NBA: Southeast Division - tutkan alla

NBA: Southeast Division - tutkan alla

S.Sukkela blogi

Comments: 0

Keskitymme pelaajiin, joilla näen olevan hyvät mahdollisuudet pelata hyvä kausi, mutta joihin moni ei välttämättä kiinnitä huomiota. Tämän artikkelin tarkoitus on tarjota pohdittavaa kokeneille NBA-faneille, sekä tuoreimmille tärppejä, mihin kannattaa katse superstarojen lisäksi kiinnittää.

Joukkue-ennakkoa en viitsi tehdä, sillä niitä netti on täynnä ja kaikki ovat 95% samasta puusta veistettyjä, joka tietenkin luonnollista, sillä pakkohan Durantit, LeBronit ja Davisit on mainita jokaisessa. ilman loukkaantumisia on mahdoton hakea joukkueissa erityisiä megayllätyshakuja, sillä tasoerot ovat niin selkeitä, eli sanomalla esimerkiksi, että en usko San Antonion pääsevän pudotuspeleihin, tekisin itsestäni vain täydellisen typeryksen. San Antonio voi toki jäädä pudotuspelien ulkopuolelle, jos useampi avainpelaaja loukkaantuisi, mutta tässä tehdään analyysiä nykyisten tietojen mukaan, ei kristallipallon kera ja sammakkoparvi apuna.

Dennis Schröder (Atlanta Hawks)

Ensimmäinen haku on Atlanta Hawksin 2.point guard Dennis Schröder, josta heitän rohkeana veikkauksena, että All-Stars taukoon mennessä hän on avausviisikossa. Jeff Teague on hyvä point guard, mutta on saavuttanut mielestäni maksimitasonsa, kun taas Schröderilla on reippaasti varaa parantaa.

Ongelmana Schröderin kohdalla on se Teaguen verrattuna, että Teague on selvästi paremmin mukautunut Hawksin pelisysteemiin, kun vastaavasti Dennis Schröder on vielä nuori ja vähän ”villi”. Viime kaudella hän otti jo valtavan loikan eteenpäin. Schröder omaa hyvän pelisilmän, vaikkakin välillä yrittää kentällä vähän liiankin hienoja tai vaikeita ratkaisuja, jotka johtavat usein pallonmenetyksiin, mutta tämä on nuorille pelaajille yleistä ja parempi olla kova itseluottamus kentällä, kuin turhan arka ottamaan lainkaan isoja ratkaisuja kehityksen kannalta. Korilleajoissa hän on huippuluokkaa nopeudellaan.

Puolustuksessa on parannettavaa, vaikka ei sekään huonoa ole, mutta potentiaalia tässäkin on parempaan. Puolustuspeli on NBA:ssa monelle nuorelle pelaajalle vaikeata, kun pelin nopeus ja pelaajien vahvuus on eri tasoa, mihin he ovat aikaisemmin tottuneet. Hieman asenteen viilausta, henkistä kasvua ja heittotyöskentelyn kehittämistä, niin siinä on Hawksilla tulevaisuuden huippupelinrakentaja vuosiksi eteenpäin.

Otto Porter (Washington Wizards)

Kesän 2013 varaustilaisuudessa isoimman kohinan aiheutti se kun Anthony Bennett varattiin ensimmäisenä ja hän on ollut ainakin vielä todellinen pettymys, kuten monet tuolloin jo epäilivätkin. Lisäksi näyttää siltä, että parhaan uran saavuttava pelaaja näillä näkymin varattiin vasta numerolla 15. eli Giannis Antetokounmpo. Kuitenkaan nyt ei käsitellä häntä, sillä hänet kaikki varmaankin jo tiedostaa superlupaukseksi. Otamme samasta varaustilauksesta käsittelyyn numerolla 3. varatun Washington Wizardsin Otto Porterin, jonka nimi ei juuri otsikoissa ole vilahdellut.

Otto Porter ei ollut tulokasvuonna vielä valmis uratekoihin ja 2014-15 kausikin meni paljolti Paul Piercen varjossa. Kuitenkin pudotuspeleissä koitti hänen tilaisuutensa ja hän käytti sen upeasti hyväkseen tehdessään 33 minuutin ottelukeskiarvolla 10 pistettä ja 8 levypalloa. Tämä ei paperilla näytä vielä hirmuiselta, mutta itse pelaajan muodonmuutos oli se suurin asia. Arkuus oli poissa ja Porter näytti, että hän on se mies johon voi myös luottaa tiukissa paikoissa ja itseluottamus nousi kohisten.

Tällä kaudella Paul Pierce lähti tavoittelemaan Los Angeles Clippersiin toista sormusta joten väylä on niin sanotusti täysin auki Otto Porterille ja itse uskon, että hän tulee käyttämään sen hyödykseen. Otto Porterin vahvuuksiin voidaan lukea hänen puolustuspelinsä, sekä hänen pituutensa (205cm) small forward pelipaikalle. Pituutensa puolesta hän voi pelata myös power forwardina, mutta siinä hänen hyvä puolustuspeli kärsii voimanpuutteen takia, mutta toisaalta tämä vastaavasti usein antaa edun nopeudessa hyökkäyspäässä perinteisiä power forwardeja vastaa, jotka eivät ole tottuneet jahtaamaan puolustettavaansa ympäri kenttää.

Suuria heikkouksia Otto Porterilla ei ole, mutta ei myöskään suuria vahvuuksia, joten voidaankin sanoa, että hän on keskitason molemmin puolin lähes jokaisella pelin osa-alueella. Porter on kuitenkin näyttänyt tasaista kehittymistä, eli mikäli jokaisella osa-alueella tapahtuu kehitystä tasaiseen tahtiin kausi kaudelta, niin lopulta on koossa melkoisen hyvä pelaaja. Otto Porter tulee olemaan tällä kaudella se pelaaja ehkä Nenen lisäksi, joiden taso ratkaisee, sen kuinka pitkälle Wizards lopulta menee. Porterin kohdalla kehitys ja Nenen kohdalla se kuinka nollissa on bensamittarin viisari ja kuinka ehjänä hän onnistuu säilymään. John Wall ja Bradley Beal luonnollisesti kantavat harteillaan Wizardsia, mutta Porter voi olla se pelaaja, jonka pelitaso ratkaisee onko Wizardsista taistelemaan Konferenssin kärkipaikoista. Itse uskon, että Otto Porter jatkaa siitä mihin pudotuspeleissä jäi ja saattaa olla korkealla myös eniten parantanut pelaaja kamppailussa.

Jeremy Lin (Charlotte Hornets)

Kolmantena tästä divisioonasta poimitaan Jeremy Lin. Kaikki koripalloa vähänkään seuraavat eivät voineet välttyä jokunen kausi sitten hurjalta ”Linsanity” hurmokselta. Tällöin Lin pelasi hetken taitojensa yläpuolella ja urheiluromantiikot ja Disney-satujen ystävät olivat jo valmiita julistamaan hänet kaikkien aikojen löydöksi ja pysyväksi supertähdeksi. No toisinhan siinä lopulta kävi, mutta hyvät fyrkat Lin sai tuolla hetken hurmoksella käärittyä.

Linin pääsy tälle listalle on toisaalta ikävää, sillä se johtuu osittain Charlotte Hornetsin huipputärkeän ja parhaan puolustajan Michael Kidd-Gilchristin loukkaantumisesta, joka pitää hänet luultavasti sivussa noin puoli vuotta. Tähän myös luultavasti katosivat Hornetsin suurimmat pudotuspelitoiveet.

MKG loukkaantuminen takaa Jeremy Linille lisää peliminuutteja, ehkä sellaiset 25-30 minuuttia ottelua kohden. MKG loukkaannuttua valmentaja Steve Cliffordin pitää käyttää uusia rotaatioita, kun ennen loukaantumista oli selvää, että Batum aloittaa shooting guard paikalla ja MKG small forwardina. Nyt Jeremy Lin tullee tuuraamaan sekä point guard ja shooting guard paikkoja ja on jopa mahdollista, että joissakin tilanteissa Clifford peluuttaa takakentällä Walker-Lin paria, Batumin ollessa small forward.

Al Jefferson on pudottanut täksi kaudeksi painoaan, joten toivottavasti se helpottaa polviongelmia. Selvää on, että Jeffersonin pitää olla joukkueen ykköspistemies terveenä, sillä hän kuitenkin on koko sarja paras hyökkäspään sentteri, joka usein unohdetaan hänen puolustuspään puutteidensa vuoksi. Tämä auttaa varmasti myös Linia, sillä Linin pelityyli sopii juuri passelisti dominoivan sentterin kera.

Jeremy Linistä on turha odottaa toista kertaa ihmeidentekijää, mutta mielenkiintoinen seurattava hän on ja mahdollisesti pienen comebackin aika on edessä.

Kommentit (0)