa nettotappiota 4 yksikköä. Hänen nettotuloksensa on siis 90*1-10*4=50 yksikköä. Eli hänen pelaamat 400 yksikköä palautuvat takaisin 450 yksikkönä. Odotusarvo on siis 450/400=1,125.
Hollitupalogiikassa on se virhe, että nettovoitto suhteutetaan niiden pelien kokonaistappioon, jotka olivat tappiollisia vedon tarjoajalle. Vedon odotusarvo kuitenkin tarkoittaa odotettavissa olevan palautuksen suhdetta pelin panokseen.
Muutenhan esim. pankissa tehtävän määräaikaisen sijoituksen odotusarvo olisi ääretön, koska tappiota ei tule, mutta voittoa kyllä tulee vähän.
Lähetetty:
Kirjoittaja hollitupa
Hollitupalogiikka siis ontui: tarjottaessa vetoa kertoimella 5 pitää kirjanpitoon merkitä panokseksi 4 ja vedon osuessa voitoksi 5. Asia on - lopulta - ymmärretty.
