Naisten Superpesis | Kausiennakko 2024

Lähtökohdat kauteen 2024

Viime kausi päättyi huikeasti, kun Mansen ja Pesäkarhujen finaalisarja päättyi viidennessä ottelussa
supervuoroparissa. Smj onnistui murtautumaan neljän joukkoon, kun sijoittuivat kolmanneksi
runkosarjassa ja saivat vastaan Joman. Joma laittoi ahtaalle, mutta Smj Mantereen johdolla nousivat 2-0
tappioasemasta 3-2 ottelusarjavoittoon. Sarjan peräpää oli kauempana kuin oletettiin ja olivat
pettymyksiä. HP nousijajoukkeena oli hienosti 9 ja selvällä erolla loppuihin joukkueisiin.

Katsojalukemat olivat hienoja ja nousua tapahtui. Nousua auttoi, että Superpesis laskee kausikorttilaiset
automaattisesti yleisömäärään. Se ei poista sitä, että Naisten Superpesis on omalla katsojalukemilla
verrattuna muihin suomalaisiin naispalloilusarjoihin. Toivottavasti liitto ja Superpesis Oy:n panostaa entistä
enemmän Naisten Superpesikseen.

Suurin mielenkiinto kohdistuu pelinjohtajavaihtoihin, sillä HP, Kirittäret, Mailattaret ja SMJ jatkavat samalla
ykköspelinjohtajalla kuin viime kaudella. Pelaajarintamalla oli hiljaisempaa ja kärkipelaajat eivät juuri
vaihtaneet maisemaa.

Pelillisesti naisten pesäpallo on ottanut suuria harppauksia kohti miesten pesäpalloa. Tästä osoituksena
finaalit, jotka eivät eronneet juuri ollenkaan miehiin verrattuna. Ainoa ero, ettei lyöty pomppua. Pystärit ja
viistomailaa käytetään vähemmän, mutta saavuttanevat saman käyttömäärän kuin miesten puolella.
Ulkopelipaikat ovat 3-tilanteessa Oulu-kuviossa ja voi sisältää virheitä. Lyöntijärjestykset ovat rakentunut
niin, että on mielestäni optimaalisin kokoonpano. Eri joukkueissa olen painottanut enempi sisä- tai
ulkopeliä. Tilastot ovat ottelua kohden.

Arviot ja ranking

1. Manse 78
2. Pesäkarhut 76
3. Virkiä 74
4. Kirittäret 70
5. Smj 64
6. Joma 57
7. Fera 55
8. Mailattaret 50
9. Tahko 33
10. HP 29
11. PöU 25
12. Roihuttaret 17

Joukkueet voidaan laittaa kolmeen tai viiteen koriin riippuen, miten luokittelee. Käytän viittä, jolloin on
helpompi verrata toisiin. Joukkueista löytyy lisää tietoa joukkueen kappaleista, joihin pääsee suoraan yllä
olevista linkeistä.

Ensimmäisessä ovat viime vuoden finalistit Manse ja Pesäkarhut, jotka ovat suurimmat mestarisuosikit.
Pelinjohto meni vaihtoon, joka on mielenkiintoisin seurattava asia.

Toisessa ovat mestaruushaastajat Virkiä, Kirittäret ja Smj. Virkiä ja Kirittäret pystyvät haastamaan hyvin
Pesäkarhuja ja Mansea, jos pelaavat omalla tasolla. Viime kaudella molempien kaudet olivat pettymyksiä
ja kauden suunnat olivat laskevia. Smj:n pitää pysyä samalla tasolla kuin viime vuonna ja parantaa
edelleen.

Kolmannessa ovat pudotuspelijoukkueet Joma, Fera ja Mailattaret. Pystyvät haastamaan ylempiä
joukkueita, jos kaikki menee ihan nappiin. Ulkopeli on tärkeässä osassa, sillä vähäjuoksuiset ottelut ovat
altavastaajalle elintärkeitä.

Neljännessä korissa ovat Tahko, HP ja PöU. Taistelevat siitä, kuka ei joudu karsintaan. Tahko esiintyi
talvella lupaavasti vaikeassa lohkossa, joten nousee muita edelle.

Viimeisessä korissa on Roihu. Talvisuperin esitykset olivat hyviä, mutta käyttivät jo lainapelaajia. HP ja
PöU kierrättivät enemmän pelaajia, joka vaikutti tuloksiin. Eivät pelanneet omalla tasolla, mutta odotan
parannusta kesää varten.

Manse PP

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi päättyi hopeaan, kun eivät saaneet kaikkea irti finaaleissa ja sekoilivat muun muassa merkin
kanssa. Mansen ykköspelinjohtajaksi nousi Manu Vartia, joka on toiminut Kpk:n ykköspelinjohtajana,
Vrua:n (Sotkamon urheilulukio) valmentajana ja on toiminut Naisten Superpesiksen pelaajien
henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. Vihtkari siirtyy kakkospelinjohtajaksi, joka oli yllättävä ratkaisu,
sillä Vartiaista huhuttiin alun perin vain kakkospelinjohtajaksi ja valmentajaksi. Onko vaihto tapahtunut
Vihtkarin, seurajohdon vai pelaajien toimesta? Ei ole tietoa, mutta luulen pelaajien käyttäneen valtaa, sillä
aikaisemmin on vaihdettu Manse naisten pelinjohtajaa pelaajien toimesta. Valmennuksessa on enempi
hartioita kuin viime kaudella, jossa Vihtkari toimi aluksi yksin ennen kuin hankkivat Lauri Kivelän
kakkospelinjohtajaksi.

Ainoa ulkopuolelta tuleva hankinta oli Hanna Lammelan Kekistä, joka tulee paikkamaan lopettanutta SaraElla Kemppaista jättämää aukkoa. Voi pelata ulkona etukentällä tai linjassa. Sisällä on ykköstilanteen tai
kakkostilanteen vaihtaja. Talvella pelasi linjassa oli takatilanteessa 2p paikalla syvimpänä pelaaja. Sen
lisäksi nostivat omia junioreita rinkiin, jotka pelaavat mahdollisesti yhteistyöseurassa Ikaalisten Tarmossa
ykköspesistä.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Kiira Kautto 3v
2. Saaga-Angelia Raudasoja 1v
3. Virpi Hukka 3k
4. Anna Ala-Kauhaluoma 3p
5. Lina Olenius s
6. Ella Korpela 2k
7. Hanna Lammela 2p
8. Venla Tanhua L
9. Sylvi Pellonperä 2v
10. Siri Eskola
11. Maija Vastamäki
12. Essi Kivelä
    
    Varalla: Siiri Laine (kotiuttajajokeri)
    Ykköspelinjohtaja: Manu Vartia
    Kakkospelinjohtja: Antti Vihtkari tai Lauri Kivelä

Rakensin kaksi kärkeä ja siirsin Eskolan jokeriksi. Tällä kokoonpanolla syksyllä ei ole niin paljon painetta
ykköskärjellä rakentaa tilannetta, jotta kotiuttajille tulee tilannetta. Mahdollistaa paremmin peräpäästä
pelaamisen, jotta pelinjohtaja voi laittaa kunnolla kaasua ja lyöntijärjestyksen katkeaminen väärään
kohtaan ei haittaa niin paljon. Vastustaja ei voi huokaista, jos saavat ykköskärjen kiinni, sillä kakkoskärki
voisi pelata keskikastin joukkueen ykköskärkeä. Eskola pääsee suurella todennäköisyydellä
kotiutuspaikkaan, joka auttaa tiukoissa peleissä. Jos haluaa verrata miehiin, lyöntijärjestys tuo mieleen
Viven joukkueen.

⚾️ Sisäpeli

Sisäpelistä löytyy tarpeeksi kaikkiin rooleihin pelaajia, eikä materiaalista pitäisi jäädä kiinni. Viime
kaudella Mansen sisäpeli tarvitsi liian usein läpilyöntiä, jotta aukesi oikein kunnolla. Tiukoissa peleissä ei
näkyi usein, etteivät olleet mukavimmillaan, kun eivät päässeet rallattelemaan. Välillä luottivat liikaa
etenemiseen lyöjinä, eivätkä lyöneet tarpeeksi laadukkaasti.

Kotiutustaktiikkana oli vapaiden lyöminen. On hyvä taktiikka, mutta kannattaisiko käyttää vähän enemmän
juoksuvoimaa apuna. Auttaisi todennäköisesti tiukoissa peleissä, ettei sisäpeli puuroudu. Lisäksi avaisi
tiloja välilyönneille ja läpilyönneille, kun linja joutuisi tulemaan vähän lähemmäs. Esimerkiksi kulmat voisivat
joutua pelaamaanOulu-kuviossa lähempänä, jotta tekevät palon pienestä. Se avaisi luukkulyönneille tilaa.

Mansen sisäpeliongelmat eivät näy heikompia vastaan, mutta kärkikamppailussa kannattaa kiinnittää yllä
mainittuihin asioihin.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 4.33
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 5.38

⚾️ Ulkopeli

Venla Tanhua on hyvä lukkari, muttei ihan kärkitasoa. Perussyöttöä ja lautasen hallintaa parantaessa
nousee kärkitason lukkariksi. Kannattaa seurata, mistä syöttää tolppaa. Viime kaudella syötti lautasen
ulkopuolelta kello 3 ja heitti voimakkaasti eteenpäin. Tällä kaudella ei ole yhtä mahdollista, sillä joku
räpylän osa pitää olla lautasen päällä.

Etukentällä pelaavat Raudasoja, Eskola, Lammela tai Olenius muodostaa vahvan kolmikon lukkari
Tanhuan kanssa. Huonot pienet eivät mene etukenttään. Raudasojan lajitehokkuus takaa sen, että tekee
vielä paremman ulkopelisuorituksen hyvästä pienestä. Vielä parempi ulkopelisuoritus tarkoittaa, että
tekee palon paikasta, josta ei pitäisi tehdä tai hakee kopiksi. Välillä nukkuu tai lukee väärin ohituksia ja
keskipieniä. Kovissa pitää parantaa erityisesti, jotka tulevat nilkkoihin. Todennäköisesti toisena
etupelaajana pelaa Eskola. Puutteet eivät tule näkyviin kuin kärkikamppailuissa.

Linjassa pelaajat ovat hyviä, mutta heiltä jää puuttumaan vielä parempi ulkopelisuoritus. Viime kausi
osoitti, että kestää hyvin kärkipeleissä, mutta antavat tasoitusta vähän tasoitusta muille kärkijoukkueille.
Kannattaa seurata Ala-Kauhaluomaa etulukijana, nouseeko linjan johtavaksi ulkopelaajaksi Mansessa
Kemppaisen lopettamisen jälkeen.

Kopparit ovat sarjan eliittiä, mutta viime kaudella Hukka pelasi liian suurta tonttia. Haki Korpelan palloja,
mutta muuten yhteistyö on hyvää. Pienillä taktisilla muutoksilla saavat puutteen pois.
Ulkopeli on hyvää kuten alla olevat tilastot kertovat, mutta kärkipeleissä kannattaa kiinnittää noihin asioihin
huomiota. Jaksot ovat yleensä 0-4 juoksun jaksoja, jolloin pienet virheet ja painotukset näkyvät enemmän.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 1.58
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 1.75

⚾️ Pelaajanosto

Nostetaan Hanna Lammela kuten aiemmin mainitsin korvaa Sara-Ella Kemppaisen. Omaa hyvän
heittokädet, joka mahdollistaa syvyyspelaamista. Liikkuminen on hyvää. Koulutukseltaan etupelaaja, mutta
näyttää siltä, että pelaa linjassa Vartiaisen suunnitelmissa. Ominaisuuksilta sopii hyvin takatilanteen 2p,
mutta alkukaudesta voi olla haasteita lyönnin lukemisessa.

Sisällä pelannee kakkoskärjen ykköstilanteen vaihtajana, jossa pelasi Kekissä. Vaihtotilanne pelaaminen
perustuu näppeihin ja vaakamailalyönteihin. Viistomailaa viljelee välillä, mutta onnistumisprosentti on
heikkoa. Potentiaali on saada hyvä vaihtaja, jos valmennus Vartian johdolla saa kehitettyä pelaajaa.

Tilastot 1-2 vaihdoissa:

⚾️ Kärkilyönnit: 1.583333333
⚾️ Palot: 0.625
⚾️ Haavat: 0.5833333333
⚾️ Yritykset: 2.791666667
⚾️ Lyöntivuorot: 6.666666667
⚾️ Kärjen takana palot: 0.875

Porin Pesäkarhut

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi päättyi hienoon mestaruuteen, kun onnistuivat altavastaajana kukistamaan Mansen.
Pelinjohto vaihtui, kun Jarkko Pokela lähti miesten puolelle Tahkon pelinjohtajaksi ja Joni Järvinen ei jatka
pelinjohdoissa. Tilalle tuli Jymyn kakkospelinjohtajana toiminut Jussi Haapakoski, jolla on naisten puolella
kokemusta Virkiän kakkospelinjohtajana. Kakkospelinjohtajaksi tuli Marko Nygård, joka toimi viime
vuonna valmentajana Pesäkarhuissa.

Pelaajistossa tuli muutoksia. Emilia Itävalo lopetti hienon pesäpallouransa. Henriikka Harinen siirtyi
Tahkoon ja Pauliina Harinen on ehkä lopettanut uransa. Silja Syrjälä lähti takaisin kotiseudulle Smj:hin.
Eveliina Tuominen lopetti uransa ja Kaisa Viitala siirtyi Jomaan. Hankintoina oli Eveliina Lämsä, Johanna
Pirskainen ja Henna Suominen. Täsmähankintoja lähteneiden tilalle.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Johanna Pirskanen 2k
2. Henna Juka 3v
3. Eveliina Lämsä s
4. Tiia Peltonen 3p
5. Emilia Linna 2v
6. Ida Lähde 2p
7. Annika Linna 3k
8. Sanni Huhtala 1v
9. Sara Koivikko L
10. Henna Suominen
11. Emilia Mattila
12. Elisa Pauna
    
    Varalla: Minttu Vettenranta (Oli loukkaantuneena talvella, joten ei ole varmuutta pelaako kauden alussa,
    lukkari, vaihtaja), Enni Paatero (linja, kakkostilanne)
    Ykköspelinjohtaja: Jussi Haapakoski
    Kakkospelinjohtaja: Marko Nygård

Rakensin kaksi kärkeä, joista kakkoskärki on melkein sama kuin viime kaudella. Ykköskärki menee
kokonaan uusiksi viime kaudesta lähtijöiden vuoksi. Pirskainen on parempi kuin Juka kärkenä, josta
tehdään täksi kaudeksi numeroa kaksi. On mielenkiintoista nähdä, miten lyöntivalikoimaa on kasvatettu
verrattuna kärkenä pelateessaan. Tehtävää helpottaa Pirskainen, jolle riittää jopa heikko näppi vaihtoon.
Syrjälän paikat ottaa Lämsä, joka on hyvä kolmonen, mutta aivan huipuille häviää. Lyöntivoimaa pitäisi
kehittää, jotta saisi enemmän tilaa vaihtotilanteissa. Pesäkarhuilta puuttuu huippu kotiuttajajokeri, joten
ykköskärjellä on suuri vastuu, jotta saadaan Peltoselle ja Linnalle kotiutuspaikkoja.

⚾️ Sisäpeli

Sisäpelissä on tälle kaudelle kysymysmerkkejä kotiuttamisen lisäksi, miten ykköskärjen vaihtajat
onnistuivat. Viime kaudella tekivät 17.625 kolmostilannetta ottelua kohden. Määrän pitää pysyä korkeana,
jotta saavat lyötyä juoksuja. Viime kaudella lyötyjen määrä oli hyvä runkosarjassa, mutta jo keskikastin
joukkueita oli vaikeaa kotiuttaa. Osa syynä oli, että etenijät eivät kulkeneet niin hyvin kuin pitäisi
kärkijoukkueessa.
Pirskainen auttaa ongelmaan ja Jukan siirto kakkoseksi tuo enempi juoksuvoimaa verrattuna viime
kauden numeroihin yksi ja kaksi. Henna Suomista kannattaa seurata, pystyykö ottamaan askelta kohti
sarjan parhaimpia kotiuttajajokereita vai jääkö hyvälle tasolle. Joukkueesta ei löydy kunnon etenijäjokeria.
Pauna pelaa etenijä- ja vaihtajajokerina, mutta on sarjan heikoimpia siinä roolissa. Yhteenvetona, jos
saavat kotiuttamista paremmaksi, niin ovat todella hankala voittaa syksyllä ulkopelinsä johdosta.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 3.71
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 4.71

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii joko Vettenranta tai Koivikko. Vettenranta on sarjan parhaimpia lukkareita, mutta välillä
on ollut hankalaa syöttämisessä. Siitä on seurannut, että on antanut liian helppoa syöttöä lyöjille. Jos saa
korjattua tuon ongelman, joka nousee välillä esille, ei ole enää heikkouksia. Koivikko pystyy tuuraamaan
kohtalaisesti, mutta mestaruuteen asti ei nuorella lukkarille vielä riitä. Talvella huomasi, että antaa
fysiikassa tasoitusta, jonka huomasi näppien hausta ja heittovoimasta.

Etukenttä on suurin kysymysmerkki. Lämsä on hyvä ja Huhtala on lähtökohtaisesti keskiverto etupelaaja.
Molempien pitää kehittyä talven aikana ja kesällä saada toimimaan Vettenrannan kanssa etukentän
kolmion. Lämsällä ei tahdo riittää fysiikka polttamaan ihan kovimpia etenijöitä. Viime kaudella Syrjälä ja
Itävalo pystyivät tekemään, joka oli yksi mestaruuden kulmakivistä.

Linja on sarjan paras. Ovat heittovoimaisia, suurin osa varmoja ja pystyvät tekemään vielä paremman
ulkopelisuorituksen. Vaihtotilanteissa takalukijana pelaava Lähteellä on välillä ongelmia lukea lyöntejä.
Takatilanteessa ei ole selvää painostuksen kohdetta.

Kopparit ovat sarjan toiseksi parhaita Manse jälkeen, mutta Linnalla ja Pirskaisella on potentiaalia tullut
dominoivaksi kopparipariksi. Linnalla löytyy sarjan koppareista paras heittokäsi. Liikkuminen ja nopeutta
pitää kehittää, jotta nousee ykköseksi. Syöksykoppeja en ole nähnyt ottavat, joten harjoitelleessaan
syöksykopin ottamiset pystyy kompensoimaan liikkumista ja nopeutta. Pirskaisen nopeus ja liike ovat
todella hyviä kopparina. Heittokäsi on riittävä ja kiinniotto-heittoyhdistelmässä pitää parantaa, kuinka
nopeasti saa kiinnioton jälkeen heiton lähtemään. Kokemusta ei ole kopparina kuin yksi täysi kausi
Superia ja viime kauden puolikas. Se näkyy lyöntien arvioinnissa, mutta kokemuksen kautta hävinnee

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 2.17
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 1.79

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Johanna Pirskainen. On omissa arvioinneissa Superpesiksen paras kärkipelaaja. Alla
olevat tilastot kertovat aivan poskettomasta nollatilanne purusta. Esimerkiksi seuraavaksi eniten
kärkilyöntejä ykköselle oli Charlotta Höglund (4.39 kärkilyöntiä). Oli avain omalla lukemilla.
Kärkietenemisessä oli viime kaudella aivan omassa luokassa, joka osittain selitti Joman hyvää kautta.
Pystäri on todella varmasti välissä ja haastolyönnit hallitsee hyvin. Pystyykö pitämään tason
kärkijoukkueessa erityisesti kärkijoukkueita vastaan?
Ulkona näyttää vakiinnuttavan paikan kopparina kuten ulkopelikappaleessa mainittiin, on mahdollista
nousta sarjan kärkikoppareihin. Ominaisuudet ovat siihen. Parantaessaan aiemmin mainittuja asioita on
dominoiva koppari.

Tilastot 0-tilanteesa:
⚾️ Kärkilyönnit: 5.25
⚾️ Palot: 0.5416666667
⚾️ Haavat: 0.4166666667
⚾️ Yritykset: 6.208333333
⚾️ Lyöntivuorot: 7.75
⚾️ Kärkietenemiset: 14.41666667
⚾️ Haavat: 1.458333333
⚾️ Palot: 3.791666667
⚾️ Yritykset: 19.66666667

Lapuan Virkiä

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi päättyi pronssijuhliin ja joukkuetta päätettiin uudistaa, jotta viime vuosien välierätappiot
kirkastuisivat finaalipaikkaan. Pelinjohtajaksi tullut Jukka Liikala ei saanut parannettua peliä juuri
ollenkaan tai pikemmin peli meni taaksepäin, jos katsoo ensimmäistä kuutta peliä Matti Larikan johdolla.
Nyt pelinjohtajaksi hankittiin Jussi Muilu, joka toimi pitkään kaupunginosaseuran Jyväskylän Lohen
ykköspelinjohtajana. Alkukaudesta kannattaa seurata, pystyykö Muilu johdattamaan joukkueen finaaliin.
Talvella Muilu näytti osaamisen, kun Virkiä voitti Talvisuperin. Pystyivät kääntämään pelejä vahvalla
kotiuttamisella ja loppua kohti tilanteiden tekeminen parani. Talven perusteella Muilun pelinjohtaminen
riittää mestaruuteen.

Pelaajistosta lähti Emma Hudd, Jutta Jyrkkä, Juulia Kuoppala, Eveliina Lämsä, Mette Mortensen ja Inka
Ronkainen. Eniten kirpaisee lähtijöistä Juulia Kuoppalan ja Eveliina Lämsän lähdöt. Ulkopeliin jättävät
aukon, sillä toinen etupelaaja on kysymysmerkki. Ilman jommankumman lähtöä ei olisi ongelmaa
etukentällä.

Hankintoina oli Höglundin siskot Roihusta, Senni Korhonen ja Tiia Jokela. Korvaavat hyvin lähtijöitä.
Camilla Höglund korvaa Lämsän sisäpelissä ja on heikennys. Charlotta Höglund korvaa Inka Ronkaisen ja
on samantasoinen koppari. Talvella oli varmempi kuin Ronkainen, joten rauhoittanee koppareiden
pelaamista. Senni Korhonen pystyy korvaamaan Kuoppalan tai Lämsän jättämän aukon etukentällä hyvin

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Petra Kerola 1v
2. Kaisa Peräaho 2p
3. Camilla Höglund 3v
4. Iina Lehtinen 3p
5. Charlotta Höglund 2k
6. Senni Korhonen s
7. Anni Heikkilä L
8. Emma Kiviniemi 2v
9. Anniina Kangasluoma 3k
10. Janette Lepistö
11. Riina Kerola
12. Kaisaleena Saukko
    
    Varalla: Tiia Jokela (etukenttä, kakkostilanne), Jutta Kuoppala on lainalla HP:ssa ja pystytään kutsumaan
    takaisin (etukenttä, vaihtaja)

Rakennetaan kaksi kärkeä, jolla saadaan Naisten Superpesiksen kovin jokerikolmikko hyödynnettyä
parhaalla mahdollisella tavalla. Ykköskärjessä kysymysmerkkinä on Camilla Höglund, joka pelaa
ensimmäistä kertaa huippuseurassa. Kannattaa seurata, miten pärjää kärkikamppailussa. Lehtinen näytti
talvikaudella, että pystyy pelaamaan linjassa, jolloin saadaan nopea Charlotta Höglund koppariksi.

⚾️ Sisäpeli

Sisäpelissä materiaali on hyvä. Kotiuttajat ovat sarjan parhaimpia ja Lepistön on näyttänyt talvella
erinomaiselta mailanvarressa hankalan loukkaantumisesta johtuvan viime kauden jälkeen. Viime kaudella
tekivät 15.33 kolmostilannetta per ottelua kohti, joka oli vähän alakanttiin tuolla materiaalilla. Manse teki
18.21 ja Pesäkarhut 17.63 kolmostilannetta, joten olivat paljon perässä, vaikka materiaalissa ei ollut noin
suurta eroa.

Etenijävoimaa tuli hankintojen takia enemmän, joka auttaa peräpään pelaamista. Peräahon pitää saada
vielä tasaisuutta enemmän ja näppeihin laatua, jolloin olisi samantasoinen kuin aivan parhaat
ykköstilanteen purkajat.

Kotiuttajajokerit Lepistö ja Kerola mahdollistavat paljon sisäpeliltä, kun pystyvät tulevaan mihin tahansa
väliin. Ovat selkeästi parhain kotiuttajajokerikaksikko. Viime kaudella Mantere oli selkeästi
kotiuttajajokereiden ykkönen. Luulen, että Lepistö tulee haastamaan Manteretta lyöjäkuningattaruudesta.
Lepistö käyttää monipuolisempaa lyöntivalikoimaa kuin Mantere, jolla saumavedot ovat toimineet niin
hyvin, ettei tarvitse käyttää muuta. Talvella Lepistö on ollut melkein pitelemättömässä vireessä.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 3.04
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 3.71

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii sarjan toiseksi paras lukkari Anni Heikkilä. Heikkouksia ei juuri ole. Näppien hakua voisi
parantaa vielä vähän. Joskus tulee tilanteita, että liian lyhyellä näpillä tulee vaihto. Viime kautena alkoi
tulemaan särmää pelaamiseen, jota tarvitaan pudotuspeleissä.

Etukentällä pelaa varmasti Senni Korhonen, mutta toiseen paikkaan on tarjolla Emma Kiviniemi, Tiia
Jokela ja Jutta Kuoppala. Kuka tahansa noista pelaa, on selvä painostuksen kohde. Laitoin
lyöntijärjestyksessä Kiviniemen toiseksi etupelaajaksi sisäpelin takia eikä muut ole juurikaan parempia
etupelaajia. Kiviniemen heikkous on, ettei pelaa tarpeeksi läheltä näppejä vastaan. Heittovoima ei riitä
noin kaukaa polttamiseen. Jos Korhonen olisi tullut joko Lämsän tai Juulia Kuoppalan kaveriksi, etukenttä
ei olisi heikkous.

Linja on hyvä, mutta aivan kärkipelaaja puuttuu. Peräaholla olisi potentiaalia, mutta samat ongelmat
jatkuvat vuodesta toiseen. Liikkuminen ja lyöntien lukeminen ei ole tarpeeksi hyvällä tasolla. Välillä tulee
outoja räpylävirheitä helppoihin palloihin. Petra Kerola on kasvanut hyväksi takalukijaksi, jolla on hyvä liike
ja nopea ja kova heittokäsi. Voisi pelata takatilanteessa muualla kuin tappina. Tappina on hyvä, mutta
ominaisuuksia voisivat tulla paremmin oikeuteen muualla. Tosin joukkueesta ei löydy toista yhtä hyvää
tappia. Ca.Höglund ja Lehtinen hoitavat oman tonttinsa, mutta eivät pysty ilmiömäisiin suorituksiin.
Takakenttä on hyvä, mutta jäävät selkeästi Mansen ja Pesäkarhujen takakentästä. Kangasluomalla on
todella hyvä heittokäsi. Odotan tälle kaudelle läpimurtoa sarjan kärkikoppareihin. Liikettä ja pallon arviointi
parantaessa ei häviä enää sarjan parhaimmille koppareille. Höglundin liike on erinomaista, joskin häviää
kiinniottoheittoyhdistelmässä ja heittovoimassa. Kakkoskopparina tulee vähemmän
polttomahdollisuuksia, joten ei haittaa niin paljoa.

Viime kaudella antoivat liikaa kolmostilanteita (12.42) verrattuna kärkiseuroihin, joten vaihtotilanne
pelaaminen täytyy parantua finaalipaikkaa tavoitellessa. Viime kaudella loukkaantumiset saattoivat olla
osa syynä heikkoon ulkopeliin. Tilannemäärää pienemmäksi, jolloin ei tarvitse puolustaa 3-tilannetta niin
paljoa. Mansea vastaan välierissä päästivät liikaa kolmostilanteita, jotta sarjan voittaminen olisi ollut
mahdollista.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 2.63
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 2.50

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Senni Korhonen. Viime kaudella Tahkossa pelannut Korhonen on todennäköisesti
suurelle yleisölle tuntematon pelaaja. 2000 syntynyt pelaaja omaa hyvän heittokädet ja osaa lukea hyvin
lyöntejä. Nopeudessa häviää vähän sarjan parhaimmille etupelaajille, mutta liikkuminen on sulavaa.
Tahkossa ei päässyt loistamaan, sillä Nummikari haki todella huonosti näppejä viime kaudella.

Sisällä on vaihtaja, jonka ensisijainen tilanne on ykköstilanne. Mailan varressa ei ole kovin kummoinen.
Lyöntitekniikka ei ole hyvä, joka heikentää mahdollisuuksia vaihtotilanteissa. Pienissä on keskiverto.
Nopeus on keskiverto pelaajan tasoista.

Uskon, että tekee ulkona lopullisen läpimurtonsa, kun pääsee kärkijoukkueeseen. Hyvä hankinta Virkiältä
ulkopeliin ja sisällä pääsee kakkoskärkeen näyttämään taitojansa.

Tilastot 1-2 vaihdoissa:
⚾️ Kärkilyönnit: 1.47826087
⚾️ Palot: 1.173913043
⚾️ Haavat: 0.6086956522
⚾️ Yritykset: 3.260869565
⚾️ Lyöntivuorot: 6.52173913
⚾️ Kärjen takana palot: 0.7391304348

Jyväskylän Kirittäret

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi päättyi pettymykseen, kun sijoittuvat runkosarjassa vasta viidenneksi ja saivat Virkiän
puolivälierissä vastaan. Partasen loukkaantuminen oli paha runkosarjasijoituksen kannalta. Tärkeimmät
poislähtijät olivat Jutta Myllyniemi ja Eveliina Rantonen. Eeva Mäki-Maukola ja Kati Tanhua lopettivat
uransa. Hankintoina oli Emmi Särkioja, Selina Similä, Tilda Palola, Mette Mortensen ja Saana
Kamppinen. Hankinnat olivat Kirittärien näköisiä, kun hankkivat lupaavia ja potentiaalisia pelaajia, joista
tarkoituksena on kehittää huippupelaaja. Talvikausi näytti positiiviselta ja ulkopeli oli tuttuun tapaan
varmaa. Pelinjohtokaksikko pysyi samana. Kirittäret saavat etua muihin joukkueisiin Kitolasta, joka on
tämän hetkisistä ykköspelinjohtajista paras.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Viivi Partanen 1v
2. Selina Similä 3v
3. Venla Karttunen 2v
4. Tinja Töyrylä 3k
5. Elsa Nyman 3p
6. Iida Pajunen 2k
7. Laura Toikkanen s
8. Tilda Palola 2p
9. Mari Mantsinen L
10. Saana Kamppinen
11. Emmi Särkioja
12. Sara Kujanen
    
    Varalla: Oona Kinnunen (ykköstilanne, linja), Mette Mortensen (ykköstilanne, linja), Fanni Käyrä
    (kakkostilanne, linja), Liinu Havukainen (kakkostilanne, linja), Roosa Lappalainen (etenijä, linja), Ronja
    Salmela (kotiuttaja, lukkari)

Luodaan vahva ykköskärki ja Särkioja jokeriksi, jotta saadaan helpommin oikeaan tilanteeseen.
Panostetaan ulkopeliin sisäpelin kustannuksella. Kirittäret pelaavat pääsääntöisesti yhdellä kärjellä. Jos
on kaksi paloa tai pitää oikaista lyöntijärjestys, peräpäästä pelataan. Ulkopelin täytyy kestää, jotta
mahdollisuudet ovat mestaruuteen.

⚾️ Sisäpeli

Ykköskärjen on vahva, mutta Similä pitää seurata, miten onnistuu haastavasta ykköstilanteesta. Talvella
näytti lupaavalta mailan varressa ja etenemisnopeus on todella hyvää. Merkittävä puute kotiuttajien vähyys
ja laatu. Töyrylä on hyvä numerolla oleva kotiuttaja. Särkiojassa on potentiaali nousta hyvälle tasolle.
Kujanen pelasi hienon alkukauden debyyttikaudella, mutta yli suoritti omaan tasoon nähden. Tasaisuutta
pitäisi saada lisää ja lyönteihin tasalaatuisuutta. Kirittärille ei ole varaa lähteä juoksukilpailuihin, kun
joukkueessa ei ole tarpeeksi sisäpelivoimaa. Etenemisvoimaa löytyy enemmän kuin viime kaudella ja
ovat todennäköisesti panostaneet siihen fysiikkaharjoittelussa.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 3.71
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 3.42

⚾️ Ulkopeli

Lukkareina toimivat Mantsinen tai Salmela. Mantsinen on sarjan paras lukkari, joskin viime kauden
loukkaantuminen vaikuttanee liikkumiseen ja näpin hakuun. Tätä kannattaa seurata, onko se kohta johon
vastustajat voivat hyökätä. Salmela on esiintynyt edukseen talvella. Omaa hyvä heittokäden ja näpin
hakemisen. Häviää ainoastaan Mantsille taktisuudessaan ja syötön vaikeudessa. Omissa
lukkarirankingeissa on sarjan keskitasoa, mutta arvio voi olla vähän alakanttiin eikä Kirittärien kausi
kaadu Salmelaan.

Etukenttä kaksikkona toimii Partanen ja Toikkanen, jotka muodostavat sarjan parhaan etukentän. Tilda
Palola tuuraa tarvittaessa jompaa kumpaa. Palolla on järisyttävän kova heittokäsi, mutta tarkkuudessa on
paljon parannettavaa, kun ei ole polttotilanne. Etukenttä on Kirittärien paras osa-alue, johon menee vain
erinomaiset näpit.

Linjassa löytyy sarjan paras lyöjien lukija Karttunen, joka on vastustajien kannalta harmittavan usein
oikeissa kohdissa. Nymanilla omaa kovan heittokäden ja samoin Palola, joka yllättänee linjassa
hyvyydellään. Similälle pelannee takalukijana vaihtotilanteissa ja takatilanteessa 3v. Vastustajat laittavat
tulokkaalle painetta, joten kannattaa katsoa, miten kestää sen. Pelipaikat ovat sellaisia, että niihin pystyy
piilottamaan pelaajaa.

Koppareina toimii Töyrylä ja Pajunen. Töyrylällä on suuri vastuu takana ja saa nähdä, onko saanut
kehitettyä liikettä ja jalkanopeutta. Nyt on selkeä heikkous, jota voi kompensoida heittokädellä.
Epäonnistuneissa lyönneissä huomaa parhaiten hitauden. Pajusen tehtävä on ottaa pallot kiinni ja välttää
hasardeja takakentälle. Tulee samaa paljon palloa alkukaudesta.

Viime kaudella tavallisten juoksujen vastustajan kotiutusprosentti oli 0.36, joka oli sarjan toiseksi paras.
Kertoo, että Kitola osaa organisoida sijoittumisen viimeisen päälle. Tuota kannattaa katsoa, kuinka
ahtaaksi Kirittäret saavat takatilanteen.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 1.83
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 2.54

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Selina Similä. Kuten aiemmin mainitsin, tuo jalkanopeutta Kirittäriin. Ainoa huolenaihe
on, pystyykö nostamaan arvioitua kärkilyöntiprosentti noin 60 % paikkeille. Partasen pelaaminen
ykkösenä auttaa paljon, kun hyppää Superpesikseen ykköstilannevaihtajaksi. Potentiaalia on paljon ja
ulkona vastustajat laittavat paineeseen.

Tilastot arviona ykköspesiksestä Superiin:
Tilastot 1-2 vaihdoissa:
⚾️ Kärkilyönnit: 2.361904762
⚾️ Palot: 1.257142857
⚾️ Haavat: 0.6285714286
⚾️ Yritykset: 4.247619048
⚾️ Lyöntivuorot: 7.619047619
⚾️ Kärjen takana palot: 0.5238095238

Seinäjoen Maila-Jussit – SMJ

⚾️ Lähtökohdat

Smj onnistui viime kaudella pääsemään vihdoin välieriin, jossa olivat ihan purjeessa Pesäkarhuja vastaan.
Juoksut menivät 11-9, mutta kolmostilanteet menivät 42-18. Puolivälieressä Joma laittoi ahtaalle, mutta
Mantere otti joukkueen kotiuttamisen reppuselkään ja johdatti 0-2 asemasta 3-2 voittoon.

Talvisuperin meni alle odotusten ja Smj:n näytti paikoitellen todella huonolta. Avain pelaajien poissaolot
näkyivät eikä kotiutuksista saatu apuja Mantereelle, kun tilanteiden tekeminen oli hankalaa. Antikainen
päätti antaa nuorille vastuuta, joka auttaa tulevaisuutta ajatellen. Olisin kaivannut viime kauden prosessin
hienosäätöä, eikä koko paletin uudelleen rakennusta. Syynä on, että kolmas vuosi alkaa ja hyvän viime
kauden jälkeen pitäisi parantaa heti eikä myöhemmin.

Pelinjohto puolelle tuli muutoksia, kun kakkospelinjohtajaksi tuli Erno Tuomainen. Tuomainen on toiminut
Ferassa ja Siipessä ykköspelinjohtajana. Korvaa Mikael Sillanpää roolissa ja tuo parannusta pelinjohtoon.

Pelaajistoon ei tullut juurikaan muutoksia. Emma Sallinen lopetti pelaajauransa ja Ria Ojalan sopimus
purettiin maaliskuun lopussa. Silja Syrjälä tuli paluumuuttajana takaisin Pesäkarhuista.

Nyt pitää haastaa paremmin välierissä tai Antikaisen prosessi pitäisi tulla päätökseen ja vahvistaa
joukkuetta vielä enemmän. Kotiuttamiseen pitää saada laajuutta ja talvella tehdyt kokeilut lopettaa.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Jenni Matola 3p
2. Maiju Mäntylä 3k
3. Silja Syrjälä 2p
4. Anni Laakso 2k
5. Susanna Ojala 3v
6. Liinu Turpela 1v
7. Minea Mäkiviita s
8. Anna Honkala 2v
9. Tea Santahuhta L
10. Aino-Kaisa Mantere
11. Tiia Valtanen
12. Sanni Syrjälä
    
    Varalla: Johanna Karjanlahti (lukkari, kakkostilanne), Anni Kotimaa lainalla Roihussa ja voidaan kutsua
    takaisin (koppari, kotiuttaja), Matilda Niskakangas (linja, kotiuttaja) ja lisäksi junioreita, jotka pelaavat
    ykköspesistä

Tehdään kaksi kärkeä ja haetaan laajuutta kotiuttamiseen Mantereen lisäksi. Ilmainen vinkin, että kolmen
kärjen taktiikkaa ei toimi. Kokeiltiin talvella, mutta sisäpeli oli järkyttävää. Santahuhta nousee
ykköslukkariksi, koska omaa kovemman heittokäden ja paremman näppien haun.

⚾️ Sisäpeli

Ykköskärki on hyvä ja Syrjälä on yksi parhaimmista kakkostilanteen vaihtajista. Matola otti kärkipelaajan
paikan, joka oli kysymysmerkki lähdettäessä viime kauteen. Talvella vastustajat saivat paremmin kiinni ja
toisesta kaudesta voi tulla hankalampi, kun vastustajat tietävät paremmin. Mäntylän on hyvä, mutta
viimeinen askel sarjan parhaimpiin ykköstilanteen vaihtajiin on ottamatta. Prosentteja pitää saada
paremmaksi. Kysymyksenä on, riittääkö tuo välieriä pidemmälle.

Kakkoskärki on korkeintaan ok-tasoa. Antikainen peluuttaa koko joukkuetta ja saavat vastuuta. Potentiaali
on noissa pelaajissa, mutta sisäpelin osalta tuntuu, että kehitys on jäänyt paikoilleen tai ollut todella
vähäistä. Kotiuttamiseen täytyy saada lisää hartioita Mantereen lisäksi. Viime kausi oli uskomaton, mutta
todennäköisesti taso ei pysy aivan yhtä hyvänä. Valtasen ja Laakson täytyy nostaa tasoa kotiuttamisessa,
jotta saadaan leveyttä lisää. Ilman sitä kärkijoukkueita on hankala haastaa.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 3.625
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 4.33

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii joko Santahuhta tai Karjanlahti. Molemmat ovat sarjan keskikastia ja häviävät sarjan
kärkilukkareille. Entinen vuoden tyttölukkari Karjanlahti on polkenut paikoillaan viime kaudet. Esimerkiksi
heittovoima ja näpin haku ei ole kehittynyt Superin vuosien aikana silmätestini mukaan juuri ollenkaan.
Sen vuoksi Santahuhta nousi pudotuspeleissä ykköslukkariksi, vaikka häviää vähän syöttämisessä ja
taktisuudessa. Todennäköisesti jatkavat kahden lukkarin taktiikkaa, joten kannattaa seurata tarkasti,
kumpi lukkari on pelaavassa kokoonpanossa.

Etukentällä pelaavat Turpela ja Silja Syrjälä. Syrjälä on sarjan parhaimpia etupelaajia ja vahvistaa
huomattavasti etukenttää verrattuna viime kauteen. Turpela on sarjan keskikastia, mutta viimeinen steppi
on jäänyt ottamatta. Heittovoimaa ja uskallusta heittää pitäisi saada enempi ja pienten hakuun parannusta.

Linja on Ria Ojalan jälkeen todella kevyt. Anna Honkala on johtava pelaaja ja riittää vertailun
kärkijoukkueiden pelaajiin. Heittovoima on hyvä ja heitto lähtee nopeasti. Liikkeessä häviää sarjan
parhaimmille pelaajille. Jenni Matola omaa nopeat jalat, mutta kiinniotto-heittoyhdistelmässä häviää ja
sijoittuminen on heikonlaista. Heitto on kohtalainen ja lähtee vähän hitaasti. Nuorena pelaajana voi
kehittää heikkouksia, jotta niistä ei päästä rankaisemaan. Mäkiviita on kohtalainen linjapelaaja. Ei säväytä
ja hoitaa oman tontin. Susanna Ojala on linjan heikkous. Liike ja heittovoima ei kestä vertailussa edes
sarjan keskivertopelaajiin. Varmuus ei ole parhaimmalla tasolla ja kiinniotto-heittoyhdistelmä ei ole
riittävä. Jos olisin pelinjohtaja, olisi selvä painostuksen kohde Smj:n ulkopelissä.

Takakentällä Mäntylä ja Laakso muodostavat hyvän koppariparin. Mäntylällä heikkous on varmuus. Välillä
tulee ihmeellisiä virheitä ja väärin lukuja. Laakso on enempi painostuksen kohteena, kun
akillesjänneleikkauksen jälkeen nopeus ei ole palautunut samalle tasolle. Välillä tuli virheitä, ettei ehtinyt
tarpeeksi kumuraa vastaan ja pallo pomppasi yli.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 2.33
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 2.21

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Silja Syrjälä. Täsmähankinta kakkostilanteeseen, joka oli viime kaudella ongelma. Tuo
lisää nopeutta kärkeen, kun viime vuonna oli selkeästi hitaampi pelaaja jo numerolla kolme. Ulkona
vahvistaa etukenttää ja Ria Ojalan lähdön jälkeen täytynee laittaa linjaan takatilanteessa, jotta saavat
paremmaksi ulkopeliä. Pystyisi hakemaan kumuroita poikki ja pelaamaan syvemmällä kuin kukaan muu
Smj:n linjapelaaja.

Tilastoja:
Tilastot 2-3 vaihdoissa:
⚾️ Kärkilyönnit: 2.04
⚾️ Palot: 0.48
⚾️ Haavat: 0.22
⚾️ Yritykset: 2.74
⚾️ Lyöntivuorot: 6.40
⚾️ Kärjen takana palot: 0.53

Joensuun Maila – Joma

⚾️ Lähtökohdat

Pääsivät ensimmäistä kertaa nousun jälkeen pudotuspeleihin, joka oli tavoitteena. Sijoittuivat
runkosarjassa kuudenneksi ja saivat vastaan Smj:n pudotuspeleissä. Karmaisevan ensimmäisen jakson
jälkeen onnistuivat nollaamaan tilanteen ja pääsivät 0-2 johtoasemaan. Eivät onnistuneet katkaisemaan
sarjaa, vaikka oli mahdollisuudet siihen. Osa syynä oli, että Kaakinen oli kuutamolla pudotuspeleissä,
jolloin kotiuttaminen jäi liikaa Huotarin ja Toivasen varaan. Viime kauden päälle on hyvä rakentaa.
Pelinjohto ja valmennus meni uusiksi, kun Arttu Jurvakaisen ja Isto Kauppisen sopimusta ei jatkettu.
Jurvakaisella oli 1+2 sopimus, mutta ensimmäisen kauden jälkeen käytettiin vain yksi optio vuosi. Tästä
voidaan päätellä, että sopimus oli todellisuudessa 1+1+1. Uudeksi ykköspelinjohtajaksi tuli Tommi
Luostarinen, joka on toiminut Siipessä pelinjohtajana eri joukkueissa. Kakkospelinjohtajaksi tuli Laura
Jehkonen, joka oli nostamassa Jomaa Superiin ja toimi ensimmäisellä kaudella kakkospelinjohtjana.
Valmennukseen tuli Susanna Puisto, jonka roolia on mielenkiintoista seurata. Millaiseksi se muodostuu
pelinaika vai on tärkeämpi harjoituksissa? Fysiikkavalmennukseen tuli Teemu Leppämäki, joka toimii
myös miesten joukkueessa ja Puijon pesiksen fysiikkavalmentajana.
Pelaajistosta lähtijöitä oli Sini Haataja ja Johanna Pirskainen, jonka lähtö kirpaisee kovasti. Tulijoina oli
Jutta Myllyniemi, Kaisa Viitala ja Hertta Härkönen siirtyi Joman sopimuspelaajaksi.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Tiia-Mari Veikanmaa 2k
2. Noora Pasi 3k
3. Jutta Myllyniemi s
4. Nelli Huotari 2p
5. Veera Varonen 3v
6. Oona Liimatainen 3p
7. Marianne Roiha 2v
8. Veera Toikka L
9. Iida Nupponen 1v
10. Maria Kaakinen
11. Hanna Toivanen
12. Kaisa Viitala
    
    Varalla: Marianne Sivonen (lukkari, kotiuttaja), Oona Majoinen (etenijä, linja), Aino Koistinen (etenijä,
    koppari), Hertta Härkönen (kotiuttaja, linja)
    

Rakennetaan kaksi kärkeä, kun materiaali antaa siihen hyvin myöden. Veikanmaa laitoin kovaan paikkaa,
mutta Viitalalla ei riitä ulkokentälle taidot ja Varonen ei ole tarpeeksi hyvä kärkipelaaja. Myllyniemi
tuodaan kakkostilanteen purkajaksi ja tarvittaessa voidaan vaihtaa Roihan kanssa paikkaa. Liimatainen
nousee ulkopeliin, vaikka ei ole pelannut talvikaudella. Omaa kovan heittokäden. Ainoa heikkous on
häpläykset, mutta se asia pitäisi olla helposti korvattavissa. Peräpäässä ei ole kunnon kakkostilanne
purkajaa, kun kaikki on enempi kakkostilanteen purkajia tai kotiuttajia.

⚾️ Sisäpeli

Ykköskärki heikkenee tuntuvasti Pirskaisen lähdön johdosta. Yrittävät paikata kahdella pelaajalla, joka on
järkevä ratkaisu. Silti on heikennys, kun katsotaan etenemistä ja ykköselle pääsyä. Johtanee siihen, että
loistavan viime kauden pelannut Pasin prosentit heikkenevät. Viime kaudella Pasille riitti näpin tiputus
kenttään. Nyt pitäisi saada enempi laatua näppeihin ja monipuolisuutta lyöntivalikoimaan. Kovissa on
edelleen liikaa kolmospuolen lyöntien varassa. Myllyniemi tulee kakkostilannevaihtajaksi ja parantaa
vähän verrattuna Roihaan. Odotuksiini nähden pari viime kautta ovat olleet Myllyniemeltä pettymys mailan
varressa verrattuna Kirittärien ensimmäiseen kauteen. Hankinta ei ole niin kova kuin nimen perusteella
voisi ajatella.
Kotiutusosasta pysyy samana. Huotari omaa vaarallisen vaakamailalyönnin. Kun opettelisi kumuran, sai
entistä enemmän tilaa ja vaikeuttaisi ulkopeliä. Kotiuttajajokereina jatkavat Kaakinen ja Toivanen, jonka
uskon nousevat ykköskotiuttajajokeriksi kauden aikana. Osaa paremmin kumuran ja syksyllä Kaakinen
suli aivan täysin SMJ:tä vastaan. Talvella tilastot näyttivät samoilta, mutta silmätestin perusteella Toivanen
oli vaarallisempi ja lyönti kävi paremmin mailaan. Peräpäässä Toikka näyttää mailaosaamistaan ja voi
tarvittaessa tulla numerolla viisi.

Kakkoskärki on keskiverto ja löytyy pelaajia, jotka ovat aiemmin pelanneet ykköskärjessä. Talvella
pelasivat vähän peräpäästä. Kannattaisi tuolla materiaalilla hyödyntää enempi, koska ykköskärki heikkeni
viime kauteen verrattuna.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 3.21
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 3.67

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii Toikka ja Sivonen tuuraa, jos tulee loukkaantuminen. Toikka on taktisuudessa ja
perussyötössä hyvä. Sen lisäksi saa etua, kun on kovin lyhyt lukkari, jolloin perussyöttö on matalampi kuin
normaaleilla lukkareilla. Kun metri on tullut metriin, hyödyttää huomattavasti lyhyitä lukkareita. Fysiikassa
on petrattavaa. Näpin haku ja heittovoimassa häviää kärkipään lukkareilla. Nuorena pelaajana pystyy
kehittämään näitä ominaisuuksia.

Etukentälle pelaa varmuudella Iida Nupponen ja toisen paikan ottaa joko Liimatainen tai Myllyniemi.
Nupponen on hyvä etupelaaja ja aika varma. Aivan parhaimmille häviää, mutta on vahvempi osa etukentän
kaksikosta. Valitsen toiseksi pelaajaksi Liimataisen, koska omaa paremman heittokäden ja ehtii
marginaalisesti paremmin palloihin. Vaikka on epävarmempi ja tiputtelee palloa heittokädestä, kovempi
käsi on syynä valintaan. Liimatainen ei pelannut talvisuperissa ja ei ole tietoa, onko loukkaantuneena. Jos
ei ole ollut, ihmettelen peluuttamista. Myllyniemi ei mahtunut Kirittärien etukentälle, joten ihmettelen
valintaa, koska haluavat saada kärkiporukoita kiinni.

Linjaan menevät Huotari, Roiha, Varonen ja Myllyniemi tai Liimatainen. Linja on sarjan keskikastia.
Varonen on hyvä takalukija vaihtotilanteissa. Lukee erittäin hyvin lyöntejä. Roiha on keskiverto etulukija ja
pelaa rohkeasti keskelle. Lähtöpaikka on jo kovin keskelle, joten luukkulyönneille on paikkaa. Huotari
omaa kovan heittokäden, mutta kiinniotto-heittoyhdistelmässä pallo siirtyy kovin hitaasti heittokäteen ja
heitto lähtee hitaasti. Pystyy kompensoimaan heittovoimalla, mutta noita parantaessa nousee sarjan
huippulinjapelaajaksi. Viimeisellä pelaajalla jää vaihtotilanteissa olla menopesän vahtina. Tämä hidastaa
Joman ulkopeliä, eivätkä pysty pelaamaan nopeasti. Se on tietoinen valinta, mutta altavastaajana pystyisi
samaa ehkä enemmän etua, jos pystyisi pelaamaan nopeasti.

Koppareina pelaavat Pasi ja Veikanmaa. Pasi nousi jo viime kaudella sarja kärkikoppareihin. Kun saa
lisää pelejä alla, kuroo kokemattomuuden kiinni. Veikanmaalla on kova nousu suomensarjasta
Superpesikseen. Talvella näytti, että välillä tulee kiire ja on heikennys Pirskaiseen verrattuna. Aikaa on
huomattavasti vähemmän ja kokemattomuus on näkynyt otteina. On alkukaudesta pommituksen kohteena.
Jos selviää hyvin, helpottaa loppukauden pelejä. Nuorena pelaajana on hankalampaa nousta kopparina
Superiin, kun koppareilla epävarmuus ja virheet näkyvät heti tulostaululla.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 2.88
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 2.96

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Tiia-Mari Veikanmaa. 2006 vuonna syntynyt pelaaja on kova paikan edessä
kopparina. Lupaava pelaaja, jolla on kaikki ominaisuudet nousta eliittikoppariksi. Kuten aiemmin
mainittua on todennäköisesti painostuksen kohteena ulkona. Sisällä ei vielä laiteta kärkipelaajaksi, mutta
viimeistään ensi kaudella nousee Joman kärjeksi. Talvella näkyi välillä, ettei muistanut tai viitsinyt pelata
loppuun asti. Superpesiksessä siihen ei ole varaa ja toivottavasti on oppinut Talvisuperpesiksestä.

Tilastoja en laita, koska suomensarjan tilastoista on turha muuttaa Superpesikseen.

Fera Rauma

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi alkoi hyvin, mutta hyvän alkukauden jälkeen peli alkoi sakkamaan. Sen lisäksi tuli Frantsilan ja
Puolakan loukkaantumiset, jotka heikensivät kokoonpanoa entisestään. Pelinjohtajana toiminut
Pellonperällä oli tietojen mukaan hankaluuksia johtaa joukkuetta ja erimielisyyttä oli joukkueessa.
Runkosarjassa päätyivät sijalle 7 ja puolivälierissä tippuivat 3-0 Pesäkarhuille. Alkukaudesta Fera lunasti
potentiaali, jota oli mainostettu.

Pelinjohtoon tuli muutoksia, kun Jyrki Pellonperä ei saanut jatkaa ja Riku Rosendahl lopetti
valmennusuran. Tilalle tuli ykköspelinjohtajaksi Juho Kaikko ja kakkospelinjohtajaksi Aleksi Mäkelä.
Kaikko on suuri kysymysmerkki, riittääkö pelinjohtotaidot johdattamaan Feraa kohti kärkeä. Ura on ollut
jyrkässä laskusuhdanteessa HP:n miesten puolelta saatujen potkujen myötä. Kipassa sai joukkueen
alisuorittamaan odotuksiin nähden, eikä saanut joukkuetta itsensä taakse. Ongelmana Kaikolla on, etten
pysty sanomaan, millainen pelikirja on. Osaa kopioida ja tietää taktiikoista, mutta pitäisi käyttää
joukkueelle sopivimmat ja tehdä itselle hyvä pohja. Kopioimalla kaikkia trendejä ja lainalaisuuksia ei pysty
hakemaan kilpailuetua, kun pohjalla pitäisi olla oma näkemys, miten kannattaa pelata. Mäkelä on tehnyt
hyvää työtä PöU:ssä ja on mielestäni vahvempi osapuoli pelinjohdosta. Ainoa heikkous, että vaihtaa
kakkospelinjohtajaksi ja tulee mailaan. Mailanvetäminen on aivan erilainen taito kuin merkin näyttäminen
ja tuhoa voi saada jopa enemmän kuin viuhkassa.

Lähtijöitä oli Lotta Lindroos, Iida Lomppi, Julia Ruoho, Jessika Sihvonen ja Henna Suominen. Tulijoina oli
Iina Valkeejärvi, Pinja Toivonen ja Aino Lepola. Valkeejärvi on vahvistus Suomiseen verrattuna. Lomppia
ei pysty korvaaminen Toivonen tai Lepola, ja heikentää etukentää ja kotiutusosasto jää kapeammaksi
kakkoskärjessä.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Miia Puolakka 2k
2. Essi Kesti 3v
3. Fanny Lahtinen 2v
4. Aurora Frantsila 3p
5. Aino Tanhua 3k
6. Jasmin Andreasen 2p
7. Ilona Hakoniemi L
8. Hulda Alanen 1v
9. Pinja Toivonen s
10. Eveliina Kesti
11. Iina Valkeejärvi
12. Aino Lepola
    
    Varalla: Alina Rosendahl (linja, ), Erica Rosendahl (kakkostilanne, lukkari), Nelli Mäenpää (etenijä, )

Tehdään kaksi kärkeä, jotta päästään hyödyntämään parhaiten jokerikolmikkoa ja pystytään ottamaan
paremmin riskejä kärkijoukkueita vastaan. Todennäköisesti pelaavat yhdellä pitkällä ja pelkästään
kärjellä, kun Kaikko on pelinjohtajana. Lahtinen nousee numeroksi kolme, sillä Andreasenilla ei riitä
mailassa kakkotilanteeseen. Kovat ovat liian heikot ja pienten laatu ei ole riittävä. Voisi pelata Kestin
tilalla ykköstilanteen purkajana, mutta näen Kestin monipuolisempana pelaajana, kun pystyy lyömään
paremmin vaakamailakovia. Kakkoskärki on yllättävän tasapainoinen ja pärjäävät kohtalaisesti. Kotiuttajat
jäävät numerolla pois, mutta vaihtajat pääsevät pelaamaan oikeille paikoille.

⚾️ Sisäpeli

Jalkanopeutta löytyy hyvin. Puolakka kestää vertailun sarjan kärkiporukoiden kärkiin, ja muut ovat hyviä tai
keskiverto etenijöitä. Vaihtajissa ja kotiuttajissa häviävät kärkiporukoille. Yksi heikkous vaihtajilla on, ettei
Lahtista lukuun ottamatta ole kovin lyöntivoimaisia pelaajia.

Ykköskärjen vaihtajien pitää onnistua ja parantaa, jotta pystyvät haastamaan entistä paremmin
kärkiseuroja. Kotiuttajat eivät ole juurikaan kumuralyöjiä paitsi Kesti, joka käyttää välillä. Kaikko tykkää
lyötätyttää paljon, mutta Frantsilan ja Valkeenjärven kovat vaakamailalyönnit pääsivät paremmin
merkkikotiutuksilla tekemään tuhoa. Samalla saisivat enempi tilaa vapaille, kun hyökkäilisivät välillä.
Valkeenjärven prosentit riittävät parhaisiin kotiuttajiin vertailun ja osaa olla kovissa paikoissa, kun on
voittanut Kirittärissä mestaruuksia. Kestin ja Frantsilan pitää nostaa prosentteja, sillä nykyinen taso
kotuittamisessa ei riitä. Ahdas kotikenttä vaikuttaa vähän juoksumääriin, mutta kaikkea ei voi laittaa sen
piikkiin.

Kakkokärkeä ei todennäköisesti peluuteta kuten aiemmin mainitsin, mutta ei ole niin heikko, ettei
kannattaisi peluutta enemmän. Pelaajat eivät ole vielä parhaassa pesäpallolijan iässä, joten kannattaisi
sen vuoksi peluuttaa enempi. Kotiuttajajokerit pääsisivät lyömään enempi riskillä perästä, kun haavat ja
palot eivät olisi niin katastrofeja. Kestille voisi sovita paremmin, kun viime vuonna prosentit ovat olleet
kovin heikot. Peräpäässä voisi lyödä enempi riskillä ja saada itseluottamusta mahdollisien läpilyöntien ja
kovien ratkaisuiden avulla.

Yhteenvetona on, että kotiuttamisen ja vaihtotilannepelaaminen täytyy parantua, jotta voivat haastaa
paremmin. Alla oleva tilasto on yllättävä, koska ovat tehneet merkittävästi vähemmän juoksuja
ensimmäisellä jaksolla. Keskikastin joukkueelle en usko syynä olevan, että eivät joudu pelaamaan turhaa
tasoittavaa ensimmäisellä jaksolla. Mahdollinen syy voi olla, etteivät uskalla ensimmäisellä jaksolla lyödä
yhtä rohkeasti kuin hävityn tai voitetun jakson jälkeen. Kaikolta odotan monipuolisempaa kotiuttamista,
jotta saisivat kaiken irti.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 2.33
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 3.54

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii Hakoniemi, joka on sarjan jaetulla toiseksi parhaimpana lukkarina. Ei omaa heikkouksia.
Tolppa on hyvä. Näpinhaku on parantunut erinomaiselle tasolle. Heittokäsi on kova ja heittäminen on
hyvää. Tähän lisätään taktiset väärät ja linkut, on vastustamaton lukkari. Piti viime kaudella ulkopeliä
pystyssä. Feran pitää osoittaa nousevaa käyrää, jotta voivat pitää Hakoniemen joukkueessa.

Etukentällä pelaa Alanen ja parina joko Toivonen tai Lepola. Lompin lähtö kirpaisee, kun olivat Alasen
kanssa tasapainoinen pari. Hakonimen näpinhaku auttaa etukentän pelaamista, mutta Toivonen tai
Lepola on varmasti painostuksen kohde. Etukenttä on sarjan keskivertoa lähtökohtaisesti. Nuoret voivat
ottaa suuria harppauksia talven aikana, mutta kesän pelit kertovat siitä tarkemmin.

Linjassa ovat Kesti, Lahtinen, Frantsila ja Andreasen. Linjan johtava pelaaja on Andreasen, joka toimii
takalukijana vaihtotilanteissa. Liikkuu hyvin, vaikka ei näytä sulavalta. Heitto lähtee lujaa, mutta kestää
vähän kauan lähteä. Lahtinen on perusvarma, jonka suurin heikkous on, että heiton lähteminen kestää
kauan ja kiinniottaminen on varovaisen näköinen. Frantsila omaa kovan heittokäden, mutta pituus
heikentää liikkumista. Sitä parantaessa, voi nousta todella hyväksi pelaajaksi. Kesti on ulkona sisäpelin
takia ja tärkein tehtävä on ottaa kohti tulevat pallot kiinni ja vähän vierestä. Sen tehdessä, voi sanoa, että
on hoitanut oman roolin.

Koppareina toimii Puolakka ja Tanhua. Puolakasta on kasvanut hyvä koppari ja pystyy polttamaan
etenijöitä kotiin. Tanhua näytti lupaavalta noustessa Superpesikseen, mutta viime vuosina epävarmuus on
näkynyt otteissa. Pallon lukemisessa on ollut hankaluuksia, joita kuvaa, että välillä pallot ovat tippuneet
jalkoihin tai ottanut aivan maan pinnasta lyöntejä kiinni, jotka olisi pitänyt hakea helposti kiinni. Jos Tanhua
parantaa otteita, eivät häviä kovinkaan paljon enää parhaimmille kopparipareille.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 2.63
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 2.58

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Aurora Frantsila. On kovalyöntinen pelaaja, josta aikanaan kohistiin hyvin paljon, kun
nostettiin 16-vuotiaana pelaamaan Superia. Nostettiin liian aikaisin Superiin jokerirooliin, kun taisi lyödä
noin 140 km/h luokkaan. Lyöntivalikoima ei ollut C-ikäisenä tarpeeksi leveä Superpesikseen. Nyt on
kasvanut pelaajana paljon, kun on pelannut Pöu:ssa ja Ferassa Superpesistä. Siitä kertoo, että valittiin
joukkueen kapteeniksi vain 20-vuotiaana. Mielenkiintoa tuo, että toivottavasti Frantsila pystyy pelaamaan
koko kauden selän rasitusmurtuman jälkeen.

Lyö vasurilta, joka tuo entistä enemmän vaarallisuutta, kun lyönnit tulevat puskista. On pääsääntöisesti
vaakamaila lyöjä, mutta toivon, että on opetellut kumuraa enemmän. Toisin ulkokentälle vielä lisää
haasteita.

Ulkona vasemmalta heittävä omaa kovan heittokäden. Kiinniotto-heittoyhdistelmää täytyy parantaa ja
liikkumista. Omaa heittokäden kautta ominaisuuden, jonka päälle pystyy rakentamaan johtavan
ulkopelaavan. Toivottavasti pystyy kehittämään ulkopeliä, jotta tulee kokonaisvaltaisesti dominoiva
pelaaja.

Loppuyhteenvetona toivon, että Frantsilan tekee nyt läpimurto, jota on odotettu jo vuosia. Tilastoja ei tule,
kun viime kausi meni pipariksi selän rasitusmurtuman takia.

Mailattaret Vaasa

⚾️ Lähtökohdat

Onnistuivat jatkamaan hyvän debyyttikauden jälkeen ja pääsivät taas pudotuspeleihin. Kovan nousun on
tehnyt Ykköspesiksestä Superpesikseen, josta osoituksena kaksi pudotuspelipaikkaa. Pekka Mäntymaa
apureineen ovat tehneet kovaa jälkeä Mailattarien peräsimessä. Muuttuvuus on ollut suurta kausien välillä,
mutta hankinnat ovat olleet hyviä ja sopivia. Joukkueen tavoitteena on nyt päästä valitsemaan joukkuetta
pudotuspeleihin eli sijat 5-8 ovat tavoitteena kuten Mäntymaa sanoi Superpesiksen haastattelussa.

Manse oli meille liian kova vastustaja viime syksyn puolivälieriin, mutta tänä vuonna tavoitteena on jo
miettiä, että saisimme suotuisamman vastustajan pudotuspeleissä

Pekka Mäntymaa (Superpesis.fi)

Lähtijöiden lista oli pitkä Jasmiina Juntunen, Saana Kamppinen, Siiri Leppänen, Alexandra Scheweleff,
Elisa Hyny, Emma Mustonen, Minttu Reunanen, Iina Valkeejärvi ja Aliisa Yli-Kortesniemi. Kamppisen lähtö
ja Leppäsen lähtö tai lopettaminen tekevät loven, kun puuttuu kunnon etenijäjokeri. Reunasen pystyy
korvaamaa kapteeni Hussa, joka pääsee koulutukseltaan oikeaan tilanteeseen. Valkeenjärven pystyvät
korvaamaan Karlsson ja Tuikka. Molemmat ovat osoittaneet vaarallisuutensa kotiuttaja talvella ja Karlsson
jo viime kaudella. Scheweleff lopettaminen oli harmi lajin kannalta, mutta Mailattarien joukkueeseen ei tee
minkäänlaista lovea.

Tulijoita oli Tuija Ahonen, Oona Winter ja Virkiästä Hudd, Kuoppala, Ronkainen ja Jutta Jyrkkä. Virkiän
hankinnat olivat todella hyviä, sillä kaikki pelasivat tai ovat pelanneet Virkiän ulkokentällä. Ahonen
mahdollistaa, että peräpäähän riittää jalat, jotta pystyvät pelaamaan. Hankinnat parantavat ulkopeliä, joka
on ollut murheenkryyni, kun ei ole kestänyt koko ajan.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Tuija Ahonen 3v
2. Riikka Polso 2p
3. Roosa Hussa s
4. Ella Mäkelä 1v
5. Emma Hudd 2v
6. Petra Äkkinen 2k
7. Juulia Kuoppala 3p
8. Inka Ronkainen 3k
9. Veera Tyynelä L
10. Ada Karlsson
11. Nea Tuikka
12. Eena Rintamäki
    
    Varalla: Jutta Jyrkkä (lukkari, vaihtaja ), Iisa Rintamäki ( , ), Oona Winter (linja, vaihtaja)
    

Joukkue on käyttänyt kahden kärjen taktiikkaa, jossa päävastuu on ollut kärjellä. Äkkinen ja Ahonen voivat
vaihtaa paikkaa. Ei ole pääsyä etenemisaikoihin, joten silmätestillä Ahonen vaikuttaa vähän
liukkaammalta. Karlsson pystyy pelaamaan ulkona, mutta omaa sellaisen kumuran, jota päästää parhaiten
hyödyntämään jokerina. Jyrkkä paikkaa Tyynelää ja Winter voidaan heittää ulkona melkein mihin vain.
Pääsääntöisesti linja ja etukenttä ovat omat paikat, mutta talvella kävi kopparina, vaikka ei ollut pelannut
yhtään peliä aikaisemmin. Heikkoutena on, että joukkue ei oikein kestä loukkaantumisia, jos haluavat
haastaa kärkisijoja.

⚾️ Sisäpeli

Sisäpeli on ollut vahvuus Mailattarilla jokaisella kaudella ja sitä se on nyt. Ykköskärki on hyvä.
Joukkueessa on nopeutta enemmän kuin viime kaudella Ahosen tulon myötä. Ahonen on keskiverto
ykkönen. Taistelevat Äkkisen kanssa, kumpi pelaa ykkösenä. Polso on sarjan parhaimpia ykköstilanteen
purkajia ja Hussa keskivertoa vähän parempi. Mäkelä ja Hudd pääsevät suurempaan rooliin ja molemmat
ovat saumalyöjiä. Mäkelä jäi viime kaudella liian vähään rooli, kun kakkoskärkeen ei riittänyt pelaajia.

Peräpäässä Kuoppala ja Ronkainen pääsevät näyttää taitojansa. Ronkainen on ollut viime kaudet
pettymys mailan varressa. Potentiaali olisi parempaan, mutta ei tunnu saavan kaikkea irti. Tyynelä oli
positiivinen yllätys sisällä. Vaihtoi hyvin kakkostilanteessa ja kumura tippui hyvin kotiutustilanteissa väliin.
Tarkoittaa, että saavat hyvin viisi kotiuttajaa.

Kotiuttajajokereina ovat Karlsson ja Tuikka. Tuikalta odotan todellista läpimurtoa jo ensimmäisellä
kaudella. Talvisuperissa näytti vaaralliselta ja monipuoliselta kotiuttajalta. Karlsson tulee suuren yleisön
tietoisuuteen viimeistään tällä kaudella. Kotiutti viime kaudella 53 % teholla ja kotiutti ottelua kohden 1,75,
joka oli sama määrä kuin Itä-Länsi pelaajalla Anna Ala-Kauhaluomalla ja pelasi huomattavasti
heikommassa joukkueessa. Olisi pitänyt valita viime kaudella Itä-Länteen Polson lisäksi Mailattarista.

Yhteenvetona Mailattarien kausi ei jää kiinni sisäpelistä.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 2.92
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 3.38

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii joko Tyynelä tai Jyrkkä. Tyynelä on nostanut tasoa, kun on saanut heittovoimaa lisää.
Näpinhaku on kehittynyt, mutta on edelleen heikkous. Tärkeintä on, ettei niin heikot näpit mene kuin viime
kaudella. Taktisesti erittäin hyvä. Perussyöttö ja tolppa ovat kohtalaisia, joskin välillä ovat lipsuneet
vääriksi. Jyrkkä omaa kovemman heittokäden, mutta häviää taktisuudessa Tyynelälle. Heikentää vähän
Mailattarien ulkopeliä, jos tuuraa Tyynelään. On pitkä lukkari ja nykypelissä ei sovi, kun metri on vihdoin
metri ja muut lukkarit naisissa ovat huomattavasti lyhyempiä.

Etukentällä häärää Mäkelä ja Hussa ja tarvittaessa Winter paikkaa. Mäkelä ja Hussa muodostavat
perusvarman etukentän, joka suorittaa perustasolla. Ei ole heikkous, mutta ei ole vahvuus. Muistutan, että
Mäkelä on ollut Kirittärien mestaruusvuosina etukentällä. Painostuksesta huolimatta selvisi hyvin.

Linjassa on Polso, Ahonen, Kuoppala ja Hudd. Linja paranee huomattavasti viime kauteen verrattuna.
Heittovoimaa, varmuutta ja tehokkuutta löytyy lisää, jotka olivat viime kaudella murheenkryyni. Polso on
vaihtotilanteissa erinomainen takalukija ja johtava pelaaja. Ahonen hoitaa 3v tonttia hyvin, mutta ei yllä
voittaviin ulkopelisuorituksiin. Kuoppalalla ja Huddilla on ominaisuudet nousta johtaviksi ulkopelaajiksi
Polson lisäksi. Molemmat omaa hyvän heittokäden. Kuoppalan pitää saada varmuutta ja kokemusta, kun
Virkiässä on jäänyt valitettavan pieneen rooliin. Hudilla liike on heikkous, mutta on täysin kehitettävissä.

Koppareina toimii Ronkainen ja Äkkinen. Ovat heikoin kohta ulkona, kun molempien varmuus ei ole
parhaalla tasolla. Ronkainen on selvä vahvistus Juntuseen verrattuna. Nyt Mailattarilla on koppari, joka
pysyy polttamaan välilyönneistä. Ronkaisen heikkous on liike, lyöntien lukeminen ja viime kaudella
itseluottamus on romahtanut täysin läpilyöntien jälkeen. Äkkisellä liike on hyvää nopeilla jaloilla.
Heittovoima on heikkous, mutta on saatu kehitettyä tälle kaudelle. Pystynee polttamaan etenijöitä kotiin
paremmin kuin aiemmin. Jos saavat yhteispelin toimimaan ja varmuuden kohdille, Mailattrilla ei ole huolen
aiheita.

Yhteenvetona on, että Mailattarien ulkopeli tulee huomattavasti parantumaan viime kaudesta ja ennusteeni
on, että pääsettyjen juoksujen määrä ottelua kohden tippuu 5.75-6.50 välille.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 3.63
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 3.54

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Nea Tuikka. Talvisuperissa näytti lupaavalta ja oli paras kotiuttaja. Perustaa pelin
kovan vaakamailalyönnin ympärille, joka on parhaimmillaan tuhoisa. Kumura löytyy lyöntivalikoimasta. Oli
hyvä hankinta Valkeejärven tilalle. Mahdollisesti on vuoden tulokas Superpesiksessä ja pystynee
tekemään heti läpimurron.

Tilastot arviona ykkösestä kotia. Ovat ehkä yläkanttiin:
⚾️ Kärkilyönnit: 1.93
⚾️ Palot: 2.15
⚾️ Haavat: 0.95
⚾️ Yritykset: 5.00
⚾️ Lyöntivuorot: 6.23
⚾️ Kärjen takana palot: 2.00

Hyvinkään Tahko – Tahkon Leidit

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi oli pettymys ennakoihin nähden. Joukkueella ei pitänyt joutua putoamiskamppailuihin, mutta
ulkopeli ei kestänyt ja sisäpelissä tilanteen tekeminen ja kotiuttaminen oli hankalaa. Vaihtoivat
pelinjohtajaa kesken kauden, kun Jussi Haapala vapautettiin tehtävästä ja ykköspelinjohtajaksi nousi
Marko Ruuskanen. Ruuskanen jatkaa tällä kaudella pelinjohtajana. Ei tuota kilpailuetua ja välillä
ulkopelissä oli pahoja sijoittumisvirheitä.

Lähtijöitä olivat Senni Korhonen, Petra Väistölä ja Vilma Haapala. Korhonen jättää aukon etukentälle, kun
muodostivat Mäkelän kanssa hyvän etukenttäparin, vaikka tilastot eivät näyttäneet. Väistölää ja Haaplaa
ei tule ikävä, kun pelasivat heikon kauden.

Tulijoita ei ollut, mutta nuoria nostettiin rinkiin. Eivät vahvista vielä parina seuraavana kautena, joten
materiaali ei kestä yhtään loukkaantumista.

Talvisuperin otteen olivat positiivisia viime kauteen verrattuna, vaikka tulokset laahasivat. Kun pääsivät
pelaamaan parhaimmalla kokoonpanolla, pystyivät haastamaan parempia joukkueita. Välillä ulkopelissä
tuli kardinaalivirheitä ja romahti täysin, mutta välillä pystyivät pitämään ulkopelivirheet minimissä ja
ottamaan pallot kiinni, jotka pystyivät.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Johanna Ylöstalo s
2. Sini Mäkelä 2p
3. Lotta Vahvelainen 2v
4. Pinja Arbelius 3v
5. Lotta Nummikari L
6. Senja Kaarikivi 2k
7. Emma Heikkilä 1v
8. Iiris Kiljunen 3p
9. Senja Koskinen 3k
10. Henriikka Harinen
11. Titta Siilin
12. Ellinoora Peltonen
    
    Varalla: Väistö Milla, Kuittinen Kaisa, Vainikainen Milla, Säiläkivi Senni

On kaksi kärkeä, mutta peräpäässä ei riitä vaihtotilannepelaamista ja kotiuttamista, jos jokerit ovat jo
käytetty. Ykköskärkeen ramataaan ja peräpäällä pelataan vain, jos on pakko. Kauden alussa Siilin
pelannee kopparina, jos Kaarikivi ei ehdi kuntoutua leikkauksesta ulkopelikuntoon. Kaarikivi aloittanee
kauden jokeriosastolta. Heikentää ulkopeliä, sillä Siilin joutuu antamaan tasoitusta liikkeestä.

⚾️ Sisäpeli

Ykköskärjestä löytyy keskiverto vaihtajat Mäkelä ja Vahvelainen. Ylöstalo on sarjan heikompaa
kolmannesta etenijöissä. Etenijöitä ei ole liikaa, joten pitäisi pelata paljon maan kautta, jotta etenijät
pysyvät kentällä. Joukkue on yksi hitaimmista ja parhaat etenijät ovat korkeintaan keskivertoa, joten eivät
saa etua. Vahvelainen on läpilyöntiherkkä vaihtotilanteissa ja varmasti jatkuu tällä kaudella. Kotiutusosasto
Arbelius, Nummikari ja kotiuttajajokeri Harinen ovat arvoituksia mailassa. Viime vuosien prosentit ovat
olleet alle tai yhtä suurta kuin 40 %. Jonkun pitää nostaa tasoa, jotta lyövät tarpeeksi juoksua voittoa
varten.

Kakkoskärjestä löytyy Kaarikivi, joka voi pelata myös kärkeä. Jos on hyvässä kunnossa leikkauksen
jälkeen, pelaa kärkenä. Heikkilä väläyttelee mailan varressa ja muut ottavat mailat mukaan otteluun. Eivät
pelaa, jos vuoro alkaa kakkoskärjestä. Pääsevät näyttämään taitoa, jos ykköskärjestä ei tule tilannetta ja
paloja on tarpeeksi vähän.

Siilin on vaihtajajokeri ja Peltonen on etenijäjokeri. Ovat tärkeässä roolissa, jotta sisäpeli kulkee. Peltonen
paikkaa paljon, jos kärkenä pelaa Ylöstalo. Erityisen tärkeää, ettei Mäkelällä ole nollatilannetta ja
Vahvelaisella 1-tilannetta. Siilin on ollut hyvä mailassa, kun Tahko haastoi kärkijoukkueita. Tärkeä palanen
ja on erityisen tärkeää, että pääsee jokeriksi.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 2.38
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 1.96

⚾️ Ulkopeli

Nummikarin viime kausi oli pettymys lukkarina. Talvella näytti, että oli parantanut heittovoimaa ja näpin
hakua. Olivat pahoja heikkouksia, jotka eivät ole vielä vahvoja, mutta ei pysty käyttämään yhtä helposti
hyödyksi. Taktisesti oli positiivinen yllätys talvella ja toivottavasti jatkaa samoja otteita.

Etukentällä pelaavat Mäkelä ja Ylöstalo. Mäkelä on äärimmäisen tärkeä osa ulkopeli jokaisessa
tilanteessa. On hyvä etukenttäpelaaja ja odotan, että siirtyy tämän kauden jälkeen suurempiin seuroihin.
Takatilanteessa pelaa 2p paikkaa. Liikkuu hyvin ja omaa kovan heittokäden. Tahko jättää suuren rooli,
joka on järkevää, sillä muut pelaajat linjassa ovat korkeintaan keskiverto Superpesis-pelaajia. Ylöstalo on
heikkous etukentällä, jota käytetään hyödyksi. Pelaa liian syvällä ominaisuuksiin nähden, jotta voisi tehdä
paloja. Tärkeintä olisi estää lyhyet näpin ja myöhemmin keskittyä koviin tai peruuttaa syötöstä.

Linjassa ovat Arbelius, Vahvelainen, Heikkilä ja Kiljunen. Arbelius ja Vahvelainen ovat perusvarmoja, jolta
en odota voittavia ulkopelisuorituksia. Vahvelaisen heikkous on kiinniotto-heittoyhdistelmässä, että rytmi
pysähtyy täysin, kun alkaa siirtämään palloa heittokäteen ja heittämään. Heikkilältä ja Kiljuselta olisi
tärkeää, että pystyisivät ottamaan kohti tulevat kiinni ja välillä vähän sivusta. Tärkeää olisi tällä linjalla, että
sijoittumiset olisivat juuri eikä melkein oikeita. Annetut läpilyönnit minimiin ja oikein sijoittumisella saumat
mahdollisimman pieniksi. Tällä saisivat, että suurin tila olisi välissä. Mäkelä pystyy takatilanteessa
katkaisemaan kumuroita ja hakemaan saumalyöntejä kopiksi.

Takana pelaa varmuudella Koskinen, joka omaa kovan heittokäden. Talvella väläytti sitä ja alkukaudesta
voi yllättää joukkueita. Liikkeessä ja lyöntien lukemisessa on kehittävää, mutta nuorena pelaajana voi
kehittää niitä. On selvä parannus viime kauteen, kun Kaarikivi pelasi kopparina. Nyt on koppari, jolla riittää
käsi polttamaan. Toisena pelaa joko Kaarikivi tai Siilin. Kaarikivellä oli vaikea viime kausi ja Siiliniä
tarvittaisiin enemmän jokerina. Siilinin jalkanopeus ja heittovoima ei riitä kopparina. Välillä tulee
arviointivirheitä, joka osittain johtuu jalkanopeudesta. Kaarikivi näytti pari kautta sitten lupaavalta
kopparilta, mutta viime kausina on romahtanut täysin. Laittaisin silti koppariksi, kun tulee kuntoon. Omaa
nopeat jalat ja 2k pääsee paljon helpommalla.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 4.67
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 4.50

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Sini Mäkelä. Pesäkarhujen kasvatti ajautui Mansen kautta Tahkoon kausia sitten.
Pelasi vuonna 2021 Itä-Länsi ottelussa. On elintärkeässä roolissa sisällä ja ulkona. Sisällä hoitaa tärkeää
ykköstilannetta ja ulkona etukentällä ja 3-tilanteessa 2p paikkaa. Vaihtotilanteissa tilkitsee yli puolta
etukenttää, johon ominaisuudet riittävät. Osaa pelata hyvin peliä ja heittokäsi on todella hyvä. Talvella
huomasi poissaolon merkityksen. Korostui eritysesti 3-tilanteessa.

Vaihtotilanteissa hankaloittaa etenijöiden hitaus, mutta omaa hyvät pienet ja uskaltaa pelata kovien kautta.
Pää pelaa hyvin ja taktisesti lyö hyvät pienet. Elintärkeässä roolissa onnistua hyvin, koska
kotiutusosastolle pitää saada paljon ruokaa heikkojen prosenttien takia. Prosenttien pitää nousta takaisin
vähintään 60 % luokkaan.

Tv-kuviin välittyy persoona, joka on iloinen ja huoleton. Ei pysy kovin kauaa Tahkossa. Vaikka ei pelaisi
suuren yleisön tietoisuuteen, siirto kovempaan seuraa ei yllättäisi.

Tilastot 1-2 vaihdoissa:
⚾️ Kärkilyönnit: 2.5
⚾️ Palot: 1.75
⚾️ Haavat: 0.5
⚾️ Yritykset: 4.75
⚾️ Lyöntivuorot: 7.29
⚾️ Kärjen takana palot: 0.58

Haminan Palloilijat – HP

⚾️ Lähtökohdat

Nousijajoukkueelta hieno debyyttikausi, kun sijoittuivat 9 ja alempiin joukkueisiin jäi selvä ero. Pystyivät
voittamaan keskinäisissä kamppailuissa alakastin joukkueita. Osa syynä oli, että päästivät 8.42 juoksua
ottelua kohden. Vaikka oli heikompi kuin Roihulla, niin kova suoritus, ottaen huomioon avaran Vallikentän.
Oli jopa 1 juoksun vähemmän kuin Tahko, vaikka materiaali on lähtökohtaisesti heikompi tai korkeintaan
yhtä vahva. Toisella kaudella eivät pääse yllättämään ja voi tulla vaikeampi kausi. Talvisuperissa joutuivat
kierrättämään paljon, joka vaikutti ulkopeliin merkittävästi. Samat sisäpeliongelmat jatkuivat. Kotiuttajia ei
tahdo olla Toikan lisäksi.

Pelinjohdossa ei ole tullut muutoksia viime kauteen. Jussi Toikka jatkaa ykköspelinjohtajana ja
kakkopelinjohtajana toimii Jere Heikkilä. Kaksikko ei nosta joukkueen arviota, mutta eivät laske. Talvella
näytti, ettei mahdolliset fyysisien ominaisuuksien kehitys näkyneet lajisuorituksissa. On huolestuttavaa, kun
jotkut pelaajat antavat liikaa tasoitusta heittovoimassa ja lyöntivoimassa.

Tärkeimmät lähtijät olivat Niina Nukarinen ja Roosa Lappalainen, joka oli lainalla Kirittäristä. Kutsuttiin
takaisin siirtotakarajalla Kirittäriin. Tulijoita olivat Elise Lähdemäki, joka pelasi jo loppukauden lainalla,
Jasmiina Juntunen ja Ellen Kentala. Kukaan vahvistuksista ei paranna selkeästi joukkuetta, mutta tuovat
leveyttä joukkueeseen ja vaihtoehtoja. Talvisuperissa tuli paha menetys, kun Värri loukkasi polvea ja on
sivussa koko kauden. Keväällä lainalle tulivat Jutta Kuoppala Virkiästä ja Minna Liusvaara Smj:stä. Jos on
paljon loukkaantumisia, ymmärrän lainat.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Elise Lähdemäki s
2. Senna Surakka 2p
3. Linda Kemppainen 1v
4. Reetta Juntunen 3k
5. Jasmiina Juntunen 2k
6. Jemina Vainionperä 3p
7. Mira Heikkilä 3v
8. Ellen Kentala 2v
9. Essi Rytteri L
10. Anniina Salo
11. Taru Toikka
12. Pinja Kesti
    
    Varalla: Ellinoora Ojala (-, koppari)
    Loukkaantuneena: Terhi Värri (polvi, koko kausi)
    

Lainapelaajia ei ole huomioitu. Todennäköisesti Kuoppala tulee eteen. Luodaan kaksi kärkeä. Toinen
kärki alkaa Juntusesta. Vaihtoehtoja on paljon, sillä Juntunen ja Vainionperä voi pelata kärjessä.
Peräpäässä ei riitä vaihtotilanne osaamista eikä kotiuttamista, joten peluutus korostuu ykköskärjelle.
Pelillisesti kärjessä on erittäin tärkeätä pelata maan kautta ja jatkuvuuden kautta. Materiaali ei kestä
kärjen tyhjennyksiä. Värrin poissaolo näkyy pahasti, sillä sisäpeliin olisi tuonut vaihtoehtoja ja ulkona nuori
Heikkilä joutuu pelaamaan. Kehityksen kannalta olisi parempaa pelata alempana.

⚾️ Sisäpeli

Ykköskärki on heikompaa kolmannesta. Kärki Lähdemäki on silmällä katsottuna sarjan keskivertoa
nopeudeltaan. Viime vuonna löi paljon kunnareita pystärisirvahduksilla. Vallikentällä pallo menee noilla
todella kauaksi. Kunnon etenijäjokeria ei ole, koska Kesti on ensisijaisesti vaihtaja, vaikka kulkee kovaa.
Surakka on ihan taitava, mutta lyöntivoima on niin heikkoa, että ulkokentät pystyvät häikäilemättä
sumputtamaan. Mahdollinen ratkaisu olisi käyttää enempi varsilyöntejä, jotka menevät kenttään kuin
kenttään. Kolmoseksi on joko Juntunen tai Kemppainen. Kumpikaan ei vakuuta itseäni kolmosena ja
joukkue vaatisi kunnon kolmosta, jotta tilannetta saadaan tarpeeksi. Numerolla kotiuttava R.Juntusen pitää
kehittyä kotiuttamisessa, sillä kotiutukset ovat aivan liikaa Toikan varassa. Yksi mahdollinen keino olisi
vähentää vapaiden lyöntejä ja kotiuttaa rohkeiden luukku- ja rajalyöntien kautta. Haastoilla saisivat
tilannetta jatkumaan, jonka näkisin hyvänä ratkaisua, vaikka etenijät ovat keskivertoja korkeintaan.

Kakkoskärjessä J.Juntunen toimii kärkenä. Vaihtotilanne hoitavat Vainionperä, Heikkilä ja Kentala.
Kaikilla ongelmana on, ettei prosentit vain riitä. Osa syynä on Kentalan ja Vainionperän kohdalla, ettei ole
juurikaan kovia vaihtolyöntejä. Pienissä molemmilla on parannettavaa, jotta ovat tarpeeksi laadukkaita.
Todennäköisesti pääsevät pelaamaan vain, kun ykköskärki on käyttänyt palot. Jos jää peräpäähän,
todennäköisesti hypitään kärkeen.

Kotiuttajajokereina toimii Toikka ja Salo. Edeltävä on suuressa roolissa taas, jotta voivat voittaa ottelut.
Kuvaavaa on, että Toikka löi 1.75 juoksua ottelua kohden, joka oli melkein puolet joukkueen juoksuista.
Erityisen tärkeää olisi, että Salo pystyisi nostamaan tasoa noin 1.00 lyödyn juoksun tasolle. Kuten
aiemmin mainitsin, että kannattaisi panostaa merkkikotiutuksiin muilla kuin Toikalla, jotta saisivat
tilannetta päälle enemmän ja yllättämään vastustajia.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 2.00
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 1.92

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina toimii Rytteri. Omaa hyvän tolpan ja vahvuudet ovat nollassa ja 3-tilanteessa. Heittovoima on
heikkoa ja rytmittäminen ei sovi hänen ominaisuuksillensa. Perussyöttöä pitää saada ilkeämmäksi. Jopa
riskillä pitää syöttää, jotta pystyy ohjaamaan lyönnit haluammille sektoreille. Tolppaan on hyvä perustaa
nollan, josta voidaan tehdä joukkueen vahvuuden.

Etukentälle pelaavat Heikkilä ja Lähdemäki. Värrin poissaolo näkyy pahasti, kun kokemattomat Heikkilä ja
Lähdemäki joutuu eteen. Näpeistä eivät tahdo tehdä paloja, kun Rytteriä pystytään käyttämään hyväksi.
Taktisesti voisi olla järkevää, että sumputtaisivat etukenttää ja hyväksyisivät kovilla rajalyönneillä vaihdon.
En usko, että pystyisivät lukemaan kovia syötön aikana. Kuoppalan laina johdosta saattaa Heikkilä tippua
pois etukentältä.

Linjassa pelaavat Vainionperä, Surakka, Kentala ja Kemppainen. Johtavat pelaaja on Surakka, joka
liikkuu hyvin linjassa. Varmuudessa ja heittovoimassa on parannettavaa, vaikka heittovoima on linjan
parhaimpia. Muut ovat ihan peruspelaajia. Tärkeintä olisi, ettei tulisi kohti tulevissa ja helpoissa palloissa
virheitä. Takatilanteessa linja on kovassa paikassa ja nopeimmat etenijät pystyvät tuomaan juoksuja
heikoilla lyönneillä linjan etupuolella. Sijoittuminen on erittäin tärkeää ja Rytterin pitää antaa vaikeaa
perussyöttöä.

Koppareina toimii R.Juntunen ja J.Juntunen. Ojala on varalla, kun on välillä epävarma eikä ole yhtään
annettavaa sisäpeliin. Molemmilla heittovoima ei tahdo riittää polttamiseen. R.Juntusella on liikkumisen
kanssa vaikeuksia, kun jalkanopeus ei tahdo riittää, eikä ota syöksykoppeja. J.Juntunen omaa kohtalaiset
jalat. Molemmilla ei tule pahoja arviointivirheitä, joka on positiivista. Mahdollisesti Liusvaara pelaa takana.
Vaikka annoin paljon kritiikkiä, materiaali kestää alempiin joukkueisiin vertailun. Häviää vähän Tahkolla
lähtökohtaisesti, mutta Tahko pelasi huonoa ulkopeliä viime kaudella, vaikka materiaalissa olisi
parempaa.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 3.25
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 4.92

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Mira Heikkilä. Lupaava pelaaja pääse pelaamaan kokonaisen Superpesis-kauden,
kun Värri on loukkaantuneena koko kauden. Joutuu kovaa paikkaan, kun täyttää tänä vuonna 17 vuotta.
Antaa vielä tasoitusta fysiikassa johtuen iästä. On pelannut junioreissa numeroilla 2-4 suurimman osan
peleistä, joten vaihtaja ja kotiuttaja on roolina. Potentiaalia tulevaisuuden tähtipelaajaksi. Ilman Värrin
loukkaantumista olisi pelannut Kuusankosken Puhdissa ykköspesistä. Vähän, mitä olen nähnyt, niin
ulkopelissä lajitaidot ovat hyvät ja tekniikat. Tilastoja ei tule, koska pelasi viime kaudella vain 3
Superpesisottelua.

Pöytyän Urheilijat – Pöu

⚾️ Lähtökohdat

Nousivat hienon kauden jälkeen takaisin Superpesikseen. Tavoitteena on säilyä Superpesiksen, jotta ei
tule hissijoukkue Superpesiksen ja Ykköspesiksen välillä. Olivat Ykköspesiksen vahvin joukkue ja uskon,
että pysyvät haastamaan hyvin rankingin sijoja välillä olevia 9-12 joukkueita.

Pelinjohtoon tuli muutoksia, kun ykköspelijohtajana ollut Aleksi Mäkelä siirtyi Feraan kakkospelinjohtajaksi
ja kakkospelinjohtajana ollut Paavo Kallio ei jatkanut roolissaan. Ykköspelijohtajaksi tuli Mika Lehto, jolla
on kokemusta Tahkon Leideistä kaudelta 2021. On pitkän linjan pelinjohtaja, josta ei jää varmasti kiinni
peli. Kakkopelinjohtajana toimii Arto Pasuri, josta en tiedä juuri mitään. Valmennukseen hankkivat Emma
Körkön ja Marko Lompin. Körkkö teki jo jatkosopimuksen talven aikana. Hieno nähdä, että nousijajoukkue
panostaa valmennukseen. Sieltä pystyy samaan helpommin kilpailuetua, koska nousijana on hankalaa
kilpailla pelaajista.

Lähtijöitä olivat Sanni Rantasalo ja Minttu Salmi, jotka eivät olleet pelaavassa kokoonpanossa. Tulijoita
olivat Julia Ruoho, Emma Mustonen, Sini Haataja, Minttu Reunanen ja Iida Lomppi. Tärkeimmät olivat
kaksi viimeistä, jotka parantavat paljon Pöu:n materiaalia. Muut tuovat leveyttä ja Ruoho vähän parannusta
rosteriin. Osa syynä näin leveään rosteriin on farmi Janakkalan Janan kanssa. Annan kritiikkiä, sillä olisi
kannattanut käyttää mahdolliset rahat noin 3 pelaajaan, jotka olisivat olleet selkeitä vahvistuksia. Lompin
ja Reunasen lisäksi yhteen numerolla kotiuttavaan pelaajaan, jotka olisi mieluiten ollut joko etupelaaja tai
koppari.

Talvisuperissa peli näytti huonolta, kun oli loukkaantumisia ja hakivat parasta kokoonpanoa. Eivät
käyttäneet kuin 13 pelaajaa, mutta lyöntijärjestys ja ulkopeli muuttui jokaiseen otteluun, joka teki
levottomaksi sen. Elintärkeää olisi, että pystyisivät lukitsemaan kokoonpanon alkukaudesta. Tehtävää ei
helpota, että on paljon samantasoisia pelaajia kokoonpanossa.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Sanni Kyläpekka 3k
2. Emilia Helminen 2k
3. Minttu Reunanen 3p
4. Essi Ilmanen 3v
5. Iida Lomppi 1v
6. Viivi Seppälä s
7. Pinja Rouhiainen/Julia Ruoho 2v
8. Venla Ahola 2p
9. Lydia Eskola L
10. Elli Timonen
11. Maria Sveholm
12. Sanni Männistö
    
    Varalla: Sini Haataja (koppari, etenijä), Siiri Riitamaa (linja, etenijä), Julia Ruoho (linja, kakkostilanne),
    Emma Mustonen (linja, etenijä), Vilja Ahola (koppari,)
    

Vaihtoehtoja on aivan liikaa. Se näkyi Talvisuperissa sisällä ja ulkona pahasti. Luodaan kaksi kärkeä,
mutta peräpäähän ei riitä etenijöitä, jos jokeri Männistö on käytetty. Ilmasen joutuu laittamaan ulkokentälle,
koska muuten ei olisi yhtään pelaajaa, joka löisi varmasti pinnoja numerolla. Lomppia on yritetty talvella
siihen rooliin, mutta ei päässyt näyttämään taitoja. Hyvä puoli on, että pystyvät pelaamaan kahdella
kotiuttajajokerilla Timosella ja Sveholmilla, joten ei haittaa, jos ei tule oikeille pelaajille kotiutuspaikat.
Yllätyksenä nostan Rouhiaisen pelaavaan kokoonpanoon, koska en pidä Ruohoa edes alemman
kolmannekseen vahvistuksena. On nuorempi, joten on järkevämpää pelata.

⚾️ Sisäpeli

Kärki on alempaa kastia. Kyläpekka ja Männistön pitää varmistaa, että ovat kentälle, jotta Reunasella on
vähintään ykköstilanne. Jompikumpi saanee käyttää palon nollaan. Numerolle kaksi ei ole kunnon
vaihtoehtoa, sillä Männistön ulkopeli ei riitä Superpesikseen. Helminen on paras vaihtoehto siihen.
Tärkeää olisi pelata viimeisellä niin, että uhraisi mieluummin itsensä ykköselle. Ilmanen on tärkeässä
roolissa numerolla, jotta saavat numerolla kotiuttavan pelaajan.

Kakkokärjellä tuskin pelataan paljoa, koska sisäpeliosaaminen ja jalat ei riitä. Seppälä pelaa kärkenä,
jolloin tulee joko Rouhiainen tai Ruoho vaihtamaan. Jos jompikumpi kotiuttajajokeria ja Männistöä ei ole
käytetty, perällä pystyy pelaamaan. Kärjen rooli on todella tärkeä, jotta sisäpeli pyörii.

Timonen ei pelannut talvella, mutta on ehdottoman tärkeää, että on kunnossa. Syynä on, että Ilmanen on
pakko laittaa sisäpelin takia ulkokentälle. Sveholm näytti hyviä otteita talvella. Jos pystyy kotiuttamaan 1.5-
2.0 juoksun tahdilla, on onnistunut mahtavasti. Tuolloin pystyisivät lyömään noin 4.00-4.50 juoksua ottelua
kohden. Kotiutustaktiikan pitää olla rohkea ja välillä lyödä jopa merkistä palloa väliin tai saumaa rikki
ottaen takavaihdot samalla. Tärkeää olisi, että tilanne jatkuisi aina kotiuttamisen jälkeen eikä jäisi
kakkostilannetta tai ykköstilannetta.

Etenemisnopeudessa silmällä katsottaessa antavat aivan liikaa tasoitusta, eikä tilannetta helpota, että
Reunasen selvä heikkous on nopeus. Tosin vaihtopeliosaaminen kompensoi valtavasti sitä.
Arviointi ykköspesiksestä Superpesikseen.

Tilastoja:
⚾️ Tehdyt juoksut: 4.00-4.50
⚾️ Tehdyt kolmostilanteet: 11.48

⚾️ Ulkopeli

Eskola toimii lukkarina. Talvella on hakusessa metrin linja, koska on pitkä lukkari ja antaa tasoitusta siitä.
Kestää vertailun alemman kastin lukkareihin. Tärkeässä roolissa, jotta ulkopeli kestää.
Etukentälle pelaa Lomppi ja Seppälä. Vaihtoehtoina on myös Helminen, joka on ulkopelin linkkuveitsi, kun
pystyy pelaamaan paikkaa kuin paikkaa. Lomppi on keskivertoa parempi etupelaaja, jonka taidot riittävät
varmasti. Seppälä liikkuu hyvin, mutta heittovoimassa antaa liikaa tasoitusta. Talvella näytti, että
etukolmion pelaamisessa oli hakemista ja erityisesti Seppälälle tuli kiire lähes jokaiseen suoritukseen.
Tällöin räpylävirheen todennäköisyys nousee.

Linjassa pelaavat Reunanen, Ilmanen, Rouhiainen ja Venla Ahola. Varalla on Emma Mustonen, Julia
Ruoho ja Männistö. Linja on heikko. Venla Aholalla on kovin heittokäsi, mutta ei riitä vertailussa kuin
alempaan kesti kastiin. Reunasen pitää parantaa ulkopeliä, jotta nousi kärkijoukkueiden kiikariin. Ilmasen
joudutaan laittamaan ulkokentälle. Talvella sijoittumisessa oli syvyys- ja leveyssuunnassa hakemista.
Jokaiseen tilanteeseen tuli kiirettä, josta päättelin kyseisen havainnon. Helppoja virheitä tuli liikaa ja niistä
pitää päästä eroon. Monesti palojen paikassa pallot tippuivat joko heittokädestä tai räpylästä tai heitto oli
huono tai meni minne sattuun.

Koppareina toimii Kyläpekka ja Helminen. Vaihtoehtoina on Vilja Ahola tai Haataja. Aholalla tai Haatajalla
ei riitä heittovoima, eivätkä ole parempia hakemaan palloja, joten joutuvat kokoonpanon ulkopuolelle.
Kyläpekka oli välillä vaikeuksilla takana. Tästä osoituksena Värrin kunnari. Heittokädestä ei ole
havaintoja, mutta veikkaan, että pystyy joistain lyönneistä polttamaan. Helminen menee kakkokoppariksi
heittovoiman takia, koska muuten antavat aivan liikaa tasoitusta. Luo sentään jotain uhkaa
sisäpelijoukkueelle.

Yhteenvetona on, että täytyy turvautua peruspelaamiseen, jossa sijoittumisen täytyy olla kunnossa.
Kokoonpano täytyy lukita, jotta saavat rauhoittua ulkopelin ja yhteispelaamista pääsee kehittymään
Arviointi ykköspesiksestä Superpesikseen

Tilastoja:
⚾️ Päästetyt juoksut: 8.50
⚾️ Annetut kolmostilanteet: 17.00

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on 23-vuotias Minttu Reunanen. Suurelle yleisölle on tuntematon, mutta on pelannut
loistavat kaksi kautta Superpesiksessä. Ensimmäinen kausi oli vasta vuonna 2022, joka on hyvä osoitus,
ettei tarvitse alle kaksikymppisenä nousta Superpesikseen. Olisi pitänyt valita kummallakin kaudella ItäLänteen. Ulkopeli saattoi tiputtaa, mutta erityisesti 2022 kaudella olisi pitänyt valita. Oli 9 kärkilyönneissä
nousijajoukkueessa.

Sisäpelissä on vaihtaja. Molemmat vaihtotilanteet käyvät, mutta juoksunopeuden takia olisi parempi, että
olisi numerolla 3. Lyö vasemmalta puolelta, joka on etu. Omaa hyvä peruslyönnin ja rajakovat. Tärkeässä
roolissa, jotta sisäpeli pyörii ja saadaan tilannetta.

Ulkopelissä on kehittävää paljon. Pelaa linjassa. Talvella näytti olevan etulukijana ja 3p 3-tilanteessa. Liike
on heikkoa ja räpylävirheitä tulee liikaa. Sisäpelillä voi kompensoida heikkoutta ulkopelissä. Jos parantaa
ulkopeliä, siirto suurempaan seuraan ei yllättäisi, ellei hankinta jokeriksi.

Tilastot 2-3 vaihdoissa:
⚾️ Kärkilyönnit: 1.79
⚾️ Palot: 0.75
⚾️ Haavat: 0.5
⚾️ Yritykset: 3.00
⚾️ Lyöntivuorot: 7.33
⚾️ Kärjen takana palot: 1.33

Helsingin Roihu – Roihuttaret

⚾️ Lähtökohdat

Viime kausi oli valtaisa pettymys. Pelinjohtaja Ojala epäonnistui täydellisesti tehtävässään. Jään
kaipaamaan ainoastaan sadevaatteitansa, jotka olivat kauden hienoin asu. Pystyivät kukistamaan Kekin,
vaikka pelasivat siipirikkoisena. Lipon onnistuivat kukistamaan Superpesis-karsinnassa.

Säilymisestä huolimatta joukkueen hajosi kasaa, kun lähtijöitä ja lopettaneita oli valtavasti. Lähtijöitä tai
lopettaneita olivat Höglundit, Henriikka Harinen, Riina Kallio, Ellen Kentala, Saada Markkanen, Vilma
Mäkelä, Tilda Palola ja Ella Reiman. Emilia Mattila palasi takaisin Pesäkarhuihin. Tuskin palaa enää
lainalle Roihuun.

Tulijoita oli (saattaa puuttua joitakin) Tanja Heikkilä, Aada Lehtimäki, Elina Muurman, Neea Nuikka (pelasi
jo viime kaudella, mutta ei ollut ringissä), Krista Piirainen, Oona Tuononen, Petra Väistölä ja Roosa Örså.
Väistölä on ainoa hankinta Superpesiksestä, kun siirtyi Tahkosta. Muut ovat ykköspesiksen ylemmän
kestikastin joukkueista tai keskikastin. Pelaajapulasta johtuen hankintoja jouduttiin tekemään paljon. Osa
siirroista näytti turhilta, kun eivät päässeet talvella edes pelaamaan. Keväällä hankkivat Anni Kotimaan
lainalle. Lähtökohtaisesti pelaa koko kauden, mutta on mahdollista purkaa.

Pelinjohtoon tuli muutoksia, kunOjala sai lähteä. Tilalle tuli Jyrki Pellonperä, joka on vahvistus Ojalaan
verrattuna. Pellonperä sai paljon kritiikkiä viime kaudella ja menetti Ferassa pukukopin luottamuksen. On
heikkouksia pelinjohtamisessa. Roihussa täytyy keskittyä hyvään peruspelaamiseen, sillä materiaalissa ei
ole parempaan mahdollista. Lukkarivalmentajaksi tuli Antti Tokkari, joka jatkaa silti naisten Superpesiksen
asiantuntijana. Auttaa jonkin verran Hannuniemeä, mutta käy vain silloin tällöin apuna.

⚾️ Lyöntijärjestys

1. Neea Nuikka 3v
2. Oona Tuononen 1v
3. Elina Muurman 2p
4. Sohvi Korhonen 3k
5. Anni Kotimaa 2k
6. Ella Kuusisto 2v
7. Erika Väliheikki s
8. Salli Palola 3p
9. Emmi Hannuniemi L
10. Roosa Örså
11. Petra Väistölä
12. Aada Lehtimäki
    
    Varalla: Tanja Heikkilä
    

Yksi pitkä kärki, johon on lyöty kaikki kotiuttajat numeroille 4-6. Muurman joudutaan uhraamaan numerolle
3, vaikka olisi parempi kotiuttamaan. Jokereina on kaksi etenijäjokeria ja kotiuttajajokeri Väistölä.

⚾️ Sisäpeli

Kärki on hyvää ykköspesistasoa. Nuikka pääsee ihan hyvin kentälle, mutta sitten on jo hankalaa. Talvella
näkyi, ettei vaihtotilanneosaaminen riitä Superpesikseen. Tärkeää, että pelaavat rohkeasti, mutta samalla
etenijöiden pitää jäädä kentälle.

Kotiuttajat ovat selkä heikkous. Kukaan ei ole tarpeeksi varma kotiuttamaan. Tämä pakottanee yllättäviin
ja uhkarohkeisiin ratkaisuihin. Kannattaisi ottaa välillä ennen ajolähtöä ja erikoisissa tilanteissa kotia.
Väistölä on ollut todella huono jo pitkään, eikä anna tukea numerolla kotiuttaviin. Johtaa siihen, että
kärjestä pitää saada jollekin numerolla olevalla vääjäämättä kotiutuspaikka. Kaksi etenijäjokeria auttaa
tässä.

Peräpäähän ei riitä materiaali, joten saavat keskittyä ulkopelaamiseen täysin.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson tehdyt juoksut: 1.63
⚾️ Toisen jakson tehdyt juoksut: 1.75

⚾️ Ulkopeli

Lukkarina pelaa Hannuniemi, jonka vahvuudet ovat taktisessa puolessa ja tolpassa. Antaa näpeissä ja
heittovoimassa tasoitusta. Tärkeässä roolissa, jotta ulkopeli saadaan pitäväksi. Pitäisi syöttää riskillä
vaikeaa syöttöä, jotta lyöntien laatua saadaan heikennettyä.

Etukenttä on joukkueen vahvuus. Palola heittää lujaa ja oli positiivinen ulkona talvella. Sama homma
Muurmaniin. Hannuniemen heikko lyhyiden haku on valitettavaa, sillä vahvuudesta menetetään paljon.
Liian lyhyet näpit menevät etukenttään. Pitkistä ja normaaleista näpeistä pystyvät tekemään paloja, joka
on erityisen hyvä asia Roihulle.

Linjassa pelaavat Väliheikki, Tuononen, Kuusisto ja Nuikka. Nuikka pelaa sisäpelin takia ulkona ja
piilotetaan 3-vahdiksi. Talvella näytti, että pystyy hoitamaan tonttia, mutta paloja ei pysty vaihtotilanteissa
tekemään. Tuononen liikkuu hyvin takalukijana ja tappina, mutta taso on vielä Superpesiksen pohjalla.
Väliheikin ei pitäisi pelata edes Superpesiksessä ulkokentällä. Kertoo paljon, ettei vaihtoehtoina ole
ketään parempaa ulkokentälle. Kuusisto hoitaa oman hommansa.

Koppareina toimii Korhonen ja Kotimaa. Korhonen on peruskoppari, jonka liike ja nopeus on heikkous.
Pystyy paikkamaan hyvällä taktisuudella puutteitansa. Heittovoimaa on saanut kehitettyä. Oli B-ikäisissä
käsiongelmia, mutta hienoa nähdä, että pystyy jopa polttamaan välilyönneistä. Kotimaalla on sama
ongelma, että liikkeessä antaa tasoitusta. Heittovoimaa löytyy ja tärkeä laina, että saivat takakentälle
kunnon kakkoskopparin.

Talvella ulkopeli näytti päävastustajia vastaan ihan hyvältä. Otetaan huomioon, että pelasivat halleissa,
jossa pinnat ovat hitaita. Tämän vuoksi juoksumäärät vääjäämättä nousevat, mutta jos pelaavat samalla
tavalla ulkopeliä pystyvät haastamaan päävastustajiaan. Menestymismahdollisuudet riippuvat hyvin
pitkälle ulkopelistä.

Tilastoja:
⚾️ Ekan jakson päästetyt: 3.71
⚾️ Toisen jakson päästetyt: 4.67

⚾️ Pelaajanosto

Pelaajanostona on Elina Muurman. Talvella näytti hankinnoista parhaalta. Sisällä on kotiuttaja tai 2-
tilanteen vaihtaja. Peruslyönti näytti hyvältä ja löytyy kumura. Tärkeässä roolissa numerolla kolme. Tilastot
eivät näyttäneet hyvältä Pesä Yseissä, mutta pelasi peräpäässä ja Pesä Ysit ovat keskikastin joukkue tai
vähän ylempänä lähtökohtaisesti.

Ulkona pelaa edessä ja väläytti hienosti. Takatilanteessa menee 2p paikalla kovan heittokäden takia. Voi
yllättää monet, vaikka Roihulla ei mene lähtökohtaisesti hyvin. Tärkeässä roolissa ulkokentällä.

Tilastot 2-3 vaihdossa Ykköspesiksestä Superpesiksestä:
⚾️ Kärkilyönnit: 0.4636
⚾️ Palot: 0.4
⚾️ Haavat: 0.35
⚾️ Yritykset: 1.186
⚾️ Lyöntivuorot: 4.727
⚾️ Kärjen takana palot: 0.55

---

Isot kiitokset ennakon kirjoittamisesta Discordin puolella vaikuttavalle nimimerkille @Ratizka, joka on tehnyt äärettömän ison työn luodessaan tämän ennakon ja antanut luvan sen julkaisemiseen.