Voi kurret ja muut metsäneläimet millainen noin viikon ajanjakso onkaan ollut takana. Ensiksi iski kurkkukipu ja noin 39 asteen kuume, tähän päälle nuha ja jonkin ajan päästä suuhun ilmestyi viisi aftaa, josta kolme oli lähekkäin ja sulautuivat kasvaessaan yhdeksi isoksi ja helvetin kipeäksi "kraateriksi". Syöminen niiden kanssa on ollut sellaista, että, jos jotain suolaista tai mausteista osuu niihin, niin kipu pisti silmät vuotamaan, kuin Sidney Crosbylla kiekonmenetyksen jälkeen.
Mikäli, joku ei tiedä mitä aftat ovat, niin tässä pieni selostus ja kuva (Sukkela ei liity kuvan henkilöön, mulla on isompi
)
” Suun kipeitä haavaumia, jotka uusiutuvat vaihtelevin väliajoin ja parantuvat 1–4 viikossa itsekseen, sanotaan aftoiksi. Niitä on ainakin yhdellä viidesosalla väestöstä. Henkinen stressi voi laukaista aftapuuskan.”
Tuossa vaiheessa stressiä kyllä riitti, kun 39 asteen kuumeessa ja työt tehtävä. Toki kuumeen saa lääkkeillä alas, mutta lisäksi rassasi nuha, johon heräilin yöllä, kun ei meinannut henkeä saada ja vessaan räkimään semmosia ilveksen keltaisia räkäklönttejä ja sit taas takas koittamaan saada unta.
Sitten yhtenä päivänä herätessäni Twitterissä oli tullut eräältä henkilöltä viesti, joka hieman eri muodossa oli, että sinun vihjeidesi laatu on ollut heikkoa, ilman perusteluita. Toki jokainen minut paremmin tuntevat tietävät, että en voi sietää työhöni liittyvää haukkumista, jos se ei sisällä minkäänlaista perustelua, johon ehkä voisin vastata ja täysi kärhämä päälle.
Olin jo hieman rauhoittumaan päin, kunnes kiukku ja stressitasot menivät katosta läpi, kun sain selville, että tämä henkilö oli kusettanut yli 70 ihmiseltä rahaa vedonlyönti-kimppaan, jotka olikin tiltannut itse yhdessä yössä jo ennen kuin kimpassa oli tarkoitus alkaa rahaa sijoittamaan ja yhdessä kohteita valitsemaan. Lisäksi hän koitti kovasti tehdä itsestään tilanteessa uhria ja minusta kiusaajaa, kun arvostelin mm. hänen ymmärrystään vedonlyönnistä, kun hänen mukaansa minun kokemuksellani ei juuri tappiopäiviä kuuluisi tulla ja, että häntä ärsyttää seikka, että vertailen eri lajien ja sarjojen potentiaalisia palautusprosentteja, koska tämä oli hänen mielestä omien sulkien pöyhistelyä ja NBA ja 2. divisiionan jalkapallo ovat täysin vertailukelpoiset.
Luonnolliset kirjoitin asiasta tänne foorumiin, kun sitä varten on ketju ja koitin kiukkusuudestani huolimatta pysyä asiallisena, jota mielestäni tuo kirjoitus oli. Minikommenttiketjun spämmeihin olisin voinut jättää vastaamatta, mutta niin otti hermoille kaverin marttyyrimeinki, niin en osannut hillitä itseäni ja lisäksi tuli totaalisen puskista, että hän olikin palstalta tuttu kirjoittaja. Lopulta tein molempien spämmitulituksesta oman viestin, sillä eihän nyt niitä voi poistaa ja taas minikommentti-listassa vain häiritsivät.
Koittakaa pysyä mukana, kun tämä ei ole vielä tämän jutun idea vaan pohjustusta siihen. Seuraavaksi minulle iski kunnon paskatauti, kun flunssa rupes lievittämään. Se oli tasoa, että yöllä piti jatkuvasti käydä heittämässä sirpalepommi posliinille tai laskea, kunnon hanallinen öljyn muodossa tulevaa materiaalia. Tuossa vaiheessa oli fiilis ja olo niin perseestä kuin olla ja voi. Koitin apteekin vatsaa kovettavaa lääkettä, niin se kyllä esti vessan roiskeet, mutta vatsakipu vain voimistui, jolloin unta ei meinannut lainkaan saada ja tähän päälle se räkätukos ja aftat, niin Dr. Housea ja Dr. Philliä oltaisiin kipeästi kaivattu.
Kuitenkin sain monelta kiitosta mm. tuosta kusettajan saamisesta yleiseen (foorumin ja minun Twitter-seuraajien ainakin) tietoisuuteen. Lisäksi positiivista kannustusta tuli asiakkailta, sekä muiltakin lähes joka formaatissa. Tälläisessä vitutuksessa, väsyneenä, masentuneena, ärtyneenä ja stressaantuneena, niin tuollaiset
pienetkin positiiviset palautteet ja tsempit olivat hyvin arvokkaita, sillä ne katkaisivat aina hetkeksi tuon kurjan olon, eli olivat vähän kuin lyhytkestoisia ilopillereitä joiden apu kokonaiskuvassa oli todella suuri. Kiitos kaikille noita pistäneille, joka olikin tämän kirjoituksen toinen asia minkä halusin sanoa.
Nyt vähän pohdiskelevampaan osaan. En ole koskaan muistaakseni kokenut noin kurjaa viikkoa henkisesti liittyen jollain lailla työhöni kuin nyt on ollut ja onneksi takanapäin, kun nyt on lääke tuohon vatsaan ja noille aftoille saan huomenna luultavimmin toimivan lääkkeen. Ne työt mitä teen arvioiden lisäksi Ylikertoimessa, niin olisin varmasti saanut tuuraajan, mutta ne pikemminkin leppoisaa kuin stressaavaa ja yleensä, kun tekee jotain mistä pitää, niin unohtuu paremmin se vallitseva henkinen tila. Fyysisestä en nyt puhu, kun olen kyllä tottunut vähiin uniin, eikä se pelkiltään minuun erityisemmin vaikuta ja muutenkaan terveistä elämäntavoista en ole oikea henkilö puhumaan. Onneksi viikko on, niin lyhyt aika, että töiden ajankäytön määrään tai tasoon tuo ei vaikuttanut ainakaan minun mielestäni vielä mitenkään.
Tämän yhden viikon aikana alkoi ajattelemaan tosissaan, kuinka tärkeä vedonlyöjälle on, että kaikki muut asiat ovat mahdollisimman hyvin, sillä kyllä vedonlyönnin aikana väkisinkin tulevat tappioputket ovat pelkästään aivan tarpeeksi stressiä aiheuttava tekijä. Se, että en ole todellakaan ainakaan tällä hetkellä mikään roolimalli tässä, niin halusin silti nostaa asian esille.
Kaikki joille vedonlyönti on työ tai käyttää niihin työtä vastaavat työmäärät sekä yhtäläisesti ne, jotka panostavat tosissaan vedonlyöntiin palkkatyön ohella, niin pyrkikää pitämään kaikki muut asiat hyvällä mallilla. Pitämään terveydestä hyvää huolta, nukkumaan tarpeeksi ja mikä tärkeintä välttämään, niin paljon kuin mahdolliset kaikki muut lisästressiä tuovat tekijät niin hyvin kuin se vain mahdollista, Muistakaa käyttää kaikki ylimääräinen aika positiivisen energian lataukseen riippuen mikä se teidän juttu onkaan. Liikunta, ystävien/perheen kanssa hengailu, leffojen katselu, musiikin kuuntelu, ravintolassa käynti ja niin edelleen.
Itse olen koittanut pitää vähintään kerran viikossa mutsin kaa leffaillan ja sit seuraan paria komedia sarjaa ja koitan ainakin keran kuussa päästä kaverien kanssa rentoutumaan mukavan illanvieton merkeissä. Kuulostaa varmaan vähältä, mutta mennyt viikko opetti tuon tärkeyden, sillä niin stressaava kuin viikko oli ei kukaan jaksaisi sellaista pitkään ilman pään leviämistä. Viime viikolla minulta jäi mm. väliin yhdet pikkujoulut ja mutsin kanssa tämän viikon leffailta, kun olotila oli sellainen, että en halunnut olla tekemisissä lähes ollenkaan kuin minut täysin tuntevien kanssa eli pari parasta frendiä ja mutsi jonka kanssa jutustelin aina kun kerkisin, kun nähdä en voinut, etten tartuta pöpöjäni. Ne taas, jotka eivät välttämättä ymmärtäisi ja suodattaisi huonoa tuultani vältin heihin yhteydenpitoa, sillä en halunnut suututtaa ketään kiukuttelullani, joka olisi samalla sitten tuonut itsellekkin vain huonomman olon, että mitä nekin oli mulle tehneet, kun menin sillä tapaa äksyineen.
Varmasti muutama päivä ja olen terve kuin tämän hetken oravakanta ja aion ainakin pyrkiä positiivisempaan elämänasenteeseen ja tuon positiivisen energian lataamiseen entistä paremmin aina kuin vain kerkiän, sillä ikinä ei tiedä mitä eteen tulee, niin on parempi olla hyvin akuissa virtaa. Tälläistä positiivari itsensä tutkiskelu ja pohtimishöpinöillä tällä kertaa.
Positiivisemmin eteenpäin pyrkien,
Marko Virtanen