Valioliiga kausiennakko 2017-18 - ylempi keskikasti

Valioliiga kausiennakko 2017-18 - ylempi keskikasti

Updated on Ke, 23/08/2017 - 02:46

Comments: 0

Valioliiga 2017–2018 kausiennakko (sijat 7-10)

 

7. Everton

Ronald Koemanin debyyttikausi Toffeesin peräsimessä päättyi odotetusti seitsemänteen sijaan. Eroa kuudenneksi sijoittuneeseen Manchester Unitediin oli lopulta vain kahdeksan pistettä, mutta peliesityksissä kuilu joukkueiden välillä oli todella paljon suurempi.

Everton keräsi sarjapisteistään peräti 70% kotikentällään. Kotona saalistetut 43 pistettä on Evertonin korkein kotipistemäärä Valioliigan historiassa. Burnley ja Leicester keräsivät prosentuaalisesti vielä Evertoniakin isomman osan pisteistään kotikentillään, mutta maaliodotusarvoilla mitattuna juuri Evertonin koti- ja vierasesityksissä oli koko sarjan suurin ero.

Manchesteriin myyty Romelu Lukaku jättää ammottavan aukon paikattavaksi Evertonin hyökkäyspäässä. Lukaku teki peräti 40% Toffeesin maaleista, jonka lisäksi belgialainen rakensi Barkleyn jälkeen joukkueen eniten maalipaikkoja kanssapelaajilleen.

Everton on ollut kesän siirtoikkunassa todella aktiivinen, sillä Koeman on halunnut tehdä Toffeesista enemmän omannäköisensä. Lukaku on toistaiseksi kuitenkin ainoa merkittävä lähtijä. Uusista hankinnoista runkopelaajiksi jo tulevalla kaudella nousevat maalivahti Jordan Pickford, toppari Michael Keane, keskikenttäpelaaja Davy Klaassen sekä hyökkääjät Wayne Rooney ja Sandro Ramirez. 

Viime kaudella Evertonin maalivahdit Stekelenburg ja Robles pelasivat kauden käytännössä puoliksi, mutta kumpikaan ei onnistunut vakuuttamaan. Jordan Pickford sen sijaan vakuutti. 23-vuotias englantilaismaalivahti oli Defoen ohella ainoita Sunderland pelaajia, joiden viime kautta voi kutsua onnistuneeksi. Kaikki Englannin nuorisomaajoukkueet läpi käynyt Pickford aloittanee heti kauden alusta alkaen Toffeesin ykkösmaalivahtina.

Kahdella viime kaudella Evertonilla on ollut isoja vaikeuksia erikoistilanteiden ja korkeiden keskitysten puolustamisessa. Kaikista sarjan joukkueista vain Sunderland antoi vastustajilleen maalipaikkoja näistä tilanteista enemmän kuin Everton. Nyt tilanteeseen haetaan muutosta Michael Keanen avulla. Burnleystä isolla rahalla hankittu toppari voitti viime kaudella sarjan eniten ilmataisteluja. Pääpelin lisäksi ManU-kasvatti Keane on hyvä puolustamaan myös jalalla. Englannin maajoukkueeseenkin nousseen topparin CBI-arvo (purut, blokit, syötönkatkot) oli viime kaudella koko sarjan neljänneksi korkein.

Yksi Evertonin viime kauden ongelmista oli myös se, ettei keskikenttäpelaajat pystyneet tarjoamaan taustatukea Lukakulle tehojen muodossa. Tätä ongelmaa korjaamaan Koeman hankki maanmiehensä Davy Klaassenin Ajaxista. Kahden edelliskauden aikana Hollannin maajoukkuemies pelasi Eredivisiessa 64 ottelua tehoilla 27+18, vaikka pelasi keskikentän keskustassa. Evertonissa 24-vuotias Klaassen pelannee hyökkäävämmässä roolissa.

Lukakun lähtöä on paikattu Sandro Ramirezilla ja Wayne Rooneylla. Rooney palaa kasvattajaseuraansa 13:n Unitedissa vietetyn vuoden jälkeen. Vuonna 2004 18-vuotias Wayne Rooney siirtyi Goodison Parkilta Manchester Unitediin sukupolvensa lahjakkaimpana englantilaispelaajana. Old Traffordilla Rooney teki upean uran ja ulosmittasi kaiken potentiaalinsa. Tänä kesänä 31-vuotias Rooney palasi poikavuosiensa joukkueeseen maailman suurimman jalkapalloseuran kaikkien aikojen parhaana maalintekijänä, legendana, jonka parhaat pelivuodet ovat auttamatta takanapäin.

Rooney on menettänyt osan takavuosiensa nopeudestaan ja vaarallisuudestaan, mutta intohimo peliä kohtaan on edelleen huipussaan. Everton saa takaisin huippumotivoituneen Wayne Rooneyn, joka haluaa voittaa maajoukkuepaikkansa takaisin ensi kesän MM-kisoihin. Rooney aloittaa kauden Toffeesin ykköshyökkääjänä.

Evertonin vähemmälle mediahuomiolle jäänyt toinen hyökkääjäostos on todennäköisesti heidän kesän paras kauppansa, ja pitää mahdollisesti sisällään koko ikkunan parhaan valuen. 21-vuotias Sandro Ramirez kirjoitti Evertonin kanssa 4-vuotisen sopimuksen, kun Toffees hankki Espanjan U21-maajoukkuehyökkääjän Malagasta ulosostopykälää hyödyntäen. Barcelona-kasvatin sopimukseen oli kirjattu vain 5,3 miljoonan ulosostohinta, joka on tämän kesän siirtosummilla hyvin pieni korvaus Ramirezin tasoisesta pelaajasta.   

Ramirezin oikea jalka on todellinen pelote, mutta mies pystyy hyvin viimeistelemään myös vasemmallaan. Viime kaudella Ramirez teki La Ligassa 14 maalia 30:ssa ottelussa ja näistä peräti viisi tuli laukauksista boksin ulkopuolelta. 1100 minuuttia Barcelonan ykkösjoukkueessa pelannut Ramirez pystyy pelaamaan 9-paikalla tai hyökkäävässä roolissa molemmilla laidoilla. Evertonissa espanjalainen ottanee paikan laidalta Rooneyn ollessa keskushyökkääjä. Erinomaisen potkutekniikan lisäksi palloton liike, nopeus ja viimeistely ovat Ramirezin suurimmat vahvuudet.

Everton on kiinnostunut Swansean Gylfi Sigurdssonista, mutta seurat eivät ole vielä ainakaan tätä kirjoittaessa päässeet sopuun hinnasta. Islantilainen erikoistilannespesialisti toisi lisää vaarallisuutta Evertonin hiipuneeseen hyökkäyspäähän. 

Toffees-manageri Ronald Koeman on erinomainen puolustuspelin organisoija, ja tämä näkyi heti hänen debyyttikaudellaan, kun Evertonin päästämien maalien lukumäärä tippui 20 prosenttia edelliskauteen verrattuna. Kesän aikana maalivahti- ja puolustusosasto ovat vahvistuneet, joten alkavalla kaudella puolustus lienee entistä pitävämpi.

Lukakun lähdön myötä hyökkäys on kuitenkin heikentynyt ja Everton onkin ennakkoon yksi sarjan vähämaalisimmista joukkueista. Ero sarjan kärkikuusikkoon on massiivinen ja Evertonin ”mestaruus” tulevalla kaudella lieneekin 7. sija. Siihen Toffeesilla on hyvät mahdollisuudet ja se lähteekin alkavaan kauteen rankingimme sijalta seitsemän.

 

 

 

8. Southampton

Pyhimykset sijoittui viime kaudella neljättä kertaa peräkkäin sarjataulukon kahdeksan parhaan joukkoon. Lähtökohdat kauteen olivat haastavat, sillä manageri Ronald Koemanin lisäksi seuran olivat kesällä jättäneet avainpelaajat: Sadio Mane, Graziano Pelle ja Victor Wanyama. Ensiksi mainitut olivat joukkueen parhaimmat maalintekijät ja jälkimmäinen keskikentän johtohahmo. Tilalle hankitut korvaajat eivät olleet lähellekään saman tasoisia, joten hyvin sujuneista aiemmista kausista huolimatta odotukset eivät olleet kovin korkealla.

Kunnollisen maalintekijän puute näkyi kentällä ja heijastui myös tilastoihin. Vain sarjan kärkikuusikko laukoi kauden aikana enemmän kuin Southampton, mutta vain sarjataulukon viisi viimeistä joukkuetta tekivät Pyhimyksiä vähemmän maaleja.  

Southampton piti myös kärkikuusikon jälkeen eniten palloa hallussaan ja pääsi laukomaan boksin sisältäkin sarjan seitsemänneksi eniten, mutta todellisille huippupaikoille pääseminen oli vaikeaa. Southamptonin maalipaikoista vain yhdeksän prosenttia oli huippupaikkoja, joka oli Hullin ohella sarjan pienin lukema.

Myös tulevaan kauteen Southampton lähtee uuden valmentajan voimin, kun viime kaudeksi hankitun Claude Puelin visiitti jäi ranskalaiseksi ja argentiinalainen Mauricio Pellegrino palkattiin tilalle.

45-vuotias Pellegrino johdatti viime kaudella sarjanousija Alavesin yllättäen La Ligan yhdeksänneksi, jonka lisäksi joukkue ylsi myös seurahistorian ensimmäistä kertaa Espanjan Cupin finaalin. Argentiinalainen peluutti pääasiassa 4-2-3-1 ryhmitystä, joka on ollut viime kausina myös Southamptonin eniten käyttämä formaatio. Vierasotteluissa isoja vastaan Pellegrino käytti usein myös 5-4-1 ryhmitystä, joka toi esimerkiksi 1-2 vierasvoiton Camp Noulta. Itsekin topparina mm. Liverpoolissa pelannut argentiinalainen sai Alavesin puolustuksen toimimaan upeasti ja kauden aikana vain Barcelona, Real ja Atletico Madrid sekä Villareal päästivät vähemmän maaleja kuin sarjanousija.

Southamptonin viime kesä meni siirtojen osalta penkin alle, eikä Pyhimykset ole tänä kesänä hankkineet toistaiseksi yhtään vahvistusta. Joukkueen tämän hetken tärkein pelaaja, toppari Virgil van Dijk, haluaa voimakkaasti vaihtaa seuraa ja mitä ilmeisemmin näin tekeekin. Pyhimysten on siis hankittava laatua etenkin keskuspuolustukseen, mutta myös hyökkäyspäähän.

Pellegrinon pelikirjassa laitapakit ovat isossa roolissa. Uusien laadukkaiden hankintojen lisäksi siirtoikkunan viimeisellä kuukaudella olisi tärkeää saada säilytettyä joukkueen nykyiset laitapuolustajat. Cedric Soares ja Ryan Bertrand ovat todella hyviä rooleissaan ja herättäneet luonnollisesti muidenkin seurojen kiinnostuksen. 

Ilman uusia laadukkaita hankintoja Southampton uhkaa jäädä jälkeen Evertonista, ja joutuu kilpailemaan tosissaan paikastaan top-kasissa.

Kaipaatko vedonlyöntibonuksia? Sivuston parhaat vedonlyöntibonukset.

 

9. West Ham

West Hamin viime kausi oli vaikea ja päättyi lopulta sarjataulukon yhdenteentoista sijaan. Joukkue siirtyi viime kaudeksi uutuutta hohtavalle Olympiastadionille ja kotiutumisen kanssa oli havaittavissa selviä ongelmia. 112 vuotta kotistadionina toimineella Boleyn Groundilla West Ham tuli tutuksi vahvana kotijoukkueena, mutta samaa ei voinut sanoa enää viime kaudella. Tuloksellisesti Hammers oli sarjan viidenneksi huonoin kotijoukkue ja peliesityksillä mitattuna sitäkin heikompi. Heikon kotivireen ohella kautta varjosti joukkueen tähtipelaaja Dimitri Payetin myyminen Marseilleen, sekä epäonnistunut siirtoikkuna.

Pelillisesti joukkueella oli edelliskausien tapaan suuria ongelmia eritoten puolustuspäässä ja joukkuetta vastaan luotiinkin Hullin ja Swansean jälkeen sarjan kolmanneksi eniten huippuvaarallisia maalipaikkoja. Hyökkäyspäässä Payetin myymisen pelättiin romuttavan West Hamin hyökkäysrakentelun, mutta lopulta tähtipelaajan poistumisen vaikutus oli yllättävän pieni. Joukkue loi kevätkaudella selvästi syksyä vähemmän maalipaikkoja, mutta toisaalta paikkojen laatu oli syksyä parempaa.

Siirtoikkunassa West Ham on jatkanut tutuksi tulleella tyylillään hankkien hyvän CV:n omaavia pelaajia, sen suuremmin syntymävuosiin tuijottamatta. Toisin kuin viime kesänä, nyt West Ham on hankkinut Valioliigassa jo tasonsa todistaneita pelimiehiä. Kesän aikana joukkueeseen ovat saapuneet Manchester Cityä aiemmin edustaneet Pablo Zabaleta ja Joe Hart, Stoken ykköspyssyihin lukeutunut Marko Arnautovic, sekä muun muassa ManUssa ja Real Madridissa siipiään kokeillut Javier ”Chicharito” Hernandez. Paperilla nimet ovat eittämättä kovia ja vahvistavat joukkuetta oikeilta paikoilta, mutta keski-iän ollessa lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta on kehityskäyrä auttamatta kääntynyt useamman pelimiehen kohdalla jo laskuun. West Ham pomo David Sullivan onkin myöntänyt, ettei nykyinen toimintapa ole kannattava strategia pitkässä juoksussa, mutta tulevalle kaudelle Hammers saa laadukkaan ryhmän.

Chicharito pelasi viime kauden Leverkusenissa ja oli yhdellätoista liigamaalillaan selvästi joukkueen paras maalintekijä. Monipuolinen Hernandez pelasi Leverkusenissa välillä yksinäisenä piikkinä ja välillä 4-4-2:ssa toisena hyökkääjänä. Myös West Hamissa vastaavaa roolia on tarjolla ja joukkueelta on viime kausina puuttunut juuri Hernandezin kaltainen maalipyssy. West Hamin viimeistelyprosentti oli viime kaudella 9,4, joka oli koko sarjan viidenneksi heikoin. Hernandez puolestaan käytti paikkansa viime kaudella 21,1 prosentin tarkkuudella, joka olisi Valioliigassa ollut sarjan kärkitasoa. West Hamin on kuitenkin alkavalla kaudella alettava saamaan palloa enemmän boksiin, sillä viime kaudella itälontoolaisilla oli sarjan kolmanneksi vähiten kosketuksia vastustajan rangaistusalueen sisällä. Javier Chicharito on osunut Valioliigassa elämänsä aikana 37 kertaa, eikä yksikään laukauksista ole lähtenyt boksin ulkopuolelta.

Zabaleta ja Hart ovat toivottuja hankintoja West Hamin alakertaan, joka on viime vuosina ollut usein vaikeuksissa. 30-vuotiaalla Joe Hartilla riittää varmasti motivaatiota, sillä ensi kesän MM-turnaukseen Kolmen leijonan paitaan on tyrkyllä useampikin maalivahti. Hart on vielä kiinni ykkösvahdin paikassa, mutta nuoret Jack Butland ja Jordan Pickford, sekä Burnleyssä huippukauden pelannut Tom Heaton ja viime kaudesta varmasti parantava Fraser Forster haastavat entistä mestarivahtia. Hartin viime kaudet ovat olleet hyvin haastavia, kun edellisen kahden kauden aikana vedoista on jäänyt kiinni vain 64 prosenttia. Zabaleta on nykykunnossaan edelleen riittävä pelaaja West Hamiin ja istuu työmoraaliltaan erinomaisesti Hammers-paitaan. West Hamin oikean laitapuolustajan tontilla oli viime kaudella suurta vajausta, eikä nuori Sam Byram kyennyt vastaamaan huutoon.

West Ham on viime vuosina totuttu näkemään keskikastissa ja samaa on helppo povata myös alkavalle kaudelle. Mikäli hankinnat istuvat hyvin ryhmään ja viime kaudella menetetystä kotiedusta saadaan alkavalla kaudella paremmin kiinni, on joukkueella mahdollisuudet taistella jopa Evertonin, mutta ainakin  Southamptonin kanssa paikoista ylivoimaisen kärkikuusikon takana.

 

 

10. Leicester

Mestaruuden jälkeinen kausi oli Leicesterille odotetusti vaikea. N’Golo Kanten paikkaaminen epäonnistui pahasti, vastustajat tiesivät miten Kettuja vastaan tulee pelata ja varianssikin näytti ikävämpää puoltaan.

Terävillä vastahyökkäyksillään mestaruuskaudella hurmannut Leicester kohtasi viime kaudella matalammilla linjoilla pelaavia joukkueita. Sarjan kaikki managerit tiesivät hyvin, että pienentämällä Kettujen mahdollisuuksia nopeisiin vastahyökkäysiin, omat mahdollisuudet voittoon kasvavat huomattavasti. Niinpä Jamie Vardylla ei ollutkaan enää niin paljoa tilaa vastustajien puolustuslinjojen takana ja Kettujen hyökkäyspelin kapellimestari Riyad Mahrez vartioitiin huomattavasti tarkemmin. 

Leicesterin laukaisumäärät putosivat ”vain” 17 prosenttia, mutta vaarallisten maalipaikkojen lukumäärä romahti peräti 46 prosenttia mestaruuskauteen verrattuna. Tammi-helmikuussa Leicester hävisi viisi Valioliiga-ottelua putkeen yhteismaalierolla 12-0. Tätä seurasi vielä putoaminen FA Cupista Millwallille ja tappio Mestarien liigan pudotuspelien ensimmäisessä ottelussa Sevillalle. Tässä vaiheessa eroa putoamisviivaan oli enää kaksi pistettä ja seurajohto päätti toimia. Mestarivalmentaja Claudio Ranieri sai lähteä ja italialaisen apuvalmentaja Graig Shakespeare otti vetovastuun.

Shakespearen alku oli upea. Englantilaisesta tuli ensimmäinen britti-manageri, joka on voittanut viisi ensimmäistä Valioliiga-otteluaan. Voittoputkea täydensi myös 2-0 voitto Sevillasta, jolla Leicester eteni jatkoon Mestarien liigassa. Seuraavalla kierroksella Atletico Madrid oli liian kova pala ja myös tahti Valioliigassa rauhoittui. Leicesterin kausi päättyi kuitenkin sijalle 12 ja 10 pistettä putoamisviivan yläpuolelle, joten tuloksellisesti ero Ranierin aikaan oli iso.

Leicesterin puolustuspään tilastot pysyivät Shakespearen otteluissa hyvin samoina verrattuna Ranierin kanssa aiemmin kaudella pelattuihin otteluihin. Muutokset laukaisumäärissä, -etäisyyksissä ja huippupaikoissa pysyivät kaikki muutaman prosenttiyksikön sisällä. Laskimme Kettujen päästäneen Shakespearen aikana ottelukohtaisesti lähes täsmälleen saman verran maaliodotusta kuin alkukaudella, joten puolustuspäässä tekeminen ei parantunut. Huomionarvoista on kuitenkin se, että Leicesterin kapteeni, toppari Wes Morgan, puuttui 11:stä viimeisestä liigapelistä ja se heikentää myös tilastoja.

Morgan voitti 60% viime kauden pääpalloistaan ja häntä tuurannut Yohan Benalouane vain 43%. Morganin ollessa sivussa mikään muu joukkue koko sarjassa ei päästänyt vastustajia puskemaan maalipaikoista niin usein kuin Leicester.

Shakespeare toi lisää yllätyksellisyyttä Kettujen hyökkäyspeliin. Ennen Ranierin potkuja Leicester teki kahdeksassa viimeisessä liigapelissä yhteensä vain yhden maalin! Valmentajavaihdon jälkeen Leicester teki seitsemässä pelissä putkeen aina vähintään kaksi maalia. Verrattuna Ranierin alaisuudessa pelattuihin otteluihin, Kettujen ottelukohtaiset laukaisumäärät vastustajan boksin sisältä kasvoi 34 prosenttia Shakespearen tultua puikkoihin. Englantilaisvalmentajan aikajaksolla vain Tottenham, Man City ja Chelsea tekivät enemmän maaleja kuin Leicester. 

Kesän aikana Leicester myi kakkosvahtinsa Robert Zielerin takaisin Saksaan ja hankki tilalle Eldin Jakupovicin Hullista. Seuran ehdottomana ykkösmaalivahtina jatkaa Kasper Schmeichel. Toistaiseksi Leicester ei ole joutunut luopumaan yhdestäkään avauskokoonpanon pelaajastaan, mutta huhut Riyad Mahrezin ympärillä ovat olleet kovia tämänkin siirtoikkunan aikana ja algerialaisen lähtö on mahdollinen.

Leicesterin kesän ensimmäinen hankinta oli Harry Maquire Hullista. 24-vuotias englantilaistoppari teki Kettujen kanssa viisivuotisen sopimuksen. Maquire vakuutti viime kaudella siinä määrin, että vaikka Hull tippuikin sarjaporrasta alemmas, oli usea seura kiinnostunut englantilaisen palveluista. Maquire on Leicesterille hyvä lisäys topparivalikoimaan. Viime kaudet Kettujen keskuspuolustuksessa luutineet Robert Huth (32) ja Wes Morgan (33) eivät ole enää mitään nuoria poikia ja viime keväänä Morganin sivussa kentiltä pitäneet selkä- ja reisivaivat voivat hyvinkin uusiutua. Koko kolmikon ollessa pelikunnossa Maquire voi pelata myös oikeana laitapakkina, kuten teki Hullissa neljä kertaa viime kaudella.

Maquiren CBI (purut, blokit, syötönkatkot) / minuutti oli viime kaudella hyvin samaa tasoa Huthin ja Morganin kanssa, mutta taklauksissa on selvä ero nuorukaisen hyväksi. Maquire taklasi onnistuneesti 59 minuutin välein, Huth 133 minuutin ja Morgan 174 minuutin välein.

Myös pallollisessa pelissä Maquire on kokeneempaa topparikaksikkoa selkeästi edellä. Entisen Hull-pelaajan syöttöprosentti oli viime kaudella 76, Huthin 71 ja Morganin 68. Maquire yritti harhauttaa viime kaudella 39 kertaa ja onnistui menemään ohi 29 kertaa. Morgan haastoi koko kauden aikana vastustajan 1vs1 tilanteessa seitsemän kertaa onnistuen neljästi, Huth yritti harhauttaa vain kerran ja eihän siitä mitään tullut. Huthia ja Morgania pidetään yleisesti hyvinä pääpelaajina, mitä he toki myös ovat, mutta tässäkin asiassa Maquire ajaa ohi: Huth voitti viime kauden pääpalloista 55%, Morgan 60% ja Maquire peräti 70%.

Leicesterin kesän toinen hankinta on Vicente Iborra. La Liga joukkue Sevillan kapteenina toiminut 29-vuotias keskikentän monitoimimies irtosi Englantiin 12 miljoonalla punnalla. Viime kaudet mies on pelannut keksikentällä puolustavassa roolissa, mutta on siitä huolimatta onnistunut tekemään seitsemän maalia jokaisella kolmella viimeisellä kaudellaan. Aiemmin Iborra on pelannut myös keskikentän keskustassa, 10-paikalla ja välillä jopa topparina. Ketut hankki pääpelivoimaa jo Maquiren muodossa, mutta myös Iborra voitti viime kaudella peräti 64% ilmataisteluistaan.

Manchester Cityn Kelechi Iheanacho on ollut siirtohuhuissa voimakkaasti liikkumassa Leicesterin suuntaan ja Cityssä pienelle vastuulle jäänyt nuori hyökkääjä olisikin hyvä lisä Kettupaidoille. 20-vuotias nigerialainen on tehnyt Taivaansinisissä kaikki kilpailut huomioiden maalin tai syötön 74,9 minuutin välein. Valioliigassa Iheanacho on laukonut 19 kertaa maalia kohti ja näistä 12 on mennyt sisään. Otanta on vielä pieni, mutta viittaa kliinisyyteen.

Mikäli Leicester ei menetä elokuun aikana avainpelaajiaan, voi sen sanoa vahvistuneen kesän aikana hyvin. Mahrezin lähtö on vielä kuitenkin hyvinkin mahdollinen ja se jättäisi ison loven Leicesterin hyökkäyspelaamiseen ja vaatisi ehdottomasti laadukkaan korvaajan.

Rankkaamme Leicesterin tässä vaiheessa ylemmän keskikastin viimeiseksi joukkueeksi, kymmenenneksi.

Joukkueet sijat 1-6 löydät TÄÄLTÄ
Joukkeet sijat 11-15 löydät TÄÄLTÄ
Joukkueet sijat 16-20 löydät TÄÄLTÄ


Kirjoittajat ovat Valiovihje-vihjepalvelua pyörittävät Jani ja Jesse Heikkinen. Valiovihjeen esittely.


Kommentit (0)