pikkupikkuliikeri kirjoitti:Onko tosiaan niin, että foorumilla ei ole ketjua, joka käsittelee yhtä merkittävimmistä, ellei jopa ylivoimaisesti merkittävintä vedonlyönnin osa-aluetta? Muutaman vuoden vedonlyöntiä seuranneena ja harrastaneena uskallan väittää, että aika moni on helisemässä varianssin kanssa (mahdollisesti olen kärkipäätä tässä joukossa). Tämä tarkoittaa pahimmillaan kassan, kassan mukana talouden, ja talouden mukana elämän tuhoamista - mutta lähinnä sitä, että hukataan järjetön määrä resursseja johtuen varianssin yli- tai alitulkitsemisesta. Pelkästään foorumin vihjaajien graafeja seuraamalla herää paljon ihmeteltävää, sen verran mielipuolisia puolen tuhannen yksikön nousuja ja laskuja näkyy. Miten esimerkiksi nimimerkki timon graafista pitäisi ajatella? Pokerin puolella on sentään mahdollisuus nähdä EV-käyrä tilanteista joissa rahat menevät keskelle ennen riveriä. Tuohan on vain pieni osa pelin satunnaisuutta, mutta sentään jotain. Vedonlyönnissä jos et pelejä katso, milläs sanot onko tullut vedettyä hyvä veto? Ja vaikka katsotkin niin haastetta on siinäkin.
Itsehän en juuri aiheesta mitään ymmärrä koska en ole juurikaan matemaatikko, se ei kuitenkaan estä minua avaamasta keskustelua siinä toivossa, että foorumilta löytyisi sekä matemaattista kykyjä, että omakohtaista kokemusta varianssin merkityksestä vedonlyönnissä. Toivottavasti ketju auttaisi edes jotain vedonlyöjää hahmottamaan mikä varianssin merkitys konkreettisesti onkaan ja miten siihen suhtautua.
Hyvä avaus pikkutiikeriltä!
Varianssin ongelmaa ei laskennallisesti ole mitenkään yksinkertaista lähestyä. Se on riippuvainen monista tekijöistä, esimerkiksi
- pelattujen kertoimien jakaumasta ja tasosta,
- käytetystä panostasosta,
- arvioiden tarkkuudesta,
- vetomuodoista,
- tulosvaihtoehdoista (3-way, 2-way, moneyline/push),
- ym.
Tarkan kuvan saamiseksi on rakennettava vedonlyöntimalli, joka mahdollisimman tarkoin noudattaa asianomaisen vedonlyöjän pelikäyttäytymistä.
Rakensin seuraavan kuvan mukaisen laskupohjan. Kerroindataksi valitsin (kun nyt otit hänet esiin) Timon 1000 viimeisen vedon kertoimet, kerroinkeskiarvolla 1.83.
Kerroindataa lukuunottamatta mallilla ei ole mitään tekemistä Timon vedonlyönnin kanssa vaan vetojen kaikki ominaisuudet määritetään satunnaisgeneraatiolla.
Ideana oli tuottaa 1000 kpl 1000 vedon mittaisia vedonlyöntisarjoja ja etsiä niistä suurimmat negatiiviset osajoukot, laskea pudotuksen suuruus ja laskujakson pituus vetoina.
Simulaatiossa varioidaan kertoimet, odotusarvo ja arviovirhe kuvassa esitetyillä painotuksilla. Push-todennäköisyys tässä tarkastelussa on 0, joten kyseessä ovat puhtaasti moneyline-vedoista
koostuvat vetosarjat.
Kustakin 1000 vedon sarjasta etsitään negatiivisimmat 50, 100, 150, 200 ja 250 vedon mittaiset sarjat ja lasketaan niiden aikana toteutunut tappio.
Kaiken mittaiset sarjat voivat alkaa mistä tahansa kohdasta 1000 vedon isäntäsarjassa.
Laskenta on siinä määrin raakaa että jouduin tyytymään vain 1000:een toistoon. Tälläkin määrällä excel takkuili raskaasti.
F9:ää tuli paineltua melko monta kertaa.
Tulokset ovat seuraavat:
Lukuohje:
otetaan esimerkiksi vaikka 1. sarakkeen (sarjanpituus 50 vetoa) luku 372.
Tulkinta: 372 vetosarjassa (kaikkiaan 1000:sta vetosarjasta) huonoin 50 peräkkäisen vedon tulos vei kassasta jotakin väliltä 20 - 25 %.
Vasemmassa laidassa oleva luku on siis kyseisen luokan yläraja.
Tulos on hyvin lohdullinen:
- huolimatta siitä että vetojen asetuksissa hyväksyttiin huomattavan suuret arviovirheet (niin suuret että osa vedoista tuli niiden vuoksi alikertoimisiksi),
- huolimatta siitä että panostusmalli oli melko rohkea (kelly/4, max. 3%),
näistä tekijöistä huolimatta pitemmissäkin sarjoissa yli 50%:n häviöt olivat harvinaisia.
Jos oletetaan vähänkään suurempi arviotarkkuus ja jos panostetaan hieman maltillisemmin, 50%:n varianssipudotukset käyvät hyvin harvinaisiksi.
Laskennallisesti varianssissa on kyse kädenväännöstä negatiivisen satunnaiskehityksen ja voitollisen vedonlyönnin välisestä kädenväännöstä.
Mitä pitempiä vetosarjoja tarkastellaan, sitä todennäköisemmäksi käy se että voitollinen vedonlyönti saa yliotteen.
Siitä johtuen suurimmat keskiarvoiset varianssit löytyivät n. 120 - 130 vedon mittaisista sarjoista. 250 vedon mittaisissa sarjoissa keskimääräinen variannssi on jo selvästi alempi.
50 vedon mittainen sarja puolestaan on niin lyhyt että kassa ei yksinkertaisesti
ehdi laskea kovin paljon vaikka sarjan aikana olisi kuinka huono runi.
Laskin myös vastapuolella olevien suurimpien nousujen luvut, mutta siitä joskus toisella kertaa.