Jakauma Kotiedussa

[tun3]

Hei, Olen tutustunut tuohon Kevin Pullein systeemiin success rate. Mielenkiintoinen, mutta se ei ota huomioon kotiedun erilaisia vahvuuksia eritasoisten joukkueiden kohdatessa. KYSYMYKSENI KOHDISTUUKIN lähinnä S.mäenalalle !

Kirjoituksesi ovat hyviä, mutta muutama "epäkohta" jäi mietityttämään minua. Tarkoitukseni on pelkästään mielenkiinnostani herännyt ; Kirjoittelit aiemmin palstalla kotiedusta useamminkin. Muistan pari kirjoitusta jossa kirjoitit

Kotiedusta voi yleisesti sanoa:
- kotietu kasvaa eksponentiaalisesti (=suhteessa 'etäisyyden' johonkin potenssiin) kun luokkaero kasvaa (kts. allaoleva esimerkki)
- kotietu kasvaa luokan laskiessa, ts. kotietu on pienempi ottelussa A - A kuin se on ottelussa E - E.

SITTEN TEIT KAAVION, jossa vahvuusluokitus 1-10, valioliigatutkimuksesi. Ajatellaan tässä nyt siten että 1 luokitus on A-luokan joukkueet ja rupusakit 10 E-luokan joukkueet. Tämä kaavio oli siis tehty pelkistetty vahvasti jonkin matemaattisen prosessin perusteella.

Kaaviossa oli esimerkkinä 2 vs 8. Prossat 78.48 16.82 4.70 . Tässä kohdassa ajatukseni heräsivät. Kysymykseni koskee tätä. Otetaan esimerkki kaaviosta; 2vs2 saadaan kotivoitolle 52 %. 5vs 5 kotivoitolle 45%, jos taas otetaan 10 vs 10 saadaan kotivoitolle 40%. Miten tässä voi olla näin suuri ero ??? Kirjoitit aiemmin että ts. kotietu on pienempi ottelussa A - A kuin se on ottelussa E - E. Olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin, mutta näitten lukujen valossa tilanne olisi toisinpäin.? Itseni nolaamisen uhallakin minun oli kysyttävä tämä tyhmä kysymys. Mitä mieltä te muut olette myös. Tähän olisi joku minua viisampi kertoa... ystävällisin terveisin tun 3

[S.Mäenala]

Hei, Olen tutustunut tuohon Kevin Pullein systeemiin success rate. Mielenkiintoinen, mutta se ei ota huomioon kotiedun erilaisia vahvuuksia eritasoisten joukkueiden kohdatessa. KYSYMYKSENI KOHDISTUUKIN lähinnä S.mäenalalle !
...
Otetaan esimerkki kaaviosta; 2vs2 saadaan kotivoitolle 52 %. 5vs 5 kotivoitolle 45%, jos taas otetaan 10 vs 10 saadaan kotivoitolle 40%. Miten tässä voi olla näin suuri ero ??? Kirjoitit aiemmin että ts. kotietu on pienempi ottelussa A - A kuin se on ottelussa E - E. Olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin, mutta näitten lukujen valossa tilanne olisi toisinpäin.? Itseni nolaamisen uhallakin minun oli kysyttävä tämä tyhmä kysymys. Mitä mieltä te muut olette myös. Tähän olisi joku minua viisampi kertoa... ystävällisin terveisin tun 3

Tarkkoja huomioita jälleen tun3!

Päätelmä siitä että kotiedun merkitys kasvaa joukkueiden luokan laskiessa perustuu sille yksinkertaiselle ajatukselle että kun
- taidollisten tekijöiden merkitys pienenee, teknisten tekijöiden merkitys käy suuremmaksi.

Kotietu on tälläinen tekninen tekijä. Yleisesti sen katsotaan koostuvan seuraavanlaisista osista:
- matkustamisen aiheuttama rasitus vastustajalle,
- tutut fasiliteetit kotistadionilla, tutunkokoinen kenttä, tuttu pelialusta,
- tuomarien kotijoukkuetta suosiva linja,
- kotiyleisön antama kannustus,
- ym.

Päätelmä on puhtaasti teoreettinen. Sen taustalla ovat useat jalkapallo-ottelun mallintamisesta nousevat rakennelmat, joissa ottelu koostetaan erilaisten osatekijöiden summana.

Tuota teoretisointia voidaan jatkaa. Otetaan jälleen kuva avuksi:



Kuvan käyrät näyttävät kaikki olevan matkalla kohti samaa pistettä, eli ne suppenevat kohti yhteistä raja-arvoa. Kun joukkueiden taso putoaa, eri lopputulosten todennäköisyydet näyttävät lähenevän toisiaan ja ottelun tulos näyttää siten määräytyvän yhä enemmän satunnaisesti.

Tämä selitetään siten että vaikka kotietu on olemassa, se ei aina realisoidu käytännössä:
- selkeästäkin edusta huolimatta onnettomalla hyökkäyskapasiteetilla ei vain saada maalia aikaiseksi,
- kun puolustus muistuttaa enemmän pujottelukeppejä kuin betoniseinää, vihulainen saattaa kotiedusta huolimatta onnistua tekaisemaan maalin, etenkin kun kotijoukkue yrittää liian suurella innolla tyydyttää vaativan yleisönsä voitonnälkää.

Ts. heikommilla joukkueilla suurempi osa kotiedusta jää toteutumatta ja satunnaiset tekijät vaikuttavat voimakkaammin ottelun tulokseen. Näin ajatellen tuo teoreettinen ajatus voidaan jättää voimaan.


Olemme kuitenkin varmasti samaa mieltä siitä että käytäntö on viime kädessä ratkaiseva tekijä.
Mitä hyötyä on sellaisesta kotiedusta, joka 'ei realisoidu'!

Olen laskenut noita Valioliigan käyriä vastaavat arvot myös useille muille liigoille. Yleisesti voi sanoa että ne vahvistavat Valioliigan käppyröissä näkyvät trendit. Vaikkakaan kehityssuunnat eivät aina ole yhtä selkeitä eivätkä aina aivan johdonmukaisiakaan, voidaan nuo trendit melko pitkälle yleistää.

Niin että mitä nolaamiseen tulee, se jää pitkälti minun osakseni tun3!
Noiden esittämieni teoreettisten ajatusten heittelyssä pitäisi olla varovainen. Asioita tulisi aina tarkastella kokonaisuuksina ja pohjaan asti.

[Betsaari]

Kotietu on tälläinen tekninen tekijä. Yleisesti sen katsotaan koostuvan seuraavanlaisista osista:
- matkustamisen aiheuttama rasitus vastustajalle,
- tutut fasiliteetit kotistadionilla, tutunkokoinen kenttä, tuttu pelialusta,
- tuomarien kotijoukkuetta suosiva linja,
- kotiyleisön antama kannustus,
- ym.

Hienoa analysointia jälleen kerran Super.Mäenala!

Noihin teknisiin tekijöihin sen verran otan kantaa, että kuten mainitsitkin, että ne toimivat yleisenä ohjeena, mutta sitten saattaa olla poikkeuksiakin joukossa, joten kannattaa olla tarkkana niidenkin arvioinnissa.

Tässä joitain pieniä huomioitavia seikkoja, mutta joissain tapauksissa hyvinkin merkittäviä osatekijöitä:

- matkustamisen aiheuttamaa rasitusta voidaan vähentää huomattavasti majoittumalla pelipaikkakunnalle jo edellisenä iltana tai käyttämällä vähemmän rasittavia kulkuneuvoja, kuten esimerkiksi lentokonetta
- kentän koko on yleisesti ottaen useilla joukkueille sama isoissa sarjoissa, kuten myös pelialusta. Pienemmissä sarjoissa - mukaan lukien alasarjat - on enemmän sitten poikkeuksia, kuten esimerkiksi Veikkausliigassa tekonurmia
- tuomarit suosivat yleisesti ottaen enemmän kotijoukkueita, mutta tässäkin kannattaa tarkistaa tuomarin nimi tehdessä pelivalintaa. Yksinkertaisesti on vain tuomareita, jotka ovat joillekin tietyille joukkueille vähemmän suosiollisia kuin toisille
- kotiyleisö saattaa olla joissain tapauksissa enemmän haitaksi kuin hyödyksi. On sarjoja ja eritoten joukkueita joilla kotiyleisö on jopa niin kriittistä, että se saattaa kääntää selkänsä jo pienistäkin vastoinkäymisistä
- ynm:hin pienenä huomiona sellainenkin, että historialliset seikatkin saattavat olla huomion arvoisia ja tästä nostaisin esille sen, että joskus joku joukkue ei vaan pärjää jossain tietyssä paikassa, tietylle joukueelle. Tästä hyvänä esimerkkinä HPK, jolla alkaa olemaan jo tarunhohtoinen asema Jokerien vieraana

[S.Sukkela]

Futiksen kotiedusta ja kotiyleisön välisestä suhteesta luin aikanaan gradua tehdessäni ihan kiinnostavan tutkimuksen, jossa oltiin päästy tulokseen, että ei niinkään itse katsojamäärä vaan se kuinka lähellä kenttää katsomo on nostaa kotietua.

[tun3]

PALJON KIITOKSIA Vastauksesta S.Mäenala.

Tämä herätti taas uusia ajatuksia ja työnsi minua hivenen taas eteenpäin vedonlyöntihommissani. Itseasiassa tämä vahvisti käsityksiäni siinä , että kotietu eri joukkueiden kesken on paljon joukkuekohtaisempi asia kuin ylimalkainen sarjakohtainen arvo; jota voitaisiin käyttää kaikkien joukkueiden kanssa ! Tuo sinun tutkimuksesi on todella mielenkiintoinen, ja siitä on hyvä laskea miettimään; tekemään voimalukujärjestelmääni tarkennuksia JOSSA erikseen KOTI JA VIERASVOIMA LUKEMA. (tätä täytyy sitten vähän viilata tietysti, ottaen huomioon kotiedussa vastustajan tason ottelukohtaisesti)

Joka tapauksessa Kiitän sinua hyvistä , mieltä avartavista jutuista, mitä olet esitellyt tällä palstalla.
Oma vahvuuteni ei ole matemaattisessa puolessa vedonlyönnissä, vaan tunnun ymmärtävän urheilua paremmin ja tekevän siitä hyviä havaintoja ! Se on hyvä että on tuollaisia matemaattisia neroja jotka hallitsevat sen puolen hyvin, se tasapainottaa hyvin tun3