Hopeamiesten haastattelut

[happypunter]

Ennen kuin Jussi Saarinen pääsi tuoreeltaan pelin jälkeen juuri elämänsä ammatillisen pettymyksen kokeneiden kiekkomiesten kimppuun ehdin hetken toivoa että olisi miehellä sen verran häpyä että antaisi poikien olla rauhassa ja purra huultaan ja tuijottaa kattoon keskenään salamavalojen loisteessa... mutta ei. Kysymykseen "miltä nyt tuntuu?" tulee yleensäkin kovin ennalta-arvattavia vastauksia - niin nytkin - mutta sen lisäksi jouduimme kotikatsomoissa vielä jännittämään etteivät karskit kiekkomiehemme aivan murru itkuun... ja olisin varmaankin laittanut muutaman euron parin pisaran puolesta.

Olisi mennyt mielummin haastattelemaan vaikkapa pelillisesti voittonsa ansainneita ruotsalaisia, tahdikas saa olla vaikka onkin toimittaja.

[Abelardo]

No miten sen nyt ottaa.

Kyllähän jokainen voi kieltäytyä haastattelusta jos siltä tuntuu.
Tämä homma taitaa kulminoitua Teppo Nummisen haastatteluun.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että helvetin hienoa että tuo haastattelu tuli.
Vaikka se ei sanalliselta puolelta kovin korkea tasoiseksi yltänytkään edes toimittajan puolelta. Mutta se tunne mikä sen kautta välittyi oli jotakin mitä harvemmin on nähty, ainakaan suomalaisessa kiekkoilussa.
Kun iso itkuinen Leijona näytti tunteensa niin olen aika varma, että jos pelin päättymisen jälkeen ei ollut tunteet pinnassa niin ainakin tuon haastattelun jälkeen oli. Ja siinä mies jos toinenkin puristi tuoppiaan tai puri hammastaan normaalia kovempaa kun näki kuinka koville se tappio hommaa päivätyökseen tekevälle otti.

Saa Leijona itkeäkkin ja sillä sai ainakin naiskannattajien sympatiat puolelleen se on aivan varma.

[kymmenen]

Toimittajakin tekee vain työtänsä. Jos kukaan ei noita haastatteluja katsoisi, niin ei niitä toimittajat tekisi.

Vähän sama juttu kaikessa muussakin toimittajien arvostelussa. Jos kukaan ei ostaisi niitä lehtiä joissa kirjoitetaan vuosikymmenestä toiseen Matti Nykäsestä, niin ei lehdet niitä juttuja tekisi. Turha noista toimittajia on mennä syyllistämään. Neverendin jatkokertomus Matti Nykäsestä lööpeissa jatkuu, koska ihmiset ostavat niitä lehtiä, joissa on Matti Nykäsen kuva kannessa. Surullista, mutta näin se vaan menee.

[JussiQ]

Vaikka Saarisen Jussi on surkeudessaan hupaisa haastattelija, niin kyllä nuo haastattelut kuuluvat osanaan kiekkoilijoidenkin työhön, niin voitto- kuin tappiopelien jälkeen. Siitä samaa mieltä, että ne kysymykset olisi voinut asettaa paremmin.

Abelardon kanssa samaa mieltä, että Nummisen haastattelu oli todella sitä olympiadraamaa parhaimmillan. Tunnelmat kotisohvalla ja leijonien pukukopissa olivat varmasti samanlaiset mitä Tepolla haastattelussa. Ei ihme, että hopeajuhlissa suosituin pelaaja olikin kannattajien keskuudessa tämä hienon "lauluesityksen" vetänyt tamperelainen. Itse olisin hänet valinnut jopa kisojen All-star-viisikkoon ohi Timosen.

[winorloose]

Noin yleisesti ottaen nämä urheilijoiden haastattelut urheilusuoritusta ennen tai niiden jälkeen ovat kyllä pelkkää tyhjää täynnä. Ketä ihan aidosti kiinnostaa kuulla, että esim. jääkiekossa pitää olla hyvä liike, pitää pelata omaa peliä, pitää pelata puolustuksen kautta tai jotain muuta vastaavaa. Näin varmaan onkin, mutta kun sen on kuullut n. 10000 kertaa, niin jossain vaiheessa alkaa ihan aidosti tympiä.

[happypunter]

Sitä vaan oli itsekin kärsityn tappion jälkeen kovin herkistyneessä tilassa ja empaattisuus minussa pyrki hetkeksi nostamaan päätään.

Kieltämättä oli mukava nähdä sitten Kauppatorin lähetyksestä myös jo hopeastaan, vastaanotosta ja urakan loppumisesta nauttiva Numminen... joukkueen tunneskaala puristettiin tv-lähetyksessä yksiin kasvoihin.