Totuuden rippeitä tai jotain...
Lähetetty:
Aloitin tässä viikko sitten taas ihan aktiiviseurannan vedoista, mikä toki on vedonlyönnin kulmakivi, mutta oli vähän jäänyt itselläni heitteille. Alku on ollut varsin lupaava, osumis% vedoille 47,6 ja palautusprossakin päälle 120:n (Näkyvät tästä lähin myös signatuurissakin).
Kuitenkin pari ajatusta palautui mieleen/heräsi viikon aikana. Nyt kun mm. Mika Ässäkin on täällä hedelmällisesti viljellyt vedonlyöntiin liittyviä ajatuksia/prinsiippeja/filosofiaa, ajattelin jos sitä itsekin avautuisi ja herättelisi keskustelua voittavan vedonlyönnin perusteista. En kuitenkaan missään nimessä vanno näitä absoluuttiseksi totuudeksi. Ovat vain asioita, mitä itse huomaa edessään aika ajoin.
- Ensinnäkin, on omituista, että ns. maksimivedot tai tykkikohteet epäonnistuvat lähes useammin kuin osuvat. En tarkoita nyt mitään -> Manu voittaa kertoimella 1.20 - vaan lähinnä suuria "ylikertoimia". Tulinkin siihen johtopäätökseen, että vanha sanonta "jos se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, ei se sitä olekaan" tai miten se nyt meni. Itsellä neljä suurinta vetoa meni metsään - Elfsborg/Sundsvall under, Björkman to bt Santoro, Haas to bt Roddick, Pors Grenland +1.5 -
Todennäköistä siis on, että omissa laskuissa/ajatuksissa oli jotain pielessä, tahi joku olennainen fakta oli jäänyt huomaamatta. Tämän takia ajattelin ottaa jonkinlaisen max.panoksen omille vedoille. Käytättekö te muuten jotain limittiä vetojen panostuksessa? Taidan itse asettaa maksimin johonkin 2%:iin kassasta.
- Toiseksi, ja tämän olen huomannut jo aiemminkin. MINULLE (ei välttämättä muille) parhaita pelikohteita ovat sarjat/lajit, joissa tasoerot ovat mahd. pienet. Ihmettelin jo aikoinani, miten tein esim. Itävallan, Argentiinan ja Venäjän sarjoissa hyvää tiliä juurikaan tuntematta ko. sarjoja. Samaan aikaan tunnetut sarjat, joista tieto oli hyvin tyrkyllä, kuten Valioliiga, lätkän Sm-liiga, Serie A, Skottiliigat ja La Liga tuottivat jatkuvaa tappiota. Vaikeus näissä epätasaisemmissa sarjoissa löytyykin kärjen ja pohjasakan voima-arvojen löytämisessä. Yksi futiskausi ei riitä koneelle vielä löytämään oikeata balanssia. Näin ollen tulen keskittymään varmaan enemmän sarjoihin, missä tunnen löytäväni oikeita todennäköisyyksiä arvailujen sijasta.
Jatketaan vaikka ensi viikolla uusien ajatusten parissa. Toki tämä keskustelu, jos siitä sellaista syntyy, käydään loppuun. Ajatuksia/kommenteja...?
Kuitenkin pari ajatusta palautui mieleen/heräsi viikon aikana. Nyt kun mm. Mika Ässäkin on täällä hedelmällisesti viljellyt vedonlyöntiin liittyviä ajatuksia/prinsiippeja/filosofiaa, ajattelin jos sitä itsekin avautuisi ja herättelisi keskustelua voittavan vedonlyönnin perusteista. En kuitenkaan missään nimessä vanno näitä absoluuttiseksi totuudeksi. Ovat vain asioita, mitä itse huomaa edessään aika ajoin.
- Ensinnäkin, on omituista, että ns. maksimivedot tai tykkikohteet epäonnistuvat lähes useammin kuin osuvat. En tarkoita nyt mitään -> Manu voittaa kertoimella 1.20 - vaan lähinnä suuria "ylikertoimia". Tulinkin siihen johtopäätökseen, että vanha sanonta "jos se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, ei se sitä olekaan" tai miten se nyt meni. Itsellä neljä suurinta vetoa meni metsään - Elfsborg/Sundsvall under, Björkman to bt Santoro, Haas to bt Roddick, Pors Grenland +1.5 -
Todennäköistä siis on, että omissa laskuissa/ajatuksissa oli jotain pielessä, tahi joku olennainen fakta oli jäänyt huomaamatta. Tämän takia ajattelin ottaa jonkinlaisen max.panoksen omille vedoille. Käytättekö te muuten jotain limittiä vetojen panostuksessa? Taidan itse asettaa maksimin johonkin 2%:iin kassasta.
- Toiseksi, ja tämän olen huomannut jo aiemminkin. MINULLE (ei välttämättä muille) parhaita pelikohteita ovat sarjat/lajit, joissa tasoerot ovat mahd. pienet. Ihmettelin jo aikoinani, miten tein esim. Itävallan, Argentiinan ja Venäjän sarjoissa hyvää tiliä juurikaan tuntematta ko. sarjoja. Samaan aikaan tunnetut sarjat, joista tieto oli hyvin tyrkyllä, kuten Valioliiga, lätkän Sm-liiga, Serie A, Skottiliigat ja La Liga tuottivat jatkuvaa tappiota. Vaikeus näissä epätasaisemmissa sarjoissa löytyykin kärjen ja pohjasakan voima-arvojen löytämisessä. Yksi futiskausi ei riitä koneelle vielä löytämään oikeata balanssia. Näin ollen tulen keskittymään varmaan enemmän sarjoihin, missä tunnen löytäväni oikeita todennäköisyyksiä arvailujen sijasta.
Jatketaan vaikka ensi viikolla uusien ajatusten parissa. Toki tämä keskustelu, jos siitä sellaista syntyy, käydään loppuun. Ajatuksia/kommenteja...?