Thunderpickin blogi. Wanha jaarittelee.
Lähetetty:
Pitänee laittaa muistelmat ylös jotta sitten dementian iskiessä on mitä muistella. Ja saattaahan täältä jotain hyödyllistä aloittelijallekin löytyä. Aloitan esihistoriallisista ajoista, siirtyen kohti nykypäiwää.
Vedonlyönti alkoi vakioveikkauksella 70 -luvun lopulla nöösipoikana. Mitään en mistään tajunnut, enkä koskaan mitään voittanut. Kunhan täyttelin kuponkeja ja kiikutin Ärrälle. Silloin ei mitään ikiä kyselty, 12v taisin olla. Lottosin myös, huonolla menestyksellä.
Pitkävedon myötä, olikohan 1993, alkoi mennä enemmän rahaa. Itse asiassa kaikki liikenevä raha meni järjettömiin rekkoihin, voitot olivat harvassa mutta aloin seurata muutamia sarjoja siihen malliin etten enää ollut aivan pihalla. Muistan kun kerran voitin 700 markkaa ja ostin viisaasti saatana verkkarit. Toisen kerran heräsin rahattomana Helsingissä ja teksti-tv:tä tutkailtuani totesin voittaneeni 1500 markkaa naisten futismaajoukkueen yllätyksellä. Kerran tuli monivedosta 8000 markkaa ja sain kaikki luottokorttivelat maksettua. Se oli hieno päivä.
2000 -luvun alussa sitten saatiin pirttiin nettiyhteys ja homma lähti lapasesta. Kaikkiin firmoihin tili ja ei kun pelaamaan. Tosin ihmeellisen selväjärkisesti lähinnä SM-Liigaan ja suomifutikseen keskittyen, ja asioista jotain jo tietäen. Tämä kostautuikin 2001 niin jotta eräs firma kyllästyi voitettuani liikaa ja ehdotti josko alkaisin tekemään heille kertoimia SM-Liigaan. No mikäpä siinä.
Vuoden olin siellä, toisen vuoden toisessa firmassa, välillä huilasin ja kirjoittelin maksusta vihjeitä forumeille. Tässä vaiheessa ns.isot pelaajat kiinnostuivat futistietämyksestäni ja tarjosivat hommia. En tiedä panostuksista mutta ymmärsin että joku kymmenen tuhatta per matsi ei ole paljon. Samalla sain mahdollisuuden lyödä vetoa isommilla panoksilla. Hieman alussa hirvitti lyödä minimipanostuksella puolet tehdastyöläisen kuukausipalkasta, eli 1000 euroa, yhteen matsiin mutta tuurit olivat kohdallaan ja niistä kymmenestä ensimmäisestä LiigaCupin vedosta 9 meni oikein. Tämä toki rohkaisi, muistaakseni paras putki on 13 peräkkäistä asian handicap -vetoa oikein, toisaalta on ollut 7 hävityn vedon putkikin.
4 vuotta on nyt mennyt näissä hommissa, palautusprosentti on ollut keskimäärin 115%, pääasiassa siis Veikkausliigan matseja. Lyön vetoa myös Ykkösen matseista, SM-Liigaa, mäkihyppyä, ampumahiihtoa, Euroviisuja. Hommaa hankaloittaa olennaisesti se etten luota kenenkään muun vihjeisiin. Kaikki pitää itse tutkia ja väkertää, eli aikaa menee tosi paljon tietokoneen ääressä. Haittaa jo juopotteluakin.
Vedonlyönti alkoi vakioveikkauksella 70 -luvun lopulla nöösipoikana. Mitään en mistään tajunnut, enkä koskaan mitään voittanut. Kunhan täyttelin kuponkeja ja kiikutin Ärrälle. Silloin ei mitään ikiä kyselty, 12v taisin olla. Lottosin myös, huonolla menestyksellä.
Pitkävedon myötä, olikohan 1993, alkoi mennä enemmän rahaa. Itse asiassa kaikki liikenevä raha meni järjettömiin rekkoihin, voitot olivat harvassa mutta aloin seurata muutamia sarjoja siihen malliin etten enää ollut aivan pihalla. Muistan kun kerran voitin 700 markkaa ja ostin viisaasti saatana verkkarit. Toisen kerran heräsin rahattomana Helsingissä ja teksti-tv:tä tutkailtuani totesin voittaneeni 1500 markkaa naisten futismaajoukkueen yllätyksellä. Kerran tuli monivedosta 8000 markkaa ja sain kaikki luottokorttivelat maksettua. Se oli hieno päivä.
2000 -luvun alussa sitten saatiin pirttiin nettiyhteys ja homma lähti lapasesta. Kaikkiin firmoihin tili ja ei kun pelaamaan. Tosin ihmeellisen selväjärkisesti lähinnä SM-Liigaan ja suomifutikseen keskittyen, ja asioista jotain jo tietäen. Tämä kostautuikin 2001 niin jotta eräs firma kyllästyi voitettuani liikaa ja ehdotti josko alkaisin tekemään heille kertoimia SM-Liigaan. No mikäpä siinä.
Vuoden olin siellä, toisen vuoden toisessa firmassa, välillä huilasin ja kirjoittelin maksusta vihjeitä forumeille. Tässä vaiheessa ns.isot pelaajat kiinnostuivat futistietämyksestäni ja tarjosivat hommia. En tiedä panostuksista mutta ymmärsin että joku kymmenen tuhatta per matsi ei ole paljon. Samalla sain mahdollisuuden lyödä vetoa isommilla panoksilla. Hieman alussa hirvitti lyödä minimipanostuksella puolet tehdastyöläisen kuukausipalkasta, eli 1000 euroa, yhteen matsiin mutta tuurit olivat kohdallaan ja niistä kymmenestä ensimmäisestä LiigaCupin vedosta 9 meni oikein. Tämä toki rohkaisi, muistaakseni paras putki on 13 peräkkäistä asian handicap -vetoa oikein, toisaalta on ollut 7 hävityn vedon putkikin.
4 vuotta on nyt mennyt näissä hommissa, palautusprosentti on ollut keskimäärin 115%, pääasiassa siis Veikkausliigan matseja. Lyön vetoa myös Ykkösen matseista, SM-Liigaa, mäkihyppyä, ampumahiihtoa, Euroviisuja. Hommaa hankaloittaa olennaisesti se etten luota kenenkään muun vihjeisiin. Kaikki pitää itse tutkia ja väkertää, eli aikaa menee tosi paljon tietokoneen ääressä. Haittaa jo juopotteluakin.