Ajatuksia sit-and go peleistä
Lähetetty:
Pelaan itse paljon NL sit and go turnauksia. Pokeria olen pelannut 2-3 kertaa viikossa joulukuusta 2005 lähtien. Pelaan itse sekä 5 ja 10 hengen sittareita,max. 10$ buy-in, joten pelaajien taso vaihtelee näissä aika paljon. Oma saldoni on tällä hetkellä pokerinpeluusta vielä vähän miinuksella, mutta trendi ollut viime aikoina nousevaan suuntaan. (en kuitenkaan pelaa isoilla summilla ja tappiot on max. sellaiset mitkä melkein hymyilemällä voi hävitä, peli on ainoastaan harrastus eikä keino ansaita rahaa)
Keräilin tähän joitakin mielestäni tärkeitä peliin vaikuttavia asioita ja niitä virheitä, joita olen itse lyhyen "pokeriurani" aikana kantapään kautta oppinut. Teoriaa esim. pottikertoimia yms. en tähän viitsi sepostaa koska kirjoja on niistä olemassa vaikka kuinka paljon.
* Opettele lukemaan vastustajien peliä!!! Mitä kortteja pöydässä istuvat vastustajasi pelaavat? Kaikki mahdolliset kädet, ns. marginaalikädet vai ainoastaan huippukädet? Millä he limppaavat, millä foldaavat. Ainakin halvoissa sittareissa on huonoja pelaajia jotka maksavat ja katsovat ainaskin flopin millä tahansa kädellä. Tällaisilta kannattaa koettaa lypsää helppoja merkkejä heidän nk. vetokäsillään.
* Tärkeää on myös koettaa selvittää se, minkälaisilla korteilla vastustajat korottavat ennen floppia. Tästä voi olla uskomattoman paljon hyötyä siinä vaiheessa kun floppi katsotaan. Esim. jos huomaat, että joku pelaaja reissaa ennen floppia yli 10:n korteilla, luulet näin tapahtuneen ja maksat reissun vaikkapa A7 suittarilla --> flopissa esim. 7-3-2. Kätesi on todennäköisesti parempi ja vastustaja joutuu "vetämään" korkeilla korteilla päästäkseen paristasi ohi. Monesti tuntuu, että vastustaja ei osaa heittää kahta overcardia pois vaan koettaa vetää väkisin vähintään parin pöydästä. (kokonaan eri asia on sitten se, onko reissun maksaminen A7 suittarilla oikea ratkaisu --> onhan mahdollista sekin, että vastustaja on korottanut esim. pienellä taskuparilla)
* Jos blindit nousevat sittarissa esim. 10 pelatun käden välein, ei alussa tarvitse pitää kiirettä ja panikoida oman stackinsa kasvamisen suhteen (kunhan stacki ei kauheasti haihdukaan). Oikea pelityyli alussa on tiukka, mutta hyvien lähtökorttien sattuessa aggressiivinen. Mielestäni vasta n. 3:lla levelillä blindeissa pitää alkaa peliään löysentämään jos oma stacki ei ole vielä kasvanut. Yleensä tällöin on jo pari pelaajaa pudonnut turnauksesta.
* Jos itselläsi on iso stacki, koeta varastaa blindeja silloin tällöin pikkustackeiltä kun blindit ovat nousseet, esim. levelillä 4-5. (itse en suosi blindien varastamista muuta kuin sellaisilla käsillä, jotka olisivat jollain tapaa pelaamisen arvoisia mahdollisen flopin jälkeen; esim. 5-7 off-suited on huono käsi, mutta 8-9suittari on jo mahdollinen värin ja suoran saamiseen jos floppi nähdään.) Monet elättelevät tällöin toiveita päästä "kitkuttelemalla" rahasijoille ja eivät herkästi maksa korotuksia kuin aivan parhailla korteilla. Blindien varasteluun vaikuttaa tietenkin oma "imago" pöydässä; jos olet tiukka pelaaja ja pelaat ainoastaan hyviä lähtökortteja, blindien varastaminen pari kertaa voi käydä helpostikin. Löysän pelaajan reissu preflopissa maksetaan helpommin kuin tiukan. Isona stackina ollessa kannattaa myös tietyllä tavalla tiukentaa peliä, koska iso kasa chippejä voi riittää helposti rahasijoille pelaamalla ainoastaan hyvät aloituskädet ja odottaa vastustajien tippumista.
* Tilanne, jossa pöydässä n. 6 tai vähemmän pelaajaa. Yleensä flopin jälkeen pelissä mukana max. 3 pelaajaa. Jos olet itse buttonissa/viimeisenä pelivuorossa, checkattuna tulleeseen pottiin lähes aina pieni reissu,(täyttä bluffaamista allekirjoittanut ei harjoita halvoissa sittareissa, semibluffaamista kyllä) jolla voi "haistella" vastustajan tilannetta. Jos vastustaja maksaa, hänellä on varmaankin kohtalainen vetokäsi. Jos itselläsi ei ole mitään, niin vastustajan betsistä fold. Jos vastustaja re-reissaa, hänellä on todennäköisesti erittäin hyvä käsi --> oma peli fold.
* Jos pelattavia kortteja ei meinaa tulla ja blindit nousevat, tee all-in (preflop all-in) hyvissä ajoin, mielestäni viimeistään silloin kun oma stacki on n. 7xBB, parempi vielä jos olisi n. 8-10xBB. Tämä siksi;jos sinulla on pieni stacki, ja tuplaus onnistuu, joudut tekemään all-in:n kohta uudestaan koska blindit ovat isot ja pelaajia vähän ringissä. Teoreettinen tilanne: muut foldanneet, olet itse SB:ssä ja vedät all-in vaikkapa JJ:lla, sinulla stacki 800. BB:ssa iso stacki, n. 3500. Mielestäni yllättävän moni iso stacki katsoo tällaisen all-in lyönnin, ja nimenomaan aivan marginaalikäsillä! En tiedä onko kyse blindin puolustamisesta, tuskin, vaan siitä että koetetaan tuurilla saada lisää chippejä kun itselle jää vielä kuitenkin hyvin chippejä jäljelle vedon epäonnistuttua. Tälläisessä tilanteessahan usein puntit on melkein tasan ennen floppia, poislukien tietysti isot parit, jotka ovat yleensä reilusti edellä. Tarkoitan tällä esimerkillä sitä, että jos pelaajajärjestys on sellainen että all-in:llä pystyy haastamaan ison stackin all-in, se on mielestäni enemmän kokeilemisen arvoinen kuin haastaa all-inniin keskikokoinen tai pieni stacki. Asiaan on kyllä monta eri näkökulmaa : jos haastat pienen stackin all-inniin ja voitat; yksi vastustaja on vähemmän pelissä. Mutta he tuskin maksavat all-in lyöntiä keskinkertaisilla käsillä. Yleensä ottaen sittareissa pitää lähteä all-in heikoimmilla korteilla stackin kuivuessa kuin ns. raha/ringipeleissä, koska paine oman stackin kasvattamiseen on suuri jos aikoo menestyä turnauksessa.
* Ns. bubblessa pelaaminen, eli tilanne kun pelaajia on jäljellä kaikille rahasijoille + 1 rahasijoilta pois jäävä. Tällöin monet varovat pelaamistaan liikaakin toiveissa kitkutella rahasijoille, ja tällöin aggressiivinen pelaaja on varmaankin vahvoilla esim. blindien varastelussa. Itse kuulun vielä aloittelijana joukkoon, joka varoo liikaa tässä vaiheessa pelaamista. Toivottavasti rohkeus paranee kokemuksen karttuessa.
* Loppuvaiheen pelaaminen ja heads-up. Olen itsekin melko huono heads-up pelaaja, mutta perusperiaate jota noudatan on se, että kaikki parit jotka saa pöydästä ovat pelattavia käsiä. Tavallaan heads-upissa pelatessa voi ajatella niin, että sulkee pöydän korkeimman kortin pois kokonaan. (esim. kädessä J-8, floppi 10-8-6 --> käsi on vahva heads-upissa) Mielestäni heads-upissa pitää koettaa nähdä floppi halvalla ja toivoa flopissa kortin sattuvan! Tietenkään aivan roskakäsillä ei flopin näkemisestä kannata maksaa, mutta jos liikaa luopuu blindeistaan niin stacki kuivuu, ja vieläpä nopeasti. Jos sittareita enemmän pelaa, heads-uppia kannattaa harjoitella erikseen kahden pelaajan pöydissä/sittareissa. Siitä on paljon hyötyä turnauksen loppuvaiheessa, kun alkaa ymmärtämään että ns. huonokin käsi voi olla hyvä yhtä pelaajaa vastaan. Oma heads-up peli parani selvästi ja sittarivoittoja alkoi tulla niiden 2. ja 3.sijojen lisäksi kun treenasin erikseen heads-uppia.
Kaikenlainen kritiikki ja kommentti on sallittua, jopa suotavaa, koska aika aloittelija tässä ollaan ja toiveisssa oppia koko ajan lisää. Olen itse lukenut suomenkielistä pokerin käsikirjaa ja sitten ostin Harringtonin vol.1:sen, josta on kyllä oppinut paljon uutta näkökulmaa turnauspelaamiseen ja se on näkynyt kyllä tuloksissakin, ainakin lyhyellä aikajaksolla. (eihän turnauspelin ja rahapelien ero aivan hirveä ole, mutta tuon Harringtonin kirjan lukeminen on kyllä kääntänyt myösrahapelien kassankin nousuun, vaikkei kirja siihen ole tehtykään)
Keräilin tähän joitakin mielestäni tärkeitä peliin vaikuttavia asioita ja niitä virheitä, joita olen itse lyhyen "pokeriurani" aikana kantapään kautta oppinut. Teoriaa esim. pottikertoimia yms. en tähän viitsi sepostaa koska kirjoja on niistä olemassa vaikka kuinka paljon.
* Opettele lukemaan vastustajien peliä!!! Mitä kortteja pöydässä istuvat vastustajasi pelaavat? Kaikki mahdolliset kädet, ns. marginaalikädet vai ainoastaan huippukädet? Millä he limppaavat, millä foldaavat. Ainakin halvoissa sittareissa on huonoja pelaajia jotka maksavat ja katsovat ainaskin flopin millä tahansa kädellä. Tällaisilta kannattaa koettaa lypsää helppoja merkkejä heidän nk. vetokäsillään.
* Tärkeää on myös koettaa selvittää se, minkälaisilla korteilla vastustajat korottavat ennen floppia. Tästä voi olla uskomattoman paljon hyötyä siinä vaiheessa kun floppi katsotaan. Esim. jos huomaat, että joku pelaaja reissaa ennen floppia yli 10:n korteilla, luulet näin tapahtuneen ja maksat reissun vaikkapa A7 suittarilla --> flopissa esim. 7-3-2. Kätesi on todennäköisesti parempi ja vastustaja joutuu "vetämään" korkeilla korteilla päästäkseen paristasi ohi. Monesti tuntuu, että vastustaja ei osaa heittää kahta overcardia pois vaan koettaa vetää väkisin vähintään parin pöydästä. (kokonaan eri asia on sitten se, onko reissun maksaminen A7 suittarilla oikea ratkaisu --> onhan mahdollista sekin, että vastustaja on korottanut esim. pienellä taskuparilla)
* Jos blindit nousevat sittarissa esim. 10 pelatun käden välein, ei alussa tarvitse pitää kiirettä ja panikoida oman stackinsa kasvamisen suhteen (kunhan stacki ei kauheasti haihdukaan). Oikea pelityyli alussa on tiukka, mutta hyvien lähtökorttien sattuessa aggressiivinen. Mielestäni vasta n. 3:lla levelillä blindeissa pitää alkaa peliään löysentämään jos oma stacki ei ole vielä kasvanut. Yleensä tällöin on jo pari pelaajaa pudonnut turnauksesta.
* Jos itselläsi on iso stacki, koeta varastaa blindeja silloin tällöin pikkustackeiltä kun blindit ovat nousseet, esim. levelillä 4-5. (itse en suosi blindien varastamista muuta kuin sellaisilla käsillä, jotka olisivat jollain tapaa pelaamisen arvoisia mahdollisen flopin jälkeen; esim. 5-7 off-suited on huono käsi, mutta 8-9suittari on jo mahdollinen värin ja suoran saamiseen jos floppi nähdään.) Monet elättelevät tällöin toiveita päästä "kitkuttelemalla" rahasijoille ja eivät herkästi maksa korotuksia kuin aivan parhailla korteilla. Blindien varasteluun vaikuttaa tietenkin oma "imago" pöydässä; jos olet tiukka pelaaja ja pelaat ainoastaan hyviä lähtökortteja, blindien varastaminen pari kertaa voi käydä helpostikin. Löysän pelaajan reissu preflopissa maksetaan helpommin kuin tiukan. Isona stackina ollessa kannattaa myös tietyllä tavalla tiukentaa peliä, koska iso kasa chippejä voi riittää helposti rahasijoille pelaamalla ainoastaan hyvät aloituskädet ja odottaa vastustajien tippumista.
* Tilanne, jossa pöydässä n. 6 tai vähemmän pelaajaa. Yleensä flopin jälkeen pelissä mukana max. 3 pelaajaa. Jos olet itse buttonissa/viimeisenä pelivuorossa, checkattuna tulleeseen pottiin lähes aina pieni reissu,(täyttä bluffaamista allekirjoittanut ei harjoita halvoissa sittareissa, semibluffaamista kyllä) jolla voi "haistella" vastustajan tilannetta. Jos vastustaja maksaa, hänellä on varmaankin kohtalainen vetokäsi. Jos itselläsi ei ole mitään, niin vastustajan betsistä fold. Jos vastustaja re-reissaa, hänellä on todennäköisesti erittäin hyvä käsi --> oma peli fold.
* Jos pelattavia kortteja ei meinaa tulla ja blindit nousevat, tee all-in (preflop all-in) hyvissä ajoin, mielestäni viimeistään silloin kun oma stacki on n. 7xBB, parempi vielä jos olisi n. 8-10xBB. Tämä siksi;jos sinulla on pieni stacki, ja tuplaus onnistuu, joudut tekemään all-in:n kohta uudestaan koska blindit ovat isot ja pelaajia vähän ringissä. Teoreettinen tilanne: muut foldanneet, olet itse SB:ssä ja vedät all-in vaikkapa JJ:lla, sinulla stacki 800. BB:ssa iso stacki, n. 3500. Mielestäni yllättävän moni iso stacki katsoo tällaisen all-in lyönnin, ja nimenomaan aivan marginaalikäsillä! En tiedä onko kyse blindin puolustamisesta, tuskin, vaan siitä että koetetaan tuurilla saada lisää chippejä kun itselle jää vielä kuitenkin hyvin chippejä jäljelle vedon epäonnistuttua. Tälläisessä tilanteessahan usein puntit on melkein tasan ennen floppia, poislukien tietysti isot parit, jotka ovat yleensä reilusti edellä. Tarkoitan tällä esimerkillä sitä, että jos pelaajajärjestys on sellainen että all-in:llä pystyy haastamaan ison stackin all-in, se on mielestäni enemmän kokeilemisen arvoinen kuin haastaa all-inniin keskikokoinen tai pieni stacki. Asiaan on kyllä monta eri näkökulmaa : jos haastat pienen stackin all-inniin ja voitat; yksi vastustaja on vähemmän pelissä. Mutta he tuskin maksavat all-in lyöntiä keskinkertaisilla käsillä. Yleensä ottaen sittareissa pitää lähteä all-in heikoimmilla korteilla stackin kuivuessa kuin ns. raha/ringipeleissä, koska paine oman stackin kasvattamiseen on suuri jos aikoo menestyä turnauksessa.
* Ns. bubblessa pelaaminen, eli tilanne kun pelaajia on jäljellä kaikille rahasijoille + 1 rahasijoilta pois jäävä. Tällöin monet varovat pelaamistaan liikaakin toiveissa kitkutella rahasijoille, ja tällöin aggressiivinen pelaaja on varmaankin vahvoilla esim. blindien varastelussa. Itse kuulun vielä aloittelijana joukkoon, joka varoo liikaa tässä vaiheessa pelaamista. Toivottavasti rohkeus paranee kokemuksen karttuessa.
* Loppuvaiheen pelaaminen ja heads-up. Olen itsekin melko huono heads-up pelaaja, mutta perusperiaate jota noudatan on se, että kaikki parit jotka saa pöydästä ovat pelattavia käsiä. Tavallaan heads-upissa pelatessa voi ajatella niin, että sulkee pöydän korkeimman kortin pois kokonaan. (esim. kädessä J-8, floppi 10-8-6 --> käsi on vahva heads-upissa) Mielestäni heads-upissa pitää koettaa nähdä floppi halvalla ja toivoa flopissa kortin sattuvan! Tietenkään aivan roskakäsillä ei flopin näkemisestä kannata maksaa, mutta jos liikaa luopuu blindeistaan niin stacki kuivuu, ja vieläpä nopeasti. Jos sittareita enemmän pelaa, heads-uppia kannattaa harjoitella erikseen kahden pelaajan pöydissä/sittareissa. Siitä on paljon hyötyä turnauksen loppuvaiheessa, kun alkaa ymmärtämään että ns. huonokin käsi voi olla hyvä yhtä pelaajaa vastaan. Oma heads-up peli parani selvästi ja sittarivoittoja alkoi tulla niiden 2. ja 3.sijojen lisäksi kun treenasin erikseen heads-uppia.
Kaikenlainen kritiikki ja kommentti on sallittua, jopa suotavaa, koska aika aloittelija tässä ollaan ja toiveisssa oppia koko ajan lisää. Olen itse lukenut suomenkielistä pokerin käsikirjaa ja sitten ostin Harringtonin vol.1:sen, josta on kyllä oppinut paljon uutta näkökulmaa turnauspelaamiseen ja se on näkynyt kyllä tuloksissakin, ainakin lyhyellä aikajaksolla. (eihän turnauspelin ja rahapelien ero aivan hirveä ole, mutta tuon Harringtonin kirjan lukeminen on kyllä kääntänyt myösrahapelien kassankin nousuun, vaikkei kirja siihen ole tehtykään)