Ylikerroin.com - Parhaat veikkausvihjeet

Kuvitellaan breakeven pelaaja joka lätkii vetoja pelkästään SM-liigaan. Tämän pelaajan olisi vaikea saada tuo sinun tulos aikaan. Jos samainen pelaaja laittaa vetoja vaikka kymmeneen eri sarjaan saa hän ikäänkuin kymmenen yritystä tuloksentekoon jossain näistä sarjoista.

Tämä on siis ongelma tuon tilastollisen päättelyn suhteen. Tietysti pitää tutkia juuri SM-liiga tuloksia jos se kerran kiinnostaa. Ja nyt kun sanot että olet nimenomaan tämän liigan tuntija niin se validoi jonkin verran tuota Oddsin analyysiä.

Kongin kumaus kirjoitti:Ihan näin mielenkiintona kun SM-Liigan runkosarja on loppumassa ja tuo sarja on mennyt itsellä erinomaisesti niin tuli mieleen, että millä todennäköisyydellä arvioini (vetoni) ovat voitollisia vai saako tästä vielä syyttää positiivista varianssia...

Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta. Pääasialliset syyt ovat seuraavat:
1. Me emme tiedä Sinun todellista tasoasi Liigassa eikä meillä ole mitään keinoa määrittää sitä.
2. Vaikka me tietäisimmekin että Sinä olet tähän asti ollut voitollinen vedonlyöjä, se ei takaa että Sinä olet sellainen myös jatkossa.

Jatketaan tähän ketjuun kun edellä puhuttu asiasta. Tein pienen ”tutkimuksen”, jossa pyrin selvittämään millä todennäköisyydellä vedot ovat olleet voitollisia. Itse olen käynyt vain tilastotieteen perusteet kurssin, joten en ole varma onko käyttämäni testi oikea tähän tilanteeseen. Ehkäpä enemmän tilastotieteeseen perehtyneet osaavat tämän kertoa? Tässä testini..

Betsari1:
Vetoja: 800
Panokset: 800 (ka = 1)
Voitot: 840 (ka = 1.05)
Voittojen keskihajonta: 0.999

Kaikki kohteet on pelattu tasapanoksin 2 kertoimella ja tulos on aina joko osuma tai huti.

Tehdään keskiarvotesti. a = 5%. Asetetaan nollahypoteesi H0: u = 1 ja vastahypoteesi H1: u > 1

Kriittinen alue C = {T | T > ta (n – 1)} = {T | T > 1.645}

T = (1.05-1) / (0.999 / √800) = 1.416

-> T ei sijaitse kriittisellä alueella joten nollahypoteesi jää voimaan. Eli emme voi tällä merkitsevyystasolla todeta betsari1 vetojen olleen voitollisia.

Mikäli merkitsevyystaso a = 10%

-> C = {T | T > 1.282}. Tällöin T sijaitsee kriittisellä alueella, joten hylätään nollahypoteesi ja H1 astuu voimaan. Eli 90% todennäköisyydellä betsari1 vedot ovat olleet voitollisia.

Sitten vertailuun betsari2:
Vetoja: 600
Panokset: 600 (ka = 1)
Voitot: 630 (ka = 1.05)
Voittojen keskihajonta: 0.688

Kaikki kohteet on pelattu tasapanoksin 1.5 kertoimella ja tulos on aina joko osuma tai huti.

Tehdään vastaava testi kuin aikaisemmin. a = 5%

C = {T | T > ta (n – 1)} = {T | T > 1.645}

T = (1.05-1) / (0.688 / √600) = 1.780

-> T sijaitsee kriittisellä alueella, joten hylätään nollahypoteesi ja H1 astuu voimaan. Voimme siis 95% todennäköisyydellä todeta betsari2 vetojen olleen voitollisia.

Mitä näistä testeistä voi sitten päätellä? Ainakin sen että pienempiä kertoimia pelaamalla pystyy huomattavasti pienemmällä otannalla päättelemään ovatko vedot olleet voitollisia. Tämä ei tietenkään kerro mitään tulevien vetojen voitollisuudesta.

Midas kirjoitti:Jatketaan tähän ketjuun kun edellä puhuttu asiasta. Tein pienen ”tutkimuksen”, jossa pyrin selvittämään millä todennäköisyydellä vedot ovat olleet voitollisia. Itse olen käynyt vain tilastotieteen perusteet kurssin, joten en ole varma onko käyttämäni testi oikea tähän tilanteeseen. Ehkäpä enemmän tilastotieteeseen perehtyneet osaavat tämän kertoa? Tässä testini..

Betsari1:
Vetoja: 800
Panokset: 800 (ka = 1)
Voitot: 840 (ka = 1.05)
Voittojen keskihajonta: 0.999
...

Sen minkä olet tehnyt tässä pienessä tutkimuksessasi, voit tehdä paljon helpommin Excelissä käyttäen funktiota BINOMI.JAKAUMA (osumien määrähän on selvästi binomijakautunut). Aikaa menee ehkä minuutti. Lisäksi sinulla on yksi perustavanlaatuinen väärinymmärrys, joka vaikuttaa johtopäätöksiisi.

Koska vedot on pelattu yhden yksikön tasapanoksin ja koska jokaisen vedon kerroin on ollut 2,00, voidaan päätellä, että osumia on tullut yhteensä 420 kappaletta (840/2 = 420). Kun Exceliin kirjoittaa =BINOMI.JAKAUMA(419;800;0,5;TOSI), kaava palauttaa luvun 0,916. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yksittäisen vedon osumisen todennäköisyys olisi vain 50 %, puhtaan sattuman kautta on 8,4 prosentin todennäköisyys saavuttaa 800 vedon sarjassa vähintään 420 osumaa. Johtopäätös 10 %:n riskitasolla on siis se, että nollahypoteesi (vedot eivät ole olleet voitollisia) tulee hylätä. 5 %:n riskitasolla nollahypoteesia ei voida hylätä.

Vaikka johtopäätökset valituilla riskitasoilla ovat samat, mitään tarvetta käyttää jatkuvan jakauman testiä ei ole, sillä täsmällisemmän tuloksen saa jopa helpommin binomijakauman avulla.

Sitten siitä perustavanlaatuisesta väärinymmärryksestä...

Midas kirjoitti:Eli 90% todennäköisyydellä betsari1 vedot ovat olleet voitollisia.

Testiteoria on frekventistisen tilastotieteen peruskauraa, eikä frekventistisessä tilastotieteessä ajatella, että jakauman parametreillä olisi todennäköisyysjakaumat. Sen sijaan jakaumien parametrit ovat kiinteitä, ja todennäköisyydet liittyvät vain havaintoihin, joita jakaumista saadaan. Asiaa on ehkä hieman hankala selittää, mutta tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, etteivät "betsari1:n" vedot ole olleet voitollisia jollain tietyllä todennäköisyydellä, vaan sitä, että todennäköisyys havaita tietynsuuruinen (tai suurempi) osumatiheys nollahypoteesin ollessa voimassa on x prosenttia. Mikäli x on pienempi kuin ennalta sopivaksi katsottu riskitaso, nollahypoteesi hylätään (sillä vaihtoehtoisen hypoteesin katsotaan vastaavan paremmin todellisuutta). Tällöin otetaan/hyväksytään x prosentin riski tehdä väärä johtopäätös, mutta se ei tarkoita sitä, että H0 olisi totta x prosentin todennäköisyydellä ja H1 100-x prosentin todennäköisyydellä. Niin H0 kuin H1:kin on joko tosi tai ei ole tosi (todennäköisyydet joko 1 ja 0 tai 0 ja 1), muita todennäköisyyksiä niillä ei ole.

Midas kirjoitti:Voimme siis 95% todennäköisyydellä todeta betsari2 vetojen olleen voitollisia.

Bayesilaisittain tulkinta menisi about näin, mutta frekventistisen tilastotieteen maailmassa (johon nämä keskiarvotestit yms. kuuluu) tulkinta ei mene näin. Tässä siis ajatellaan, että tuon binomijakauman tn-parametri olisi kiinteä, jolloin tulosta ei voi pitää todennäköisyysjakaumana.

credit kirjoitti: Sen minkä olet tehnyt tässä pienessä tutkimuksessasi, voit tehdä paljon helpommin Excelissä käyttäen funktiota BINOMI.JAKAUMA (osumien määrähän on selvästi binomijakautunut). Aikaa menee ehkä minuutti. Lisäksi sinulla on yksi perustavanlaatuinen väärinymmärrys, joka vaikuttaa johtopäätöksiisi.

Koska vedot on pelattu yhden yksikön tasapanoksin ja koska jokaisen vedon kerroin on ollut 2,00, voidaan päätellä, että osumia on tullut yhteensä 420 kappaletta (840/2 = 420). Kun Exceliin kirjoittaa =BINOMI.JAKAUMA(419;800;0,5;TOSI), kaava palauttaa luvun 0,916. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yksittäisen vedon osumisen todennäköisyys olisi vain 50 %, puhtaan sattuman kautta on 8,4 prosentin todennäköisyys saavuttaa 800 vedon sarjassa vähintään 420 osumaa. Johtopäätös 10 %:n riskitasolla on siis se, että nollahypoteesi (vedot eivät ole olleet voitollisia) tulee hylätä. 5 %:n riskitasolla nollahypoteesia ei voida hylätä.

Vaikka johtopäätökset valituilla riskitasoilla ovat samat, mitään tarvetta käyttää jatkuvan jakauman testiä ei ole, sillä täsmällisemmän tuloksen saa jopa helpommin binomijakauman avulla.

Kiitos!

Lähinnä tällä "tutkimuksella" yritin selvittää olinko ymmärtänyt t-jakauman käytön/soveltuvuuden oikein. Ilmeisesti olin, koska johtopäätökset olivat samoja (vaikka tässä tapauksessa binomijakauma olisi ollut hieman helpompi tapa)? Entäpä jos otetaan realistisempi esimerkki jossa panokset ja voitot vaihtelevat. Tekaisin nopeasti 1000 vedon aineiston jossa panokset 1-5 yks ja kertoimet vaihtelevat. Tällä kertaa mukana myös push, half win ja half loss. Tällä kertaa tuli seuraavat luvut:

Vetoja: 1000
Panokset: 2600 (ka 2.6)
Voitot: 2750 (ka 2.75)
Voittojen keskihajonta: 2.701

Näillä luvuilla nollahypoteesi voidaan hylätä 5% merkitsevyystasolla.

Tähän testiin meni aikaa minuutti sen jälkeen kun aineisto oli valmiina. Nyt osumien todennäköisyys ei ole vakio, joten onko tässä tapauksessa mielekästä käyttää binomijakaumaa?

credit kirjoitti:Sitten siitä perustavanlaatuisesta väärinymmärryksestä...

Tämä oli tosiaan multa huolimattomasti ja väärin sanottu. Elikkä toki asia juurikin noin kun sanoit

Yksinkertaiset tilastolliset testit soveltuvat huonosti vedonlyöjän/vihjaajan voitollisuuden arviointiin, sillä valtaosalla voitollisuuteen pyrkivistä vedonlyöjistä vetosarjan jatkuminen korreloi positiivisesti aikaisempien vetojen tuloksen kanssa. Tästä seuraa se, että onnekkaampi vedonlyöjä saavuttaa todennäköisemmin esim. 800 vedon rajapyykin ja käytettävissä oleva otos ei siis ole satunnaisesti valittu 800 vedon sarjojen joukosta, mikä rikkoo t-testin perusoletuksia.

Tämä voi vaikuttaa itsestäänselvyydeltä tai hiusten halkomiselta, mutta on oikeasti hyvin tärkeä konsepti pitää mielessä mm. peesattavia valikoitaessa. Jos olisi aikaa ja viitseliäisyyttä niin asiaa voisi havainnollistaa simulaatiolla. Ehkä joskus paremmalla ajalla.

Tuli mieleen eräs tapa, joka voisi soveltua tähän. Käytössä olisi oltava oikea data pelatuista kertoimista, todennäköisyysarvioista, panoksista, ja lisäksi joku riittävän hyvä xG malli. Mallilla estimoitaisiin kunkin ottelun fair score. Simulaatioissa ottelun lopputulos arvottaisiin fair scoreen perustuvasta jakaumasta...

J-Math kirjoitti:...onnekkaampi vedonlyöjä saavuttaa todennäköisemmin esim. 800 vedon rajapyykin ja käytettävissä oleva otos ei siis ole satunnaisesti valittu 800 vedon sarjojen joukosta, mikä rikkoo t-testin perusoletuksia.

Itse asiassa käytettävissä oleva otos on yleensä "kaksinkertaisesti valikoitunut", koska potentiaalisten peesattavien voitollisuudesta kiinnostunut potentiaalinen peesari on heti kättelyssä pudottanut tutkittavien joukosta pois kaikki tappiolliset tai vain niukasti voitolliset vedonlyöjät.

Oletetaan, että vedonlyöjistä joka kymmenes on selvästi "voitollinen" ja että voitollisen vedonlyöjän todennäköisyys saavuttaa 800 vedon sarjassa vähintään 105 %:n palautus on noin 80 %. Vastaavasti yhdeksän vedonlyöjää kymmenestä on "ei-voitollisia" eli tekee pitkässä sarjassa nollatulosta tai häviää rahaa. Heidän kohdallaan todennäköisyys päästä 800 vedon sarjassa vähintään 105 %:n palautukseen on 5 %. Tällöin enemmän kuin joka kolmas 800 vedon sarjassa 105 %:n palautuksen saavuttanut on itse asiassa ei-voitollinen vedonlyöjä, vaikka jokaisen näin hyvään palautukseen päässeen vedonlyöjän kohdalla tilastolliset testit kehottavat hylkäämään (10 %:n riskitasolla) nollahypoteesin oletuksen ei-voitollisesta pelaajasta.

(Lasku menee näin: 0,90 * 0,05 / (0,90 * 0,05 + 0,10 * 0,80) = 0,36.)

Yksinkertaisesti sanottuna: Ei-voittavien pelaajien valtavan määrän ja vedonlyöntiin liittyvän satunnaisuuden takia todella moni 800 vedon sarjassa voitollisen tuloksen tehnyt vedonlyöjä on itse asiassa häviävä. Tilastolliset testit eivät tätä kuitenkaan paljasta, koska ne keskittyvät tarkastelemaan vain yksittäisiä vedonlyöjiä ja heidän vetojaan (rikkoen näin J-Mathin mainitsemaa perusoletusta siitä, että otokset olisivat satunnaisesti valittuja).

BA Macotilla menossa vähän huonompi runi... -450u (ka 8-9u) viimeiset 150 kohdetta. Ka kerroin tällä ajalla ~2,30.

Yli 10 vuoden aikana 6500 vihjettä ~102% palautuksella. Nyt voitoista sulanut siis lähemmäs -50%, kuukauden aikana.

http://www.bettingadvice.com/tipster/macot/857