Random kirjoitti:Itse olen tutkinut maajoukkuejalkapalloa niin koti/vieras kuin puoluettomuus aspekstista, ja tulokset vaikuttavat suhteellisen lineaarisilta.
Olisihan se mukavaa jos Sinäkin esittelisit noita tutkimuksiasi, sensijaan että heittelet vain perustelemattomia väitteitä ja kyselet tuloksia meiltä muilta.
Random kirjoitti:...
Itse en ole sinänsä kiinnostunut mitenkään erityisesti puolueettoman kentän otteluista vaan ennen kaikkea siitä tasoerosta. Eli jos joukkue on 2 maalin suosikki + kotietu (0.xx maalia) tai jos suosikki on vierasjoukkue niin silloin miinusta (0.xx maalia) siitä kahdesta maalista.
Tämä paljonko annetaan plussaa tai miinusta tasoeroon voi vaihdella riippuen kotiedusta. Kysymys on siis siitä että jos joukkue on kahden maalin suosikki ja kotietu on 0.40 maalia, niin voittaako joukkue tälläisen ottelun keskiarvoisesti 2.4 maalin erolla, entä voittaako 1.2 maalin suosikki keskiarvoisesti 1.2 maalin erolla, 3.6 maalin suosikki voittaa 3.6 maalin erolla jne.
Toivoisin, että voitaisiin esittää todistusaineistoa siitä ettei ylläoleva ei pidä paikkaansa tai edes mutuilua ylläolevan epäloogisuudesta.
Ihmiset usein tekevät vertailuja, esim. miten jossain sarjassa top 3 on pärjännyt bottom 3 vastaan kotona. Ongelma on vain se, että nämä top ja bottom 3 on määritelty pisteiden, ei maalieron mukaaan. Tietenkin pisteet ja maaliero korreloivat, mutta eivät täydellisesti. Tämä ilmiö saattaa osittain selittää sen miksi tulokset näyttäytyvät ei lineaarisina.
En ymmärrä puhetta "kahden maalin suosikista".
Jos joukkueiden m.o.a.t ovat 2.0 - 0.0, on todennäköisyysjakauma ottelulle 86 - 14 - 0.
Jos joukkueiden m.o.a.t ovat 3.0 - 1.0, on todennäköisyysjakauma ottelulle 78 - 13 - 9.
Sinä puhut asiasta ikäänkuin tilanne olisi yksikäsitteinen tai vakio.
Maalierojakauman epälineaarisuudesta saa todisteita suhteellisen helposti.
Itse tutkin maalieron vaikutuksia esim. tämän pari vuotta sitten julkaistun kuvan mukaisesti:
Maaliero-käyrä seuraa sijaluku-käyrää tarkasti, pienet sik-sak'it johtuvat suhteellisen suppeasta otosalueesta: 12 sarjakautta.
Mitään epälineaarisuutta käyristä ei löydy.
Tästä voidaan epäsuorasti päätellä että jos pistemääräjakauma on epälineaarinen (eksponentiaalinen), sitä on myös maalierojakauma.
(se että maalierokäyrät alkavat sijalukukäyrän yläpuolelta ja päättyvät sen alapuolelle, johtuu yksinkertaisesti siitä että joukkueen sujoitus ei voi olla parempi kuin 1. eikä se voi olla huonompi kuin 20s.
Toiseksi esimerkiksi valitsin Serie A:n, koska siellä tilanne on tämän kauden osalta hyvin tyypillinen:
Pistejakauma on käännetyn S-kirjaimem muotoinen. Keskialueen joukkueilla on hyvin vähän suurten tasoerojen otteluita ja niiden väliset piste-erot ovat pieniä, ääripäiden joukkueilla tilanne on päinvastainen.
Maaliero-käyrä noudattaa pistejakauma-käyrää tarkasti. Pieniä kausittaisia vaihteluita tietysti esiintyy ja tarkemman kuvan saamiseksi tulisi laskea liigan pitkän aikavälin keskiarvot.
Tuloksiin vaikuttavina tekijöinä kannattaa myös huomioida:
- kärkijoukkueiden lepuutukset kun ne kohtaavat peränpitäjiä
- 0 - 1 vierasvoitto antaa yhtä monta pistettä kuin 0 - 3, viisas valmentaja säästää pelaajiaan (vrt. Ferguson'in huippuvuodet)
- motivaatiotekijät, jaksaako Messi innostua 110 %:in jos hänet rahdataan kylmänä talvi-iltana jonkun peräkyläjoukkueen stadikalle..
Edustaako E vs. A++ peliksi kirjattu tulos aina todellakin kyseistä kategoriaa?
Jään odottamaan Sinun tutkimustuloksiasi...