Rankingeista (osa 1)

Rankingeista (osa 1)

Updated on Ke, 21/09/2011 - 14:04

Pari sanaa rankingeista.

Rankingista prosenteiksi - lyhyt oppimäärä

Tämä lyhyt opas käsittelee kaksi samankaltaista tapaa muuttaa rankingin arvot 1X2-prosenteiksi. Ranking-mittarina käytetään Ylikerroin-foorumilta tuttua, ns. ABCDE-tapaa, jossa joukkueet luokitellaan viiteen pääluokkaan ja lukuisiin alaluokkiin, kuten esimerkiksi B+ tai D--. Joukkueiden jakamisesta luokkiin löytyy hyviä ideoita esimerkiksi foorumin Vedonlyöntikeskustelu -osiosta.

Rankingin määrittäminen

Aloita rankingin tekeminen hyvissä ajoin ennen uuden kauden alkamista. Käy sarjan tapahtumat heti edelliskauden päätyttyä läpi, muodosta sarjan päätösranking varjosarjataulukon, oman näkemyksen sekä kauden tapahtumien perusteella.

Päivitä rankingia ahkerasti uutta sarjakautta edeltävän tauon aikana. Huomioi pelaajasiirrot ja muut kokoonpanomuutokset sekä joukkueiden odotettu kehitys seuraavaan kauteen.

Hio ranking vielä ennen uuden kauden alkamista. Luota ennen kautta tehtyyn syväanalyysiin, älä reagoi muutaman ensimmäisen kierroksen tuloksiin. Muuta rankingia vasta, jos järkisyyt puhuvat muutoksen puolesta, kuten joukkueen erityisen hyvät/huonot otteet varjosarjataulukon tai näkemäsi perusteella.

Sarjan luokkaerot

Tutki edelliskausien data huolellisesti läpi. Laske jokaisen luokan joukkueiden peleistä keskimääräinen luokkaero tutkimalla ensiksi sarjan keskimääräinen merkkijakauma ja vertaamalla sitä esimerkiksi yhden tai kahden luokan eroihin. Tee näin jokaisessa viidessä (A-E) luokassa, jolloin saat samalla hyvän yleiskuvan siitä, miten sarjan sisäiset jakaumat muodostuvat esimerkiksi huippujoukkueiden (A-A) kohtaamisissa tai ylemmän keskikastin (B) ja sarjan häntäpään (E) joukkueiden kohdatessa.

Seuraa sarjan sisäisten tasoerojen muuttumista, tarkkaile myös kotiedun ja maalimäärien muutosta.

Prosenttien laskeminen

Jos sarjan keskimääräinen merkkijakauma on esimerkiksi 43-29-28 ja keskimääräinen luokkaero 7%-yksikköä, voidaan karkea prosenttiarvio laskea seuraavasti.

Esimerkkinä B-luokka:

Sarjan keskimääräinen merkkijakauma on yllä mainittu 43%, joten esimerkiksi yhtä luokkaa heikompaa, C-tasoista vierasjoukkuetta vastaan, B-tason kotijoukkueelle saataisiin 50% (43%+luokan ero 7%-yksikköä)

Tässä laskentatavassa on kuitenkin huomioitava sarjan lainalaisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kärkipään kamppailuissa kotietu ei ole aivan niin suuri kuin keskikastin peleissä. Tällöin kahden B-tason joukkueen lähtökohtainen kotivoitto ei voi olla sama kuin koko sarjan keskiarvo 43-29-28, vaan ottelun on oltava hiukan tasaisempi. Sarjan ominaispiirteet selviävät aiemmin mainitusta luokkaerotutkimuksesta, joten tutkimuksen tuloksia kannattaa ja täytyy hyödyntää. Luokkaerotutkimuksesta ja luokan määrittämisestä löytyy myös hyviä ohjeita Ylikertoimen keskustelupalstalta useammastakin ketjusta.

Raakaprosenttien laskenta saadaan nopeammaksi, mikäli luokkien merkintätapana käytetään kirjaimien sijasta numeroita:

A=5
B=4
C=3
D=2
E=1

Luokat kannattaa jakaa vielä osiin, käyttäen plus- ja miinusmerkkejä, joilla jaetaan luokka viiteen osaan. C-luokan tapauksessa jako olisi:
C--,  C-,  C,  C+ ja C++. Numeroiksi muutettuna nämä olisivat luonnollisesti 2,6, 2,8, 3, 3,2 ja 3,4. Yhden plussan tai miinuksen arvo on siis 0,2 luokkaa.

Kuvitteellisena otteluna B++ tason kotijoukkue ja D- tason vierasjoukkue:

Kotijoukkueen luokka B++, arvo 4,4
Vierasjoukkueen luokka D-, arvo 1,8

Luokkaeroksi tulee 2,6 luokkaa ja kun yhden luokkaeron arvo on edellä mainittu 7 % -yksikköä, saadaan joukkueiden tasoeroksi 18,2 prosenttiyksikköä. Näin kotijoukkueen raaka-arvio on helppo laskea: sarjan keskimääräinen kotivoittoprosentti+tasoero (43%+18,2% = ~61%)

Kuten mainittu, saatua lukemaa täytyy tietenkin vielä päivittää kyseessä olevan sarjan erityistekijöillä.

Vinkki: Pyri aina pitämään sarjan luokkataso samana, eli esimerkiksi B++ tasoinen joukkue rankataan jatkossakin samaan, vaikka sarjan sisäiset tasoerot muuttuisivat. Muuta sen sijaan luokkaeroa esimerkiksi 1%-yksiköllä.Pienennä luokkaeroa, mikäli sarjan sisäiset tasoerot kaventuvat ja suurenna, mikäli tasoerot kasvavat. Tällä tavalla rankingtason muodostaminen helpottuu huomattavasti jatkossa.

Toinen, monen mielestä selkeämpi tapa

Jokainen luokkaero määritellään erikseen, jolloin tarvittavaa prosenttipäivitystä ei tarvitse tehdä. Tällöin raaka-arvio saadaan suoraan edelliskausien pohjalta tehdystä taulukosta, johon on arvioitu valmiiksi todennäköisyysarviot jokaiselle luokalle toista luokkaa vastaan.

Esimerkiksi B-luokan kotijoukkueen tapauksessa 1X2-prosentit voisivat olla seuraavat:

B-A    36-31-33
B-B     41-30-29
B-C    48-28-24
B-D    55-27-18
B-E    63-25-11

Näitä yhdistelemällä saadaan prosenttiarviot myös pääluokkien väliin sijoittuville joukkueille.