Sivu 1/1

Verotuksesta

Lähetetty:
Kirjoittaja Eltzu
Mites verottaja ajattelee jos vaikka yhtiöstä A voitan rahaa ja kotiutan tililleni, mutta siirrän sen samantien yhtiöön B, jossa "häviän" rahat (kotiutan kavereiden tileille kun yhtiössä A voi vain nostaa omalle tilille). Eli todistettavasti kokonaisvoittoa ei ole tileillä nähtävilläni. On siis tuloja ja samantien menoja.

Onko niin että tulo on aina tuloa vaikka menettäisin sen samantien toiseen vedonlyöntipaikkaan? Eli siitä pitäisi maksaa veroja?

Lähetetty:
Kirjoittaja Berrie
Kyllähän se noin menee eli voitto on aina voittoa, vedonlyönnistä pitäisi tehdä virallinen sijoitusmuoto niin homma voisi olla toisin.

Siirrä rahat jotain muuta kautta Moneybookers ym. jos tuo verottaja hirvittää. Tosin kuten täällä on aikaisemminkin keskusteltu, ei ole tainnut karhu monen oven takana käydä möyryämässä saataviaan...

Lähetetty:
Kirjoittaja Diesel
Berrien kanssa olen samaa mieltä että täytyy voittaa todella suuria summia, jotta verottaja kiinnostuu.

Verotushan menee aina yhden verovuoden mukaan esim. jos ostat pörssiosakkeita niin saadusta VOITOSTA maksetaan 29% vero ( pääomaverotus muuttuu 26% jossain vaiheessa ) seuraavana verovuonna. Tosin verottaja saattaisi alkaa kyselemään kaveriltasi mistä rahat on tulleet hänelle.

Lähetetty:
Kirjoittaja mara
Ja tietääkseni EU-MAISTA saatuja pelivoittoja ei saa enään verottaa?

Lähetetty:
Kirjoittaja TT
Verotushan menee aina yhden verovuoden mukaan esim. jos ostat pörssiosakkeita niin saadusta VOITOSTA maksetaan 29% vero ( pääomaverotus muuttuu 26% jossain vaiheessa ) seuraavana verovuonna
Muistaakseni 26% vero tulee koskemaan ainoastaan yrityksiä ja yksityishenkilöillä se tulee olemaan 29 vai oliko 28 tulevaisuudessa.

Moneybookers on englantilainen yhtiö ja käyttämällä sitä rahojen siirtoon EU:n ulkopuolisista yhtiöistä ei verottaja kovin äkkiä rupea tutkimuksia tekemään.

Joku Sisäministeriön tyyppikin totesi, ettei tiedä ketään joka ulkomaisista pelivoitoista olisi veroja maksellut.

Lähetetty:
Kirjoittaja Elvis
TT kirjoitti:Muistaakseni 26% vero tulee koskemaan ainoastaan yrityksiä ja yksityishenkilöillä se tulee olemaan 29 vai oliko 28 tulevaisuudessa.
Juu, noinhan se menee, mutta ei noi vedonlyöntivoitot silti mitään pääomatuloja ole!

Lähetetty:
Kirjoittaja Berrie
Berrie kirjoitti:vedonlyönnistä pitäisi tehdä virallinen sijoitusmuoto niin homma voisi olla toisin.
Niin, kuten jo aiemmin sanoin. Vedonlyönnistä pitäisi tulla "virallinen sijoitusmuoto", niin päästäisi pääomaverotuksen piiriin ja myös siihen että vain voittoja verotettaisi, tuollainen tilapäinenkin rahan tililläkäyttäminen kuuluu mun mielestä nykyisessä mallissa verotettavan tulon piikkiin ja sen kun tietää mitä verottaja rokottaa sivutuloista niin joh...

Mutta kuten mara totesi/muisteli. Jos vedosta on maksettu veroa vetofirman kohdemaahan, ei verotusta sallita eli tämä keskustelu koskee banaanivaltioita ja muita eu:n ulkopuolisia maita.

Lähetetty:
Kirjoittaja TT
Niin, kuten jo aiemmin sanoin. Vedonlyönnistä pitäisi tulla "virallinen sijoitusmuoto", niin päästäisi pääomaverotuksen piiriin ja myös siihen että vain voittoja verotettaisi, tuollainen tilapäinenkin rahan tililläkäyttäminen kuuluu mun mielestä nykyisessä mallissa verotettavan tulon piikkiin ja sen kun tietää mitä verottaja rokottaa sivutuloista niin joh... "
Miksi? Nythän ollaan tilanteessa jossa ei veroja kukaan edes kysele. Ellei nykyinen tilanne muutu, niin ei vedonlyönnin verotusta kannata ajatellakaan. Vähän aikaa sitten oltiin hieman toisenlaisessa tilanteessa, ja itsekin olin tuolloin pääomaverotuksen kannalla, mutta EY-oikeus ratkaisi asian kuluttajan eduksi vapauttamalla voitot verotuksesta.

Lähetetty:
Kirjoittaja Berrie
Olenpas kirjoitellut huolimattomasti, kommenttini eivät ole meikäläisen toiveita, vaan lähinnä miten nuo virallisesti taitaa olla...

Eli ei tietenkään vetovoittoihin enää mitään lisäverotusta kaivata. Mutta jos EU:n ulkopuolisista maista tulevista vetovoitoista PITÄISI JOTAIN veroa maksaa, niin se pitäisi mun mielestä mennä pääomaverotuksen piiriin, aivan kuten mikä tahansa sijoitustoiminta. Nykyisen tilanteen mukaan mun mielestä EU:n ulkopuolelta tehtävistä kotiutuksista "pitäisi" maksaa veroa vaikka sen heti toiseen puulaakiin siirtäisikin (edelleenkään kyseessä ei ole mun mielipide vaan mun näkemys virallisesta kannasta). Ja tuotahan tässä ensinnä kysyttiin...

Ja jos halutaan pääomaverotuksen piiriin, niin silloin (taas kerran) <i>Vedonlyönnistä pitäisi tulla "virallinen sijoitusmuoto"</i>

Voitot verovapaita EU-alueella!

Lähetetty:
Kirjoittaja hilleri
Jos olet EU-kansalainen ja pelaat EU-alueella rekisteröityyn yritykseen, ovat pelivoittosi sinulle verovapaata tuloa! :!: Oi, viekää viestiä niille, jotka verottajan pelossa vielä piilottelevat!

Viime marraskuussa (13.11.2003) Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin antoi päätöksensä (Case C-42/02) ns. Lindman-tapauksessa, jossa rouva Lindman Ahvenanmaalta oli Ruotsissa piipahtaessaan ostanut Svenska Spelin arvan ja saanut 1 000 000 kruunun voiton. Kotiin palattuaan Lindmania oli vastassa verottaja, joka vaati tulovero ko. summasta. Lindman taisteli asiasta oikeudessa useita vuosia, kunnes viime marraskuussa EY-tuomioistuin totesi, että EU-alueella saadut pelivoitot ovat pelaajalle verovapaata tuloa, koska pelin järjestäjä maksaa jo kotimaahansa (Svenska Spel Ruotsiin) arpajaisveron ja EU ei tunne niin sanottua 'kaksoisverotusta'.

Lähetetty:
Kirjoittaja zoni80
Mites verottaja toimii siinä tapauksessa, jos pelaa live-vetoa usealle eri yhtiölle samasta kohteesta ja osa niistä sijaitsee EU-alueella ja osa EU-alueen ulkopuolella?

Esim. lyöt vedon jalkapallo-ottelusta kohteeseen "seuraavan maalin tekevä joukkue" valinnan "ei maalia" kertoimella 2,50 ja panosta 100e yhtiöön A, joka sijaitsee EU-alueen sisällä. Myöhemmin lyöt vedon samaan kohteeseen, että kotijoukkue tekee maalin kertoimella 3,00 ja panosta 50e yhtiöön B, joka sijaitsee EU-alueen ulkopuolella. Tässä tapauksessa jos ei tulisi maalia, niin nettovoittoa tulisi 100e ja voiton maksaisi yhtiö A, joka sijaitsee EU-alueen sisällä eikä voitosta näin tarvitse maksaa veroja. Mutta käykin niin, että kotijoukkue tekee seuraavan maalin ja yhtiö B maksaa siitä voiton, mutta netto-voittoa eikä tappiota tule vaan netto-tulos on nolla. Pitääkö tässä tapauksessa maksaa yhtiön B (EU-alueen ulkopuolella) maksamasta voitosta veroa, vaikka todellisuudessa voittoa ei tulekaan (netto-voitto on nolla)?

Tietysti eihän niitä veroja makseta yksittäisten vetojen voitosta vaan koko vuoden tuloksesta ja varmaan kannattaisi vuoden lopussa "hoidella" EU-alueen ulkopuolella sijaitsevat yhtiöt tappiollisiksi. Miten se sitten onnistuukaan?

Lähetetty:
Kirjoittaja JAH
Se on varmaan promille vedonlyöjistä joka veroja ylipäänsä maksaa? Jotkut isoilla panoksilla pelaavat ehkä... tai sitten ei.

Lähetetty:
Kirjoittaja Henkka
Minä ainakin maksan, en halua verosetien ja tätien kanssa kahnauksiin :lol:

Lähetetty:
Kirjoittaja FMaster
Mihinkä Veikkaus toimittaa tiedot suuremmista voitoista? Verottaja tuskin/Kela/ei mihinkään?

Lähetetty:
Kirjoittaja wizardd
FMaster kirjoitti:Mihinkä Veikkaus toimittaa tiedot suuremmista voitoista? Verottaja tuskin/Kela/ei mihinkään?
Ei mihinkään käsittääkseni, verottajalle kyllä veikkaukselta saat todistuksen voitosta.

Lähetetty:
Kirjoittaja zoni80
Päätin kysäistä Sportingbet:n asiakaspalvelusta niiden lisenssistä ja siitä mistä veto katsotaan asetetuksi, kun on hieman monimutkaiset säännöt. Eli heillä on Iso-Britannialainen lisenssi ottaa vetoja vastaan sähköisten tiedotusvälineitten kautta maailmanlaajuisesti sekä lisälisenssi ja kasinolisenssi Antiguasta ja Barbudasta.

Suora lainaus Sportingbet:n säännöistä: "1.5 Sportingbetillä on Iso-Britannialainen lisenssi hyväksyä vetoja sähköisten tiedotusvälineiden kautta maailmanlaajuisesti sekä lisälisenssi ja kasinolisenssi Antiguasta ja Barbudasta."

Tuo sääntö ei vielä paljoa kerro, mikä lisenssi on voimassa, kun veto asetetaan Suomesta käsin Internetin välityksellä. Seuraava sääntö voi viedä hieman harhaan (suora lainaus Sportingbet:n säännöistä): "1.17 Kaikki Ison-Britannian vedot katsotaan asetetuiksi ja vastaanotetuiksi Isossa-Britanniassa, kaikki muunmaalaiset vedot tehdään Internet Opportunity Entertainment Limitedin (Sportingbetiin kuuluva yhtiö) alaisuudessa. Yhtiöllä on lisälisenssi ja kasinolisenssi Antiguasta ja Barbudasta."

Kaiken ratkaisee kuitenkin se, missä veto katsotaan asetetuksi. Sportingbet:n FAQ:ssa lukee seuraavaa: "K/ Asun maassa, jossa vedonlyönti on laitonta; voinko pelata Sportingbetissä?
V/ Vetosi prosessoidaan ja hyväksytään täällä Englannissa olevilla servereillämme, missä vedonlyönti on laillista. Olemme täysin lisensoituja vastaanottamaan vetosi täysin luottamuksellisella pohjalla. Englannin yleisen lain mukaan veto on sopimus ja sopimus tehdään siellä missä se vastaanotetaan."

Eli jos ei oman maan lait kumoa Englannin lakia, niin ainakin Internetin kautta tehtävät vedot katsotaan tehdyksi Isossa-Britanniassa ja tällöin sovelletaan Ison-Britannian lisenssiä eikä näin ollen tarvitse voitoista maksaa veroja Suomen valtiolle.

Tässä vielä Sportingbet:n asiakaspalvelusta saamani lyhyt ja ytimekäs vastaus, mikä vahvistaa kaiken: "<b>Mahdollisista voitoista ei tarvitse maksaa veroja. Veto katsotaan asetetuksi Iso-Britaniassa.</b>"


Sitten on vielä muutamia muitakin yhtiöitä, joilla on lisenssejä useissa paikoissa ja ratkaisevaa on, missä veto katsotaan vastaanotetuksi. Ainakin Gamebookers:llakin on lisälisenssejä, mutta kai siinä sovelletaan kuitenkin tuota Lontoon lisenssiä netin kautta asetettuihin vetoihin.


Lisätty 31.8.2006:
Selvitin tuota Gamebookersin käytäntöä (laiska kun olen niin vasta nyt) ja taitaa olla niin, että ne vastaanottaa kaikki vedot siellä Bardudalla ja Antigualla eli voitoista joutuisi siis maksamaan verot.
terms & conds kohta 13.1. "All bets/stakes are accepted, received and settled in Antigua."

Lähetetty:
Kirjoittaja Mungo
Koska asia tuntuu kiinnostavan, tässä Verottajan päätös asiasta:

Tuloverolain 85 §:ssä säädetään arpajaisvoittojen verovapaudesta voiton saajan tuloverotuksessa:

Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

Arpajaisvoiton verotus ja EY -tuomioistuimen ratkaisu C-42/02

EY-tuomioistuin antoi 13.11.2003 ennakkoratkaisun arpajaisvoittojen verotuksen suhteesta yhteisön lainsäädäntöön. Ratkaisussa todettiin, että TVL 85 §:ssä säädetty verovapaus kotimaassa järjestettyjen arpajaisten voitoista oli syrjivää ja siten ristiriidassa EY:n perustamissopimuksen 49 artiklan kanssa. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu merkitsi TVL 85 §:n arpajaisvoittojen verovapautta koskevan säännöksen tulkinnan laajentamista sanamuotonsa ulkopuolelle. Näin arpajaisvoittojen verovapaus ulotettiin koskemaan kaikkia ETA–alueella toimeenpantavista arpajaisista saatuja voittoja jo ennen TVL 85 §:n säädösmuutoksen voimaantuloa 1.6.2005. Yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisua sovelletaan taannehtivasti ennen vuotta 2004 saatuihin voittoihin ja TVL 85 §:ää (sellaisena kuin se on laissa 334/2005) ensimmäisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Muutosta arpajaisvoittojen verotukseen voidaan hakea normaalien muutoksenhakuaikojen rajoissa.

Arpajaisverolain piiriin kuuluvat arpajaiset

Arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislainsäädännössä tarkoitettuja raha- ja tavara-arpajaisia, arvauskilpailuja, bingopeliä, veikkausta, vedonlyöntiä ja totopeliä sekä raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitämistä yleisön käytettävänä, kasinopelien toimeenpanemista, pelikasinotoimintaa ja peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä. Arpajaislainsäädännössä tarkoitetut arpajaiset kuuluvat aina arpajaisverolain piiriin.

Arpajaisverolaki koskee myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia, sattumasta osaksi tai kokonaan riippuvia menettelyjä, joissa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei ole pidettävä kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.

*
Usein arvontaan osallistuminen edellyttää jonkinlaista näennäissuoritusta kuten kyselylomakkeeseen vastaamista tai osallistumista esim. messutilaisuuteen. Tällainen näennäissuoritus ei vaikuta arpajaisverolain soveltamiseen.
*
Arpajaisverolain soveltaminen edellyttää, että voiton tai palkinnon saaminen riippuu osaksi tai kokonaan sattumasta.
*
Arvonnan tulee myös täyttää ns. julkisuusvaatimus. Jos arvontaan voi osallistua periaatteessa kuka tahansa ja osallistujien lukumäärää ei ole ennalta rajoitettu tai osallistujien lukumäärä on suuri, arvontamenettely täyttää julkisuusvaatimuksen. Osallistujakunnan tulee olla riittävän suuri, vähintään useihin satoihin nouseva.

Palkinto tai voitto saajalle veronalaista tuloa

Jos palkinto tai voitto ei kuulu arpajaisverolain piiriin tai se ei ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu, se on saajan veronalaista tuloa.
Tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista tuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (VEROH 7801) suorituslajin tunnuksella H4. Lomake löytyy osiosta Vuosi-ilmoituslomakkeet.

Palkinto tai voitto on voiton saajan veronalaista tuloa, jos:

* palkinto tai voitto on vastike tehdystä työstä tai muusta suorituksesta
* palkinto tai voitto saadaan työnantajalta
* voiton saaminen ei perustu sattumaan
* kyseessä ei ole ns. julkinen arvonta
* palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella
* voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.

Työnantajan henkilökunnan kesken arpoma ulkomaanmatka on työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat palkkaa.Taidekilpailupalkinnot ovat yleensä verovapaita. Koululaiskilpailujen tavarapalkinnot ovat myös verovapaita.

Arpajaisveron määrä

Arpajaisveron suuruus on

* 9,5 % arpajaisten tuotosta yksinoikeudella toimeenpantavissa arpajaisissa,
* 8,25 % raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä saadusta tuotosta muualla kuin arpajaislainsäädännössä tarkoitetussa pelikasinossa,
* 1,5 % tavara-arpajaisten, arvauskilpailujen ja tavaravoittoautomaattien käytettävänä pitämisestä saadusta tuotosta,
* 5 % bingopelissä jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta, johon ei lueta uuteen peliin oikeuttavia voittoja sekä
* 30 % jaettujen voittojen yhteenlasketusta arvosta muissa arpajaisissa.

Tavara-arpajaiset
Tavara-arpajaisilla tarkoitetaan arpajaisia, joissa voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Jos tavara-arpajaisten tuotto on alle 3 333,33 euroa, arpajaisveroa ei ole maksettava.

Muut arpajaiset
Tyypillisiä arpajaisiin rinnastettavia menettelyjä ovat sanoma- ja aikakausilehtien lukija- ja mainoskilpailut sekä arvonnat. Tällaisia ovat myös kauppojen ja ravintoloiden järjestämät arvonnat erilaisten vastauskuponkien tai kyselylomakkeiden täyttäneiden kesken. Jos jaettujen voittojen arvo on alle 166,66 euroa kalenterikuukaudessa, arpajaisveroa ei ole maksettava.

Vero maksetaan sentin tarkkuudella. Veroa ei ole maksettava, jos arpajaisveron määrä on vähemmän kuin 50 euroa kalenterikuukaudessa.

Arpajaisten tuotto
Arpajaisten tuotolla, josta vero lasketaan, tarkoitetaan rahapanosten yhteismäärän ja pelaajille maksettujen voittojen erotusta. Tavara-arpajaisten ja arvauskilpailujen tuotolla tarkoitetaan kuitenkin niihin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää ja arpojen myynnistä kertynyttä kokonaistuloa sekä tavaravoittoautomaattien tuotolla automaattien käyttämiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärää.

Voiton arvo
Voiton arvo on voiton määrä taikka esineen tai hyödykkeen hankintahinta, jonka arpajaisten toimeenpanija on voitosta maksanut. Hankintahinta on arpajaisten toimeenpanijan maksama nettohinta tavanomaisten paljous-, käteis- tai muun alennuksen vähentämisen jälkeen. Jos voitto on saatu vastikkeetta tai hankintahintaperustetta ei voida muutoin soveltaa, voiton arvona pidetään voiton todennäköistä luovutushintaa. Luovutushinta on se hinta, jonka arpajaisten toimeenpanija olisi saanut, jos voitto olisi myyty. Todennäköistä luovutushintaa on käytetty mm. tapauksissa, joissa arpajaisten toimeenpanija on saanut voiton esimerkiksi maahantuojalta tai valmistajalta selvästi käypää hintaa halvemmalla voittoon liittyvän mainosarvon takia.

Arpajaisveron maksupäivä

Arpajaisvero muista kuin tavara-arpajaisista on maksettava viimeistään kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kohdekuukaudeksi, jolta arpajaisvero maksetaan, katsotaan kuukausi, jonka aikana jaettava voitto on ollut perittävänä.

Esimerkki: Voitto on ollut perittävänä helmikuussa 2005. Arpajaisvero on maksettava viimeistään 1.4.2005.

Tavara-arpajaisten toimeenpanijan on suoritettava arpajaisvero viimeistään tavara-arpajaisten toimeenpanoajan päättymistä kolmanneksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Esimerkki: Tavara-arpajaisten toimeenpanoaika on päättynyt helmikuussa 2005. Arpajaisvero olisi maksettava viimeistään 1.5.2005. Koska maksupäivä on pyhäpäivä, veron saa maksaa maanantaina 2.5.2005.

Jos maksupäivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Arpajaisveron maksaminen ja ilmoittaminen

Arpajaisvero maksetaan oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella (VEROH 7619). Lomake on saatavana nimellä "Oma-aloitteiset verot" osiosta Muut lomakkeet. Arpajaisveroa maksettaessa ilmoitetaan seuraavat viestitiedot:

* arpajaisten toimeenpanijan Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus)
* kalenterikuukausi ja kalenterivuosi, jolta arpajaisvero maksetaan
* arpajaisveroa koskeva tunnus 88 sekä
* maksettavan arpajaisveron määrä.

Verovelvollisen on annettava erillinen selvitys arpajaisista verovirastolle ainoastaan silloin, kun verovirasto sitä erikseen pyytää.