Pieni kysymys aiheesta... elikkäs onko mitään mahdollisuutta arvioida omien arvioidensa oikeellisuutta jos ei ole saatavilla bookkereiden kertoimia kyseisiin otteluihin? Tavoitteena olisi tutkia omien arvioideni osumista ja oikeellisuutta aiemmilla kausilla ja kertoimia niihin otteluihin taitaa olla mahdoton löytää mistään...
Eli apua kaivattaisiin...
Jari
Osallistu kisaan Liiga ja rekkamies – 500 € palkinnot!
Todennäköisyysarvioiden luotettavuus?
-
Jari
- Jäsen
- Viestit: 76
- Liittynyt: 17.01.2003, 22:20
- Pisteitä: 0
- Paikkakunta: Tampere
-
mikkou
- Jäsen
- Viestit: 2128
- Liittynyt: 14.01.2003, 00:21
- Pisteitä: 11
- Viesti:
Minikommentit
-
TT
- Jäsen
- Viestit: 432
- Liittynyt: 22.08.2003, 15:27
- Pisteitä: 0
- Paikkakunta: Espoo :-(
Joskus tuli Berrielle postattua tämä linkki. Vuodesta 2000 lähtien mukana myös kertoimet ja £10 kertamaksulla pääset käyttämään palvelua. Tämä siis eurooppalaiseen jalkapalloon.
http://www.football-data.co.uk/available-data.php
Covers.com sivulta saat kertoimet jenkkilajeihin. Suomalaisista sarjoista ei ole tietoa
http://www.football-data.co.uk/available-data.php
Covers.com sivulta saat kertoimet jenkkilajeihin. Suomalaisista sarjoista ei ole tietoa
Minikommentit
-
cpsof95
- Jäsen
- Viestit: 432
- Liittynyt: 10.11.2003, 17:27
- Pisteitä: 4
- Paikkakunta: Lahti
Ilman kertoimia toi on pikkusen hankala juttu, vaikka eipä se kyllä kertoimillakaan onnistu. Periaatteessa tn-arviot on oikeita vain, jos oot antanu toteutuneelle tulokselle 100%:n arvion ja muille 0%. Kaikki muut arviot on enemmän tai vähemmän pielessä. 
Eri todennäköisyysarvioiden paremmuutta on paras vertailla toteutuneiden vaihtoehtojen %-arvioiden geometrisellä keskiarvolla, koska tämä geometrinen keskiarvo saa suurimman arvonsa, jos käytetään oikeita %-arvioita. (Olettaen, että pelit ovat satunnaiskokeita, joilla on joku kiinteä tn-kenttä.)
Esim. jos tiedät, että kymmenestä seuraavasta pelistä 5 päättyy kotivoittoon, 3 tasapeliin ja 2 vierasvoittoon, ja jos on annettava etukäteen arviot kaikkiin kymmeneen peliin, niin odotusarvollisesti parhaan tuloksen geometriselle keskiarvolle saa laittamalla %-arvioiksi 50-30-20. Itse asiassa sama pääte siinäkin tapauksessa, että pelataan vain yksi peli, kuten vedonlyönnissä on yleensä tapana pelata yksi ottelu vain yhden kerran.
Suuressa otoskoossa kannattaa geometrisen keskiarvon sijaan ottaa mikä tahansa logaritmi jokaisesta toteutuneesta prosenttiarviosta, laskea näiden logaritmien keskiarvo ja sen jälkeen korottaa logaritmin kantaluku potenssiin, jossa eksponenttina on toi keskiarvo. Tää menetelmä voidaan johtaa suoraan geometrisen keskiarvon määritelmästä ja logaritmin laskusäännöistä.
Tällä lukemalla ei oo kuitenkaan yksinään suurta merkitystä, vaan sitä pitäisi pystyä vertaamaan johonkin. Itse kehittelisin erilaisia laskutapoja %-arvioille ja vertailisin näiden antamia logaritmisummia.
Jos ei tää oo mahdollista, niin sitten vois tietty kattoa, miten usein vaikkapa välille 5-10% arvioidut pelit on osunu. Jos niistä on osunu joka kolmas, on ehkä jotain pielessä. (Pitää muistaa riittävä otossuuruus.) Ja jos haluaa tehdä tarkempaa työtä, niin voi tutkia %-arvioiden ja kyseisen vaihtoehdon toteutumisen välistä korrelaatiota. Excelillä ja muilla tilastollisilla työkaluilla tällainen onnistuu helposti. Tän korrelaation virhemarginaalin määrittäminen varmaan onnistuu kans jotenkin...
Tän menetelmän ongelma on vaan siinä, että jos esim. on kaksi peliä, joista ensimmäinen päättyy 40%:n tn:llä kotivoittoon ja jälkimmäinen 20%:n tn:llä, niin laittamalla molempiin peleihin 30%:n arvio kotivoitolle saadaan erittäin hyvä tulos suurella otoskoolla.
Eli paras mahdollinen tapa tutkailla arvioidensa todenmukaisuutta on vertailla arvioita annettuihin kertoimiin. Eri laskutapojen vertailu onnistuu parhaiten logaritmisummamenetelmällä. Ja tää viimeinen tapa voi vain osoittaa sinun olevan väärässä, ei oikeassa.
Eri todennäköisyysarvioiden paremmuutta on paras vertailla toteutuneiden vaihtoehtojen %-arvioiden geometrisellä keskiarvolla, koska tämä geometrinen keskiarvo saa suurimman arvonsa, jos käytetään oikeita %-arvioita. (Olettaen, että pelit ovat satunnaiskokeita, joilla on joku kiinteä tn-kenttä.)
Esim. jos tiedät, että kymmenestä seuraavasta pelistä 5 päättyy kotivoittoon, 3 tasapeliin ja 2 vierasvoittoon, ja jos on annettava etukäteen arviot kaikkiin kymmeneen peliin, niin odotusarvollisesti parhaan tuloksen geometriselle keskiarvolle saa laittamalla %-arvioiksi 50-30-20. Itse asiassa sama pääte siinäkin tapauksessa, että pelataan vain yksi peli, kuten vedonlyönnissä on yleensä tapana pelata yksi ottelu vain yhden kerran.
Suuressa otoskoossa kannattaa geometrisen keskiarvon sijaan ottaa mikä tahansa logaritmi jokaisesta toteutuneesta prosenttiarviosta, laskea näiden logaritmien keskiarvo ja sen jälkeen korottaa logaritmin kantaluku potenssiin, jossa eksponenttina on toi keskiarvo. Tää menetelmä voidaan johtaa suoraan geometrisen keskiarvon määritelmästä ja logaritmin laskusäännöistä.
Tällä lukemalla ei oo kuitenkaan yksinään suurta merkitystä, vaan sitä pitäisi pystyä vertaamaan johonkin. Itse kehittelisin erilaisia laskutapoja %-arvioille ja vertailisin näiden antamia logaritmisummia.
Jos ei tää oo mahdollista, niin sitten vois tietty kattoa, miten usein vaikkapa välille 5-10% arvioidut pelit on osunu. Jos niistä on osunu joka kolmas, on ehkä jotain pielessä. (Pitää muistaa riittävä otossuuruus.) Ja jos haluaa tehdä tarkempaa työtä, niin voi tutkia %-arvioiden ja kyseisen vaihtoehdon toteutumisen välistä korrelaatiota. Excelillä ja muilla tilastollisilla työkaluilla tällainen onnistuu helposti. Tän korrelaation virhemarginaalin määrittäminen varmaan onnistuu kans jotenkin...
Tän menetelmän ongelma on vaan siinä, että jos esim. on kaksi peliä, joista ensimmäinen päättyy 40%:n tn:llä kotivoittoon ja jälkimmäinen 20%:n tn:llä, niin laittamalla molempiin peleihin 30%:n arvio kotivoitolle saadaan erittäin hyvä tulos suurella otoskoolla.
Eli paras mahdollinen tapa tutkailla arvioidensa todenmukaisuutta on vertailla arvioita annettuihin kertoimiin. Eri laskutapojen vertailu onnistuu parhaiten logaritmisummamenetelmällä. Ja tää viimeinen tapa voi vain osoittaa sinun olevan väärässä, ei oikeassa.
Minikommentit