Philadelphiassa numero #88 nousi hallin kattoon

Philadelphiassa numero #88 nousi hallin kattoon

päivitetty: Keskiviikko, 24.01.2018, 19:31

Comments: 0

Koko seremonia:

https://www.youtube.com/watch?v=gIji5c6wLRo

Kaipaatko kasvua pelikassaasi? Internetin suurimmat vedonlyöntibonukset.

Eric Lindros oli koko NHL:n ykkösvaraus vuonna 1991, jolloin hänet varasi Quebec Nordiques vaikka Eric Lindros olikin ”ilmoittanut”, että ei koskaan pelaisi kyseisessä joukkueessa muun muassa markkinapotentiaalin vähäisyyden vuoksi. Nordiquesin puheenjohtaja Marcel Aubut ei aluksi suostunut treidiin, vaan hänen oli tarkoitus rakentaa joukkue Eric Lindrosin ympärille ja nostaa joukkue uuteen kukoistukseensa. Lindros ei kuitenkaan ajatukselle lämmennyt ja sanotaan, että Lindros ei missään vaiheessa suostunut edes vetämään joukkueen pelipaitaa yllensä.

Kiinnostavatko voittavat vedonlyöntivihjeet? Tutustu Ylikerroin.comin foorumiin!

Lopulta vuoden 1992 varaustilaisuudessa Quebec treidasi Eric Lindrosin Philadelphia Flyersiin ja vastaavasti Quebeciin siirtyivät Steve Duchesne, Ron Hextall, Kerry Huffman, Mike Ricci ja oikeudet Peter Forsbergiin, joka oli Flyersin 1. varaus vuodelta 1991 ja koko draftin kuudentena varattu pelaaja. Lisäksi Quebeciin suuntasivat Flyersin ensimmäisen kierroksen varausoikeudet vuosille 1993 ja 1994 sekä 15 miljoonaa dollaria. Vuoden 1993 varauksen Quebec käytti Jocelyn Thibaultiin, jossa hän pelasi alle 50 ottelua kunnes Quebec Nordiques muutti Denveriin ja uudeksi joukkueen nimeksi tuli Colorado Avalanche kunnes 10 pelatun ottelun jälkeen Avalanche treidasi Thibaultin Montreal Canadiensin Patrick Royhin.

Eric Lindrosia pidettiin megalupauksena ja hänestä käytettiin usein nimitystä ”The Next One” juniorivuosina. Hänen fyysinen pelityylinsä kuitenkin aiheutti paljon loukkaantumisia ja hän kärsi lukuisista aivotärähdyksistä urallaan. Terveenä ollessaan Eric Lindros dominoi kiekkokaukaloita, josta kertoo hyvin hänen tehopisteet Philadelphia Flyersissa vuosina 1992-2000, jolloin kahdeksana kautena syntyi 486 ottelussa tehot 290+369=659, mutta loukkaantumisten vuoksi otteluita keskimäärin hän pelasi kautta kohden vain noin 61 ottelua.

Kaudella 1994-1995 hänet palkittiin kauden arvokkaimman pelaajan palkinnolla (Hart Memorial Trophy). Maajoukkueurallaan hän voitti Olympiahopean vuonna 1992 Albertvillessä sekä kirkkaimman mitalin Salt Lake Cityssä vuonna 2002. Jääkiekkoilijan suurin unelma eli Stanley Cup häneltä jäi saavuttamatta yhdestä finaalisarjasta huolimatta kaudella 1996-97, mutta tolloin Detroit Red Wings murkasi Flyersin haaveet suoraan voitoin 4-0.

Vuosituhannen loppu oli Eric Lindrosin ja seurajohdon välillä tulehtunutta aikaa, kun Lindros kritisoi vahvasti joukkueen lääkärihenkilökuntaa, joka jätti diagnosoimatta Lindrosin aivotärähdyksen. Tällöin häneltä otettiin myös kapteenin arvo pois. Kolmen kuukauden jälkeen Lindros palasi kaukaloihin itäisen konferenssin kuudenteen otteluun New Jersey Devilsiä vastaan. Otteluparin seitsemännessä ottelussa tapahtui surullisen kuuluisa hetki, jolloin voidaan sanoa Eric Lindrosin uran huipulla loppuneen, kun Scott Stevens aiheutti hurjalla taklauksella Lindrosille jo kauden neljännen aivotärähdyksen.

Tämän jälkeen Eric Lindros oli sivussa koko 2000-2001 kauden sopimuserimielisyyksien vuoksi, kunnes lopulta Flyers kauppasi hänet New York Rangersiin, jossa hän oli vain varjo parhaista ajoistaan. Lindrosin kolmas kausi katkesi keväällä 2004 jo uran kahdeksanteen aivotärähdykseen. Hänen uransa jatkui vielä Toronto Maple Leafsissa kauden ajan 2005-2006 jolloin hän rannevamman vuoksi pelasi vain 32 ottelua. Uransa Lindros lopetti kauteen 2006-2007 Dallas Starsissa, jossa hän pelasi 49 runkosarjaottelua ja kolme pudotuspeliottelua.

Kommentit (0)