Pieni info NHL-vedonlyöjille

[Mungo]

NHL alkaa 5. lokakuuta ja ajattelin laittaa esille muutamia näkemyksiä NHL-vedonlyönnistä. Asiaa voisi lähestyä monelta kannalta, mutta valitsin NHL:n sarjajärjestelmän, koska se tuntuu olevan vaikein paikka pätevillekin NHL-arviojille.

Minulta on useampi kirjoittaja tiedustellut sitä, aionko julkaista omia NHL-arvioitani tulevalla kaudella. En tee sitä kuin hyvin harvoin. Syynä on se, että parin viime kauden aikana minua on houkuteltu erään yhdysvaltalaisen NHL-arvioita laskevan toimiston avustavaksi kertoimenlaskijaksi ja kun mahdollisuus tällaiseen aukeni osaltani yllättäen, pistin heille eilen mailia ja kyselin sitä, ovatko he vielä asiasta kiinnostuneita. Vastaus oli myönteinen sopimustarjouksineen, joten avustan heitä ja sopimukseni mukaisesti en julkaise arvioitani muualla.

Mutta vastaan mielelläni kaikkiin NHL-kysymyksiin, jos suinkin osaan.


NHL:n sarjajärjestelmän vaikutuksesta joukkueiden voittamiseen


NHL:ssä tarvitaan joukkuekohtaista rankingia siinä missä SM-liigassa, Englannin Valioliigassa tai missä tahansa muussakin sarjassa. Mutta perinteiset voimaluvut eivät riitä silloin kun halutaan menestyä NHL-vedonlyönnissä. Ne ovat välttämätön ja hyvin tarpeellinen apuväline, mutta perinteinen jakauma ei ole NHL:ssä yhtä ratkaisevaa kuin eurooppalaisissa sarjoissa.

NHL:n tärkein erityispiirre on sarjajärjestelmä. Joukkueet on sijoitettu kahteen eri konferenssiin (Eastern ja Western) ja niiden sisällä kolmeen eri divisioonaan. Lännen divisioonat ovat Central, NorthWest ja Pacific, Idän puolestaan Atlantic, NorthEast ja SouthEast.. Kussakin divisioonassa on viisi joukkuetta ja täten kummassakin konferensissa on 15 joukkuetta ja koko NHL:ssä siten 30 joukkuetta. NHL on tiivistäen:

• Kaksi konferenssia
• Kuusi divisioonaa
• 30 joukkueetta

NHL:n sarjajärjestelmän (ja muiden pohjois-amerikkalaisten joukkuelajien sarjajärjestelmän) erikoisuus on siinä, että NHL:ssä joukkue pelaa 82 ottelua, joista nyt tehdyn sarjauudistuksen jälkeen peräti 72 pelataan oman konferenssin sisällä. Omassa viiden joukkueen divisioonassa kukin joukkue pelaa 40 ottelua. Ainoastaan 10 ottelua kaikista otteluista käydään naapurikonferenssin joukkueita vastaan. Tiivistäen:

• 82 ottelua, joista
• 72 oman konferenssin joukkueita vastaan ja
• Vain 10 toisen konferenssin joukkueita vastaan
• 40 ottelua oman divisioonan (kussakin 6 joukkuetta) joukkueita vastaan
• Playoff-paikat jaetaan oman konferenssin sijoitusten perusteella


Koska playoffit pelataan konferenssien sisäisinä, joukkueiden kannalta tärkeintä on mahtua omassa konferenssissaan playoff-viivan yläpuolelle. Kummastakin 15 joukkueen konferenssista kahdeksan joukkuetta jatkaa playoffeihin. Ainakin suurelle yleisölle on yllätys, että konferenssien välisiä otteluita ei pelata playoffeissa lainkaan ennen Stanley Cupin finaaleja, joissa konferenssivoittajat kohtaavat toisensa. NHL-ottelut ovat siis tiukasti konferenssisidonnaisia.

Yllä oleva järjestelmä mahdollistaa ja jopa vaatii otteluiden priorisointia. On osattava voittaa oikeat joukkueet, joita ovat kilpailijat omassa konferenssissa ja divisioonassa. Priorisoinnin vaikutus asetelmassa oma konferenssi vs vieras konferenssi on joukkueesta, otteluohjelmasta, rasitustilanteesta ja pistetarpeesta riippuvainen.

Tärkeintä on huomata se, että koska kaikki ottelut lasketaan mukaan sarjataulukkoon, voitot toisen konferenssin joukkueista ovat periaatteessa yhtä arvokkaita nekin. Sen takia otteluiden konferenssi-priorisointi ei ole suinkaan automaattista. Siihen vaikuttaa paljon myös se, onko kyseisen ottelun jälkeen tuleva vastustaja tärkeä. Priorisoinnilla voitetaan kuitenkin runkosarja. Kahtena viime kautena (2002-2003 ja 2003-2004) Idän ja Lännen runkosarjan voittaneet joukkueet ( Detroit, Tampa Bay, Dallas ja New Jersey) voittivat oman konferenssinsa joukkueita keskimäärin 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin toisen konferenssin joukkueita. Lyömällä tehokkaasti pahimmat kilpailijat, voidaan sitten hengähtää joissakin toisen konferenssin otteluissa.

Mitä edellä oleva tarkoittaa vedonlyöjän kannalta? Sitä, että divisioona- ja konferenssivoittajat ovat armottomia pahimmille kilpailijoilleen. Varsinkin divisioonan sisäiset ottelut ratkaiset paljon, koska kaikista peleistä ne muodostavat kaudella 2005-2006 peräti 49 prosenttia. Esimerkiksi kausina 2002-2003 ja 2003-2004 NHL:n divisioonavoittajat löivät oman divisioonansa joukkueet prosentein 69-31 (yht 221 jommankumman joukkueen voittoon päättynyttä ottelua) eli jälki oli murskaavaa. Silti 82 ottelun runkosarjan divisioonavoitto ratkaistiin peräti kuusi kertaa 12 mahdollisesta eli 50 prosenttisesti vain yhden pisteen erolla. Tätä voi kutsua jo voittamisen priorisoinniksi – tärkeintä ei ole voittaa koko ajan, vaan voittaa oikeat joukkueet.

Mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Jos tarkastellaan kunkin divisioonan huonointa joukkuetta ja sen pelejä oman divisioonansa joukkueita vastaan, voisi olettaa ennakkoon niin, että koska divisioonan pelit ovat tärkeitä jokaiselle joukkueelle, divisioonan heikoin pärjää niissä erittäin huonosti. Todellisuudessa asia on aivan päinvastoin! Esimerkiksi kahtena viime kautena kunkin divisioonan heikoin joukkue on menestynyt keskimäärin hyvin oman divisioonansa parempia joukkueita vastaan. Mikäli tarkastellaan ottelua 60 minuutin eli varsinaisen peliajan puitteissa, kunkin divisioonan heikoin joukkue onkin hävinnyt vain 49 prosenttia näistä otteluista. Toisin sanoen, divisioonansa heikoin on vienyt vähintään pisteen 51 prosentissa oman divisioonansa otteluita.

Jälleen kerran on kyse priorisoinnista. Divisioonan heikoin joukkue keskittyy voittamaan (edes) oman divisioonansa muut joukkueet. Vastaavasti divisioonan parhaat joukkueet ovat tauluaan valmiimpia häviämään divisioonansa sellaiselle joukkueelle, josta ei ole todellista vaaraa playoff-paikan suhteen.

[Mungo]

Ja pistetään vielä maalivahtipelin vaikutuksesta oma näkemykseni NHL-vedonlyönnissä:

Maalivahdin vaikutuksesta

Monta kertaa saa kuulla aivan päteviltä NHL-vedonlyöjiltä, että nyt on joukkue X:ltä pois niin paljon pelaajia, että se häviää aivan varmasti Y:lle. Missään sarjassa asia ei ole koskaan näin yksinkertainen ja vähiten se on sitä NHL:ssä.

Vedonlyöjien keskuudessa kiertää myös Suomessa legenda siitä, että jos NHL-joukkueen 1-maalivahti on poissa ottelusta ja hänen tilallaan pelaa joukkueen 2-maalivahti, tällaista joukkuetta vastaan kannattaa ehdottomasti pelata. Minä sanon suoraan, että ei pidä paikkaansa. Aina.

Monet NHL-joukkueet peluuttavat kahta maalivahtia suhteellisen tasaisesti. Tällöin ei ole kovinkaan suurta merkitystä sillä, kumpi maalivahdeista pelaa. Toki sillä on merkitystä, mutta pikemminkin kyse on päivän kunnosta tai loukkaantumisesta toipumisesta kuin sillä, kumpi maalivahdeista pelaa. Joukkue, jonka maalivahdit pelaavat molemmat yli 30 ottelua, luottaa maalivahteihinsa. Tilastotkaan eivät tue tässä varsin tilanteessa sitä, että nimellinen 2-maalivahti olisi jotenkin erityisen merkittävästi huonompi kuin joukkueen 1-maalivahti.

Mutta sitten on olemassa ryhmä kovia ja tunnettuja NHL-maalivahteja, jotka pelaavat 75 prosenttia joukkueensa otteluista eli runkosarjan aikana vähintään 62 ottelua. Tähän joukkoon kuuluvat Brodeur, Vokoun, Turco, Kolzig ja kumppanit. Esimerkiksi edelliskaudella näiden maalivahtien keskimääräinen voittoprosentti NHL:ssä oli 47 prosenttia. Entäs sitten kun nämä maalivahdit lepäävät ja tilalle tulee joukkueen 2-maalivahti – mikä on keskimääräinen voittoprosentti silloin? Se on 28 prosenttia eli pudotusta on peräti 19 prosenttiyksikköä. Voidaankin sanoa, että paljon pelaavan maalivahdin backuppina ei saa sellaista kokemusta, jonka avulla otettaisiin voittoja. Ja ehkä joukkuekin hieman tulkitsee 1-vahdin lepuutuksen tarkoittavan koko rosterin let downia.... Ero on huima ja sitä kuvaisi vielä paremmin keskimääräisten voittoprosenttien 47-(24)-29 muuttuminen prosentteihin 28-(24)-48. Kysymys on vallankumouksellisesta muutoksesta otteluarvioissa!

Maalivahdin valinnalla on siis vedonlyöjällä erittäin iso merkitys silloin kun joukkueen 2-maalivahti korvaa paljon peliaikaa saavan 1-maalivahdin. Siinä on todellinen iskun paikka. Mutta yhtä tärkeää kuin on tietää yllä oleva on myös se, että osaa olla ylireagoimatta tasaisten 1- ja 2-maalivahtien peluutukseen. Joissakin otteluissa kakkonen on parempi kuin ykkönen.

[mutanen_aapo]

Ero on huima ja sitä kuvaisi vielä paremmin keskimääräisten voittoprosenttien 47-(24)-29 muuttuminen prosentteihin 28-(24)-48. Kysymys on vallankumouksellisesta muutoksesta otteluarvioissa!

Siis mitä ihmettä! Väitätkö tosissaan, että pelaavan ykkösmaalivahdin poissaolo muuttaa prosentteja noin radikaalisti? Esim. salibandyssä tulee laukauksia enemmän kuin NHL:ssä ja eihän se ero ole LÄHELLÄKÄÄN tuota luokkaa.
Olenkohan ymmärtänyt tuon jutun väärin vai mikä tässä mättää?

[Mungo]

Ero on huima ja sitä kuvaisi vielä paremmin keskimääräisten voittoprosenttien 47-(24)-29 muuttuminen prosentteihin 28-(24)-48. Kysymys on vallankumouksellisesta muutoksesta otteluarvioissa!

Siis mitä ihmettä! Väitätkö tosissaan, että pelaavan ykkösmaalivahdin poissaolo muuttaa prosentteja noin radikaalisti? Esim. salibandyssä tulee laukauksia enemmän kuin NHL:ssä ja eihän se ero ole LÄHELLÄKÄÄN tuota luokkaa.
Olenkohan ymmärtänyt tuon jutun väärin vai mikä tässä mättää?

Vaikea sanoa, oletko ymmärtänyt väärin, mutta tuo esille nostamani voittoprosentti ja sen muutos on todellinen. Huomaa kuitenkin, että kuten kirjoituksessa todetaan, se toteutuu vain rajatusti. Ykkösvahdin korvaaminen kakkosella ei aina merkitse välttämättä mitään muutosta tai muutos on hyvin pieni ja joskus jopa parempaan suuntaan. Mutta on olemassa eräitä paljon pelaavia maalivahteja ja kun heidät korvataan, keskimääräinen pudotus voittoprosenteissa on suuri.

[mutanen_aapo]

Onhan ne kakkosmaalivahdit kuitenkin ammattilaisia ja ihan "hommansa osaavia" jätkiä. Tämähän on täysin meille opetettujen "sääntöjen" vastaista. Ei esim. jalkapallossa muutaman elintärkeän pelaajan puuttuminen näy lähellekään noin paljon prosenteissa. Vaikea uskoa, mutta jos olet kerran asiaa tutkinut niin en nyt voi tuota tyrmätäkään.

[Mungo]

Onhan ne kakkosmaalivahdit kuitenkin ammattilaisia ja ihan "hommansa osaavia" jätkiä. Tämähän on täysin meille opetettujen "sääntöjen" vastaista. Ei esim. jalkapallossa muutaman elintärkeän pelaajan puuttuminen näy lähellekään noin paljon prosenteissa.

Totta kai kakkosmaalivahdit ovat ammattilaisia. Mutta kun pelataan sellaista kuutta - kahdeksaa ottelua vaikkapa 11 iltaan, "osaava" joukkue käyttää kakkosvahdin illan hyväkseen ja vetäisee vähän henkeä - ja keskittyy seuraavan illan tärkeään otteluun. Vanha totuus on se, että loistavan NHL-vahdin takana on pirun vaikeaa olla hyvä kakkonen kun pääsee maaliin vain oikeastaan silloin kun peli ei ole valmentajan mielestä niin kovin tärkeä... Eli let down tulee tässä esille. NHL:ssä tärkeintä ei olekaan voittaa mahdollisimman usein, vaan voittaa oikeaan aikaan ja oikeat vastustajat.

[Blackrock]

Hyviä huomioita Mungolta! Itse voisin myös lonkalta heittää, että kakkosmaalivahdin peluuttaaminen vaikuttaa juuri tuon 10-20% heikentävästi. Tietenkin riippuu paljon juuri tuosta kuinka paljon kakkosmolari pelaa kaudessa.

Enenpää en jaksa yö myöhällä analysoida, mutta tuossa on hyvä linkki NHL -tietokantaan josta voi tarkastella ykkösmaalivahdin ja kakkosmaalivahdin voittoprosentteja menneiltä kausilta. Tuostako lataa tuon 25MB superDBn niin löytyy tilastoja.

--> http://www.bballsports.com/

[3seat]

Ero on huima ja sitä kuvaisi vielä paremmin keskimääräisten voittoprosenttien 47-(24)-29 muuttuminen prosentteihin 28-(24)-48. Kysymys on vallankumouksellisesta muutoksesta otteluarvioissa!

Siis mitä ihmettä! Väitätkö tosissaan, että pelaavan ykkösmaalivahdin poissaolo muuttaa prosentteja noin radikaalisti? Esim. salibandyssä tulee laukauksia enemmän kuin NHL:ssä ja eihän se ero ole LÄHELLÄKÄÄN tuota luokkaa.
Olenkohan ymmärtänyt tuon jutun väärin vai mikä tässä mättää?

Vaikea sanoa, oletko ymmärtänyt väärin, mutta tuo esille nostamani voittoprosentti ja sen muutos on todellinen. Huomaa kuitenkin, että kuten kirjoituksessa todetaan, se toteutuu vain rajatusti. Ykkösvahdin korvaaminen kakkosella ei aina merkitse välttämättä mitään muutosta tai muutos on hyvin pieni ja joskus jopa parempaan suuntaan. Mutta on olemassa eräitä paljon pelaavia maalivahteja ja kun heidät korvataan, keskimääräinen pudotus voittoprosenteissa on suuri.

Mutta miten voit tietää ennen kauden alkua, ketkä tulevat olemaan niitä paljon pelaavia vahteja?

[Tompe]

Tarkoitatko että joukkue ei kohtaa kaudella neljää joukkuetta ollenkaa, jos kerran toista konfrenssia vastaan pelataan vain 10 ottelua (15 joukkuetta)?

On se kumma kun 82 peliä ja kaikkia vastaan ei edes pelata, mielenkiintoista

[Mungo]

Mutta miten voit tietää ennen kauden alkua, ketkä tulevat olemaan niitä paljon pelaavia vahteja?

Ei sitä tarvitse ennen kauden alkua tietääkään - vaikka toki ne arvaan jo nyt. Kun kautta on pelattu sanokaamme sellaiset 30 ottelua, tilastoista näkee peliajat jo varsin pitkälle.

[Mungo]

Tarkoitatko että joukkue ei kohtaa kaudella neljää joukkuetta ollenkaa, jos kerran toista konfrenssia vastaan pelataan vain 10 ottelua (15 joukkuetta)?

Kyllä, näin se menee nyt. Konferenssien väliset ottelut pelataan kaiken lisäksi divisioona vs divisioona ja ne menevät seuraavasti:

Northeast - Pacific
Atlantic - Northwest
Southeast - Central
Northwest - Northeast
Pacific - Southeast
Central - Atlantic

Näin ollen esimerkiksi viimeeksi pelatun kauden eli vuoden 2004 Stanley Cup finalistit Tampa Bay (Southeast) ja Calgary (Northwest) eivät kohtaa runkosarjassa toisiaan kauden aikana kertaakaan.

[FMaster]

Tätä uutta systeemiä voi siis runkosarjan osalta tulkita kahdella tavalla

1. Osa joukkueista saa etua pelatessaan heikompia joukkueita vastaan useammin >> tärkeä tieto pelatessa runkosarjavetoja. (vrt. Blues tämän kauden SM-Liigassa)

2. Vaikka osa joukkueista pelaa heikompia vastustajia vastaan, on niillä varaa hävitä näitä pelejä, joten todellisuudessa etua ei ole. Tiiviissä pelirytmissä joka otteluun ei jaksa latautua täysillä, jolloin pelaajat automaattisesti tietävät mitkä ottelut ovat vähemmän tärkeitä, ja ne vain pelataan pois alta.

Tähän ei taida olla oikeaa vastausta ainakaan etukäteen, mutta olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin (varsinkin Mungon) näkemyksiä.

[Mungo]

FMaster, jos olisi pakko valita noista vaihtoehdoista, kyllä mä jälkimmäiseen kallistuisin. Todennäköisesti tässäkin tulee isoa hajontaa.

[Mungo]

Tämähän on täysin meille opetettujen "sääntöjen" vastaista.

Vaikka ei tähän seuraavaan asiaan kommenttisi liittynytkään, niin näistä opetetuista "säännöistä" tulee mieleen se, että vedonlyöjän kannattaa pelata toisessa konferenssissa vieraskiertueella olevaa hyvääkin NHL-joukkuetta vastaan sen viimeisessä matkaottelussa. Tätä legendaahan viljeli ainakin Vuoksenmaa aikanaan ahkerasti. Menneet on menneitä. Totuus on tilastojen mukaan aivan toinen. Esimerkiksi NHL:n TOP-6 joukkueet pelaavat nykyään vieraskiertueensa viimeisen ottelun korostetun hyvin. Helpoin tapa päästä rahoistaan on siis uskoa edelleen tällaisia fraaseja, jotka eivät pohjaudu todelliseen tutkimustyöhön.

[mutanen_aapo]

Tämähän on täysin meille opetettujen "sääntöjen" vastaista.

Vaikka ei tähän seuraavaan asiaan kommenttisi liittynytkään, niin näistä opetetuista "säännöistä" tulee mieleen se, että vedonlyöjän kannattaa pelata toisessa konferenssissa vieraskiertueella olevaa hyvääkin NHL-joukkuetta vastaan sen viimeisessä matkaottelussa. Tätä legendaahan viljeli ainakin Vuoksenmaa aikanaan ahkerasti. Menneet on menneitä. Totuus on tilastojen mukaan aivan toinen. Esimerkiksi NHL:n TOP-6 joukkueet pelaavat nykyään vieraskiertueensa viimeisen ottelun korostetun hyvin. Helpoin tapa päästä rahoistaan on siis uskoa edelleen tällaisia fraaseja, jotka eivät pohjaudu todelliseen tutkimustyöhön.

Tarkoitin tuolla sitä, että usein varsinkin aloittelevat vedonlyöjät reagoivat liikaa poissaoloihin. Todellisuudessa joskus nimimiehen poissaololla ei ole juurikaan mitään merkitystä.

[jullee]

Mitä mieltä Mungo on uusista sääntöuudistuksista? esim. keskialueen kaventamisesta: vaikuttaako rajusti yv-tehoihin joukkueiden kohdalla ja miten paljon näihin kannattaa reagoida?

[Mungo]

Mitä mieltä Mungo on uusista sääntöuudistuksista? esim. keskialueen kaventamisesta: vaikuttaako rajusti yv-tehoihin joukkueiden kohdalla ja miten paljon näihin kannattaa reagoida?

Toistaiseksi voi vain arvailla. Mun arvaus on se, että maalimäärät nousevat. Paljon riippuu myös siitä, kuinka tarkkaan tuomarit pitävät linjansa estämisten ja kahvaammisten kitkemisessä. Reagoida siis pitää, mutta ainakaan minä en pysty sanomaan varmana sitä, kuinka paljon pitää reagoida. Seuraan muutaman ensimmäisen kierroksen ja päätän pysyvämmästä linjasta niiden perusteella. Yksi perusidea voisi olla maalimäärien nostaminen 10 prosenttia alkuun.

Kannattaa myös tutkia parin viime kauden jäähytilastoja löytääkseen ns. kahvajoukkueet. Nämä joukkueet ovat uudistusten häviäjiä. Jos intoa riittää, voi mennä pitemmälle. Itse tein arvion joukkueittain ja pelipaikoittain jokaisesta pelaajasta ja pisteytin jokaisen pelaajan taidot ja heikkoudet sekä sen, pelasiko hän viime kaudella ja kuinka paljon.

[Teflon]

Täytyy kyllä sanoa että nyt näki kaveri valon. Itse en ole ikinä NHL:ään perehtynyt juuri sen takia kun siellä ei todellakaan voi tietää kuka voittaa kenet ja tuntuu että NHL->national hockey lottery. Mutta mitäs mitäs nyt kun kaveri vähän raottaa pandoran lipasta niin kyllä moni asia selveni heti. Tämä antaa aivan uutta potkua tuohon lajiin ja saattaappi olla että NHL:ään saa aikaseksi tehtyä vetojakin tälle kaudelle. Monta kertaa olen todellakin ihmettellyt että on se ihme liika kun on niin tasaiset porukat että kuka vaan voi voittaa kenet vaan missä vaan vaikka euroopan kiertueen jälkeen, mutta nyt kun vähän väännettiin rautalangasta tuota NHL:n pelisysteemiä niin eihän se voi muuten mennäkkään. Kiitoksia Mungolle erittäin valaisevista mietteistä. Olisi vaan hyvä tietää että minne annat niitä arvioitasi että osaa siirtyä sieltä takavasemmalle

[Van Bommel]

NHL:n tärkein erityispiirre on sarjajärjestelmä. Joukkueet on sijoitettu kahteen eri konferenssiin (Eastern ja Western) ja niiden sisällä kolmeen eri divisioonaan. Lännen divisioonat ovat Central, NorthWest ja Pacific, Idän puolestaan Atlantic, NorthEast ja SouthEast.. Kussakin divisioonassa on viisi joukkuetta ja täten kummassakin konferensissa on 15 joukkuetta ja koko NHL:ssä siten 30 joukkuetta. NHL on tiivistäen:

• Kaksi konferenssia
• Kuusi divisioonaa
• 30 joukkueetta

NHL:n sarjajärjestelmän (ja muiden pohjois-amerikkalaisten joukkuelajien sarjajärjestelmän) erikoisuus on siinä, että NHL:ssä joukkue pelaa 82 ottelua, joista nyt tehdyn sarjauudistuksen jälkeen peräti 72 pelataan oman konferenssin sisällä. Omassa viiden joukkueen divisioonassa kukin joukkue pelaa 40 ottelua. Ainoastaan 10 ottelua kaikista otteluista käydään naapurikonferenssin joukkueita vastaan. Tiivistäen:

• 82 ottelua, joista
• 72 oman konferenssin joukkueita vastaan ja
• Vain 10 toisen konferenssin joukkueita vastaan
• 40 ottelua oman divisioonan (kussakin 6 joukkuetta) joukkueita vastaan
• Playoff-paikat jaetaan oman konferenssin sijoitusten perusteella

Ymmärränkö väärin vai puhutko tuossa vahingossa ristiin?
Divisioonassa on siis 5 joukkuetta ja jokaista vastaan joka joukkue pelaa kahdeksan kertaa. Yhteensä siis 32 kertaa eikä 40. Eli taitaa vain olla virhe tuossa "(kussakin 6 joukkuetta)" - kohdassa vai onko itseltäni jäänyt jotain huomaamatta?

Muuten erittäin asiantuntevaa pohdintaa maailman kiinnostavimmasta liigasta ja en ihmettele hetkeäkään, että on pyydetty johonkin lehteen (?) analyysejä tekemään.

Sitten oma veikkaus tuohon Southeast - divisioonaan, eli suurin suosikki on toki Tampa Bay Lightning, mutta en pidä sen voittoa kyllä kirkossa kuulutettuna. Washington Capitals jää auttamatta divisioonan viimeiseksi, enkä usko, että Carolina Hurricanes tai Atlanta Thrasherskaan pystyy divisioonaa voittamaan, mutta Florida Panthersilla on ihan hyvätkin mahdollisuudet se tehdä.

Tässä divisionan harjoitusotteluiden taulukko (joskaan harjoituspeleillä ei paljoa painoarvoa olekaan).

Carolina 8 5 2 1 31 22 12
Florida 6 3 2 1 15 16 8
Washington 8 2 4 2 18 37 7
Atlanta 7 3 4 0 27 27 6
Tampa Bay 7 2 4 1 17 26 6

Floridalla tuli kuitenkin esiin tuo "vähämaalisuus", eli joukkue päästi vain 2.67 maalia ottelua kohden kun koko konferenssin ka. oli isompi. Sarjan paras maalivahti Roberto Luongo takaa sen, että voittoja tulee silloin tällöin vaikka peli ei muuten niin hyvin kulkisikaan. Sama oli Tampalla viime kaudella kun maalia vartioi Nikolai Khabibulin. Nyt hän lähti lännen puolelle Chicago Blackhawksiin ja tilalle tuli Sean Burke jota voidaan pitää heikompana maalivahtina. Burke on jo 38 vuotias ja viime kausi jäi pelaamatta (toki jäi Luongollakin). Panthers päätti preseasonin nollaamalla Tampan 4-0, tosin Tampa teki saman Panthersille aiemmin 0-5 lukemin.

Uusia pelaajia Tampassa on vain muutama: maalivahti Sean Burke ja hyökkääjistä paluumuuttaja Vaclav Prospal, sekä Rob Dimaio.

Panthers sen sijaan on yksi NHL:n eniten vahvistuneista joukkueista kun joukkueeseen ovat liittyneet muiden muassa: Gary Roberts, Joe Nieuwendyk, Martin Gelinas, Josef Stümpel, Eric Cairns, Chris Gratton ja Sean Hill. Todella paljon on joukkue siis vahvistunut edelliskaudesta.

Tampaa pidän todella pitkälti yhden kentän varassa olevana joukkueena ja en usko sen kestävän jos Vincent Lecavalier, Martin St.Louis ja Brad Richards loukkaantuvat tai muuten epäonnistuvat. Kolmikosta kaikilla on mahdollisuus taistella pistepörssin kärkisijoista Mario Lemieuxin jälkeen. Panthers taasen on täydellinen vastakohta tälle yhden kentän joukkueelle ja heiltä löytyy kolme, ellei neljä maalintekoon kykenevää kentällistä. Kukaan heistä ei voi voittaa pistepörssiä, joten yksi/kaksi loukkaantumista ei haitanne niin paljon kuin Tampalla, jolla on selvästi kapeampi rinki.

Yhteenvetona väitän, että Panthersilla on etu sekä maalivahtipelissä, että hyökkäyksessä, mutta Tampalla taas puolustuksessa. Tampa tulee tekemään enemmän maaleja kun Panthers, mutta myös päästämään, se on selvää. Idän konferenssia ei kumpikaan tule voittamaan runkosarjan osalta, mutta playoffit on eri juttu.

Mitä yritän sanoa?
Sitä, että en pidä Tampaa niin suurena suosikkina voittamaan divisioonaa kun esimerkiksi Unibet antaa ymmärtää:
Tampa Bay Lightning 1.70
Atlanta Thrashers 4.50
Florida Panthers 5.50
Carolina Hurricanes 10.00
Washington Capitals 10.00

Niin kuin totesin, en usko muilla olevan mahdollisuuksia divisioonan viemiseen kun näillä kahdella, Panthersilla ja Tampalla, joten arvio on vain näiden joukkueiden välinen. Pidän itsekin Tampaa edelleen suosikkina, mutta uskon Panthersin voittavan vähintään kerran neljästä, ehkä kerran kolmesta.

Myönnän, että suosikkijoukkueeni on Panthers, joten siitä varmana tulee pientä lisää, mutta uskoa pitää.

Tälläistä. NHL alkakoon!

[rensenbrink]

Kotiotteluja kertyy seuraavasti:

Neljästi kohdataan oman divisioonan joukkueet = 16 ottelua
Kahdesti kohdataan muut oman konferenssin joukkueet = 20 ottelua
Kerran kohdataan toisen konferenssin joukkue = 5 ottelua

Joukkueet pelaavat siis oman divisioonan sisällä 32 ottelua ja muita konferenssin joukkueita vastaan 40 ottelua sekä toisen konferenssin joukkueita vastaan 10 ottelua.

[Mungo]

Ymmärränkö väärin vai puhutko tuossa vahingossa ristiin?
Divisioonassa on siis 5 joukkuetta ja jokaista vastaan joka joukkue pelaa kahdeksan kertaa. Yhteensä siis 32 kertaa eikä 40. Eli taitaa vain olla virhe tuossa "(kussakin 6 joukkuetta)" - kohdassa vai onko itseltäni jäänyt jotain huomaamatta?

Et ymmärrä väärin, vaan olet oikeassa. Yhdistin tuon osan kahdesta eri kirjoituksesta ja muokkasin sitä nopeasti ja tein virheen. Kuten resenbrink kirjoittaa, joukkueet pelaavat siis oman divisioonan sisällä 32 ottelua ja muita konferenssin joukkueita vastaan 40 ottelua sekä toisen konferenssin joukkueita vastaan 10 ottelua.

[kauha]

Jaetaanko pisteet vielä 2-2-1-0? Voisi ajatella, että siinä tapauksessa eri konferensseissa pelaaville joukkueille tasuri sopisi erittäin hyvin kummallekin. Muutenkin jatkoaika on entistäkin houkuttelevampi kun aina jaetaan 3 pinnaa.

Expekt muuten tarjoaa Calgarylle kerrointa 22 Stanley Cupista, mikä on aika käsittämättömän kova kerroin. En yleensä jaksa pelata näitä, mutta nyt oli pakko pistää.

[Mungo]

Jaetaanko pisteet vielä 2-2-1-0? Voisi ajatella, että siinä tapauksessa eri konferensseissa pelaaville joukkueille tasuri sopisi erittäin hyvin kummallekin. Muutenkin jatkoaika on entistäkin houkuttelevampi kun aina jaetaan 3 pinnaa.

Kyllä eli voitosta 2, tappiosta 60 min 0 sekä ja-tappiosta 1.

[hemmo paskiainen]

Eräällä palstalla oli tällaisia "angle betting" juttuja, ihan vaan jos jotakuta kiinnostaa:


This time of year I play more against teams than following stats or trends. Someone was asking about old angles for hockey cappers, I checked my notes from last year and here are some.

Teams playing back to back road games – play the over

Check for teams playing 3 games in 4 nights or 2 games in 3 nights 4/6 or 5/8

Play against a team that just came home after a long road trip

Play against team that crosses the border the previous night

Play against a team playing back to back games on the road

Home and Home revenge

Over the last 2 years rookie goalies are 11-4-1-1 as of 11-24-03

Power play streaks 5/20 or better

Team D OTR gives up 2.25 GAA, while Home D gives up less than 1.75 GAA.

1st road game after a long homestand (5-6 games to be exact)......strong go against angle

2nd home game after a long road swing, and after a predictably poor performance in 1st home game......strong angle

Play new coaches until they lose

"Stomie"

Vielä lisäisin, että kannattaa katsoa myös seuraavien päivien ottelut josko jollakin joukkueella pn "rivalry" tai vapaata useampi päivä.

[Mungo]

Eräällä palstalla oli tällaisia "angle betting" juttuja, ihan vaan jos jotakuta kiinnostaa:

Hyviä, jopa erinomaisia vinkkejä.