S.Mäenala kirjoitti:Käytän tässä seuraavia merkintöjä:
k = laskettava kerroin (esimerkissä o2.75:n kerroin)
ka = alempi kerroin (esimerkissä o2.50:n kerroin)
ky = ylempi kerroin (esimerkissä o3.00:n kerroin)
Näillä merkinnöillä yleinen kaava on
k=(ka+ky-2*ka*ky)/(2-ka-ky)
Esimerkin tapauksessa saadaan:
k2.75 = (k2.50+k3.00-2*k2.50*k3.00)/(2-k2.50-k3.00)
= 2.0342
Tuo yleinen kaava siis soveltuu myös o0.75, o1.75, o2.75, o3.75, jne kertoimien määrittämiseen.
Esim. o0.75 tapauksessa ka = o0.50:n kerroin ja ky = o1.00:n kerroin.
Re: Aaian Handicap -/+0.75 jne.
Lähetetty:
Kirjoittaja koi
Sotketaan nyt vielä vähän vaikka kysyjä on kai jo kylläinen, kun en näitä äkkiseltään yllä mainituissa teksteissä nähnyt. Nuo kokonaislukutasoitusten todennäköisyydet (ehdolla ei push) kun puolikkaat tunnetaan tulee esim. tasoitukselle +2 kaavasta
jossa siis (prob_{+2.5} - prob_{+1.5}) on todennäköisyys täsmälleen spreadille +2.
Todetaan vielä että alkuperäisen esimerkin luvut taitavat tulla oletuksella että joukkueiden maalimäärät ovat riippumattomasti poisson-jakautuneita mainituilla odotusarvoilla. Tällöin koti miinus vieras spread on skellam-jakautunut, joten sekä kokonaisluku että puolikkaiden tasoitusten (ehdolliset) todennäköisyydet kotijoukkueelle saadaan kaavasta
jossa s on kotijoukkueen tasoitus, F on skellam-jakauman kertymäfunktio ja f on skellam-jakauman pistetodennäköisyysfunktio. Kummassakin funktiossa parametreiksi on valittu esimerkin odotusarvot. Se on sitten eri kysymys miten hyvä vastine todellisuudelle riippumaton Poisson-malli on eri lajeissa. Korjatkoon joku asiantuntija jos olen väärässä, mutta esimerkiksi jalkapallossa poisson antaa ymmärtääkseni liian pieniä todennäköisyyksiä nollalle maalille.