Rangaistuspotku - yksinkertaisen monimutkainen suoritus

Rangaistuspotku - yksinkertaisen monimutkainen suoritus

Updated on Su, 15/07/2018 - 21:03

Comments: 3

Tänään alkaa jalkapallon MM-kisojen pudotuspelivaihe ja hyvin todennäköisesti tullaan näkemään vielä kisojen aikana katkeran suloinen rangaistuspotkukilpailukin. Rangaistuspotkut ovat heti alusta asti, kun ne otettiin käyttöön vuoden 1976 EM-kisoissa jakaneet mielipiteitä, että onko tämä liian raaka tapa ratkaista jatkoonpääsijä tai ehkä jopa maailmanmestari. Rangaistuspotkukilpailut ovat ratkaisseet 44 kertaa jatkoonmenijän tai jopa mestarin EM- ja MM-kisoissa tähän mennessä.

Aloittavan joukkueen etu

Toisinaan kuulee puhuttavan, että kuinka suuri etu on rangaistupotkukisoissa aloittavalla joukkueella, johtuen psykologisista tekijöistä. Eli ollessaan niin sanotusti useimmiten takaanajajan roolissa, niin paineet olisivat selkeästi isommat kuin ensiksi vetävällä. Monesti kuulee puhuttavan jopa, että keskimäärin aloittaja voittaisi rangaistuspotkukilpailun jopa 60% todennäköisyydellä. Tämä luku tulee Soccernomicsin tekemästä tutkimuksesta.

Kyseisen tutkimuksen ongelma on kuitenkin otoskoko, joka on vain reilut 100 rangaistuspotkukilpailua. Laajemman tutkimuksen asiasta on tehnyt ThePowerofGoals sivusto, jonka otannassa oli mukana lähes 700 rangaistuspotkukilpailua ja tässä oli enää aloittavan joukkueen voittoprosentti 52%.

Mikä sitten onkaan totuus, niin se jäänee arvoitukseksi, ennen kuin vuosikausien päästä otoskoko on riittävä vetämään tarpeeksi todennäköisiä johtopäätöksiä. Kyseiset psykologiset tekijät kuulostavat järkeviltä, mutta 60% luku olisi jo todella huima etu ja luonnollisesti rangaistuspotkukilpailussa vaikuttavat myös useat muut tekijät kuten luonnollisesti laukaisijat ja maalivahti sekä luonnollisesti pelaajien paineensietokyky.

Mikäli verrataan kaikkien rangaistuspotkujen sekä rangaistuspotkukilpailun suoritusten historiallisista onnistumisprosenttia, niin ovat luvut suunnilleen 78% - 73%, joten yleinen painetekijä näyttäisi selkeästi olevan olemassa. Rangaistuspotkukilpailussa jokainen veto on aina hyvinkin merkityksellinen, kun taas itse pelissä tulleet eivät sitä läheskään aina ole.

Monella pelaajalla on tietyt pravuurit rangaistuspotkuissa. Paineettommassa tilassa pelaajat saattavat kokeilla jotain hieman itselleen vierasta ratkaisua, mutta mitä kovemmassa paikassa ollaan, niin pelaajilla on tapana turvautua niihin tuttuihin ja ”turvallisiin” vaihtoehtoihin, joita olla treenattu lukemattomia kertoja. Alla olevassa kuvassa ovat Lionel Messin ja Cristiano Ronaldon laukaisukartat, johon on merkitty laukaisukohdat sekä mistä ovat onnistumiset ja epäonnistumiset tulleet. Kuvaan merkityt rangaistuspotkut ovat vuodesta 2009 eteenpäin.

 

Kaikkien aikojen parhaimmat rangaistuspotkujen vetäjät

Rangaistuspotkujen suunta

Seuraavat tilastot tulevat PenaltySpotin tietokannasta, jossa on yli 60 000 rangaistuspotkua, joten otoskoko on hyvin merkittävä verrattuna pelkkiin rangaistuspotkukilpailuiden vetoihin. Seuraavassa maalikartasta nähdään mihin kohtaan maalia ovat laukaukset lähteneet ja alla hieman dataa laukaisuista.

Vedot ohi maalin 3,92%

  • Yli maalin 1,98%
  • Laukaisijan näkökulmasta vasemmalta ohi 0,98%
  • Laukaisijan näkökulmalsta oikealta ohi 0,96%

 Vedot maalia kohti 96,08%

  • Laukaisijan näkökulmasta oikealle puolelle 38,52%
  • Laukaisijan näkökulmasta vasemmalle puolelle 46,22%
  • Keskelle 11,34%

Maalivahtien toiminta rangaistuspotkuissa

Seuraavassa luvuissa on laskettu vääräksi, vaikka maalivahti olisikin torjunut vedon jalalla syöksyessään väärään suuntaan. Suuri ero johtuu luultavasti siitä, että maalivahdin on pakko aavistaa ja usein pelaaja pystyy saamaan maalivahdin hieman liikahtamaan jo ennen potkun lähtöä.

  • Maalivahdilta oikea suunta 40,5%
  • Maalivahdilta väärä suunta 59,5%

Seuraavassa kuvassa esitetty, että mistä osasta maalia maalit, torjunnat ja ohivedot tulevat.

Jatkopeleihin päässeiden ykkösmaalivahtien rangaistuspotkujen torjunnat, yritykset yhteensä sekä torjuntaprosentti. (Lähde: Transfermarkt)

Maalivahti Torjutut  Yhteensä Torjunta%
Wilfredo Caballero (Argentiina) 11 27 40,7 %
Eiji Kawashima (Japani) 16 47 34,0 %
Danijel Subasic (Kroatia) 17 50 34,0 %
Robin Olsen (Ruotsi) 5 15 33,3 %
Alisson (Brasilia) 4 14 28,6 %
Kasper Schmeichel (Tanska) 19 69 27,5 %
Igor Akinfeev (Venäjä) 18 68 26,5 %
David de Gea (Espanja) 11 43 25,6 %
Yann Sommer (Sveitsi) 15 67 22,4 %
Guillermo Ochoa (Meksiko) 12 56 21,4 %
Rui Patricio (Portugali) 13 62 21,0 %
Fernando Muslera (Uruguay) 8 48 16,7 %
Jordan Pickford (Englanti) 5 30 16,7 %
Thibaut Courtois (Belgia) 5 31 16,1 %
Hugo Lloris (Ranska) 11 73 15,1 %
David Ospina (Kolumbia) 3 38 7,9 %
       
Kaikki yhteensä 173 738 23,4 %

 

Loppuun vielä edellisten EM-kisojen Zazan suoritus, josta ei ole syytä ottaa mallia:

Kommentit (3)

Normi pilkku vs kisa

"Mikäli verrataan kaikkien rangaistuspotkujen sekä rangaistuspotkukilpailun suoritusten historiallisista onnistumisprosenttia, niin ovat luvut suunnilleen 78% - 73%, joten yleinen painetekijä näyttäisi selkeästi olevan olemassa."

Rangaistuspotkua pelitilanteessa suorittaa myös yleensä joukkueen paras ampuja, kun taas kisassa myös heikommat laukojat ovat mukana. Ei välttämättä painetekijä joka selittää tuon eron

Normi pilkku vs kisa

"Mikäli verrataan kaikkien rangaistuspotkujen sekä rangaistuspotkukilpailun suoritusten historiallisista onnistumisprosenttia, niin ovat luvut suunnilleen 78% - 73%, joten yleinen painetekijä näyttäisi selkeästi olevan olemassa." Rangaistuspotkua pelitilanteessa ampuu joukkueen paras vetäjä, kun taas rankkukisassa myös heikommat laukojat ovat mukana. Ei tuo ero välttämättä pelkästä painetilanteesta johdu..

Normi pilkku vs kisa

Totta turisette. Tämä on aivan varmasti yksi merkittävä syy. Tässä artikkelissa ei jääty sen tarkemmin kuitenkaan monia erinäisiä syitä pohtimaan, vaan oli lähinnä tilastollinen katsaus, jossa lähinnä prosenttien kautta katsasteltiin eri asioiden todennäköisyyksiä rangaistuspotkuissa sekä rangaistuspotkukisoissa.