Yhteenvetoa Valioliiga-kaudesta 2019-2020 

Valioliiga-kausi 2019 – 2020 ylitti jälleen puolivälin keskellä joulunajan otteluruuhkaa. Nyt kauden otteluista on pelattu 55 prosenttia ja on aika suorittaa yhteenvetoa.

Liverpoolin ennätyksiä rikkovasta dominanssista huolimatta kauden ykköspuheenaihe on ollut täksi kaudeksi Valioliigassa käyttöön otettu videotuomari (VAR). Maalien valossa toistaiseksi suurin hyötyjä videotuomarista on ollut Brighton, jolle VAR-tarkastukset ovat tuoneet viisi maalia nettoa. Suurin kärsijä on ollut Sheffield United, jolta on VAR-tarkastusten jälkeen hylätty jo viisi maalia. Lisäksi Jonjo Shelveyn maali joulukuun alussa Sheffieldiä vastaan liputettiin paitsioksi, mutta VAR käänsi tuomion ja maali hyväksyttiin. Näin ollen sarjanousija Sheffield Unitedin VAR-tarkastusten nettomaalimäärä on -6.

Suurin kritiikki VAR:ia kohtaan on liittynyt äärimmäisen niukkoihin paitsioihin, jotka ovat johtaneet maalien hylkäämisiin. Kritiikki on täysin aiheellista, sillä VAR:n virhemarginaali voi tilannenopeudesta riippuen nousta jopa yli 30:een senttimetriin. VAR käyttää kameraa, joka ottaa 50 freimiä sekunnissa, eli yksi kuva 0,02:n sekunnin välein. Nopeimmat Valioliiga-pelaajat kerkeävät liikkua kahden kuvan välissä noin 19,5 senttimetriä. Mikäli puolustava pelaaja liikkuu nopeasti päinvastaiseen suuntaan, päästään yli 30 sentin virhemarginaaliin.

Ensimmäisen kerran VAR:n hylkäämä maali aiheutti hämmästystä jo heti ensimmäisellä kierroksella elokuussa. Raheem Sterlingin nopeus on alla kuvatussa tilanteessa noin 23,4 km / h, eli VAR-kameran ottamien kuvien välissä Sterling liikkuu noin 13 sentin matkan. Tämä tilanne johti maaliin, jonka VAR kuitenkin hylkäsi, sillä Sterlingin nähtiin olleen 2,4 senttiä paitsiolinjan väärällä puolella.

Liverpool matkalla ensimmäiseen Valioliiga-mestaruuteensa

Sheffield United -voiton myötä Liverpoolista tuli Valioliiga-historian kolmas joukkue, joka ei hävinnyt vuoden aikana yhtään sarjaottelua. Punaisten edellinen tappio Valioliigassa on vierasottelusta Manchester Cityä vastaan 3.1.2019. Anfieldilla Liverpoolin tappioton putki on vielä huomattavasti pidempi ja ensi viikon perjantaina tulee kuluneeksi 1000 päivää siitä, kun Liverpool on edellisen kerran jäänyt kotiottelussaan ilman sarjapisteitä.

Viime kaudella Liverpoolista tuli sarjahistorian ensimmäinen joukkue, jolla on ollut vuodenvaihteessa vähintään seitsemän pisteen ero sarjakakkoseen, mutta ei siitä huolimatta voittanut mestaruutta. Nyt Liverpoolin ero kakkosena olevaan Leicesteriin on 13 pistettä ja Punaisilla on vieläpä yksi ottelu vähemmän pelattuna.

Liverpoolin kauteen mahtuu todella mykistäviä esityksiä, joissa vastustajalle ei jätetty minkäänlaista mahdollisuutta. Tuorein esimerkki on heti viime peli Sheffield Unitedia vastaan ja vielä parempi oli tapaninpäivän ottelu Leicesterin vieraana. Näiden esitysten vastapainoksi syyskaudella nähtiin myös paljon todella tasaisia otteluita, joista Punaiset kuitenkin aina onnistui selviytymään voittajina.

Syyskauteen mahtui myös kaksi ottelua (Southampton ja Chelsea), joissa Liverpool hävisi vastustajalleen fair scoren. Manchester Cityn viime kausien ylivoimaisuutta kuvaa hyvin se, että Taivaansiniset hävisi mestaruuskausiensa (17 – 18 ja 18 – 19) aikana yhteensä vain kaksi kertaa fair scoressa.

Vaikka Liverpool on onnistunut hankkimaan 14 sarjapistettä Manchester Cityä enemmän, on City useissa tilastoissa selkeästi merseysidelaisia edellä:

Teemu Pukin Norwichin visiitti Valioliigassa näyttää jäävän ranskalaiseksi

Kanarialintujen Valioliiga-kausi on ollut odotusten mukaisesti hankala. Sarjajumboksi valahtaneella Norwichilla on nyt eroa säilyjänpaikkaan seitsemän pisteen verran. Peliotteissa on kuitenkin tapahtunut kauden edetessä selkeää parannusta, eikä säilyminen mikään mahdottomuus viime aikojen esityksillä olisi.

Kierroksilla 1 - 11 Norwich oli sarjan huonoin joukkue, mutta marraskuun alkupuolelta alkaen viimeisen kymmenen kierroksen otoskoolla Kanarialintujen peliesitykset ovat olleet sarjan keskitasoa. Otteluohjelma on ollut jälkimmäisellä puoliskolla hieman helpompi, mutta paljon suurempi vaikutus on ollut runkopelaajien tervehtymisellä pelikuntoon. Syksyllä Norwich kärsi sarjan pahimmasta loukkaantumissumasta, mutta viime aikoina avainmiehet ovat olleet pelikunnossa Ben Godfreya lukuun ottamatta.

Syyskauden positiivisimpia yllätyksiä:

• Sheffield Unitedin nousu Valioliigaan oli jo iso yllätys, mutta se miten Chris Wilderin The Blades on pärjännyt maailman kovatasoisimmassa jalkapallosarjassa, hakee vertaistaan. Sarjan kärkijoukkueista löytyy useampia yksittäisiä pelaajia, joiden henkilökohtainen markkia-arvo on suurempi kuin koko Sheffield Unitedin joukkueen yhteenlaskettu arvo. Todennäköisimmäksi putoajaksi kesällä rankatulla The Bladesilla on tässä vaiheessa kautta sarjan kahdeksanneksi paras xG-erotus ja sarjasijoitus top-kympissä on täysin ansaittu. Yhdeksässä edellispelissään Blades on hävinnyt fair scoressa vain Liverpoolille ja Manchester Citylle

• Brendan Rodgers on tehnyt Leicesteristä yhden sarjan parhaimmista joukkueista. Kettulauma on muuttunut puhtaasta vastaiskujoukkueesta huomattavasti monipuolisemmaksi. Leicester pystyy nykyään luomaan hyvällä tahdilla huippupaikkoja myös matalia puolustusblokkeja vastaan ja sen nopeat vastahyökkäykset lukeutuvat edelleen sarjan vaarallisimpien joukkoon. Leicesterin rosteri on kuitenkin kapea ja Ndidin, Schmeichelin, Vardyn, Maddisonin, Soyuncun, Evansin, Pereiran tai Chilwellin pidempiaikainen poissaolo verottaisi rajusti Kettujen iskukykyä taistelussa sarjan kärkipään sijoituksista.

• Vuosikymmenen parhaimpiin Valioliiga-pelaajiin lukeutuneen Eden Hazardin lähtö yhdistettynä siirtopannaan, sekä kokemattoman Frank Lampardin palkkaamiseen manageriksi aiheuttivat kysymysmerkkejä Chelsean ylle ennen kauden alkua. Lampard ja Chelsean nuoret pelaajat ovat kuitenkin yllättäneet positiivisesti. Marras-joulukuussa Chelsea ei pystynyt aivan elo-lokakuun esityksiinsä, mutta odotuksiin nähden Chelsean syyskausi oli kokonaisuudessaan erinomainen.

• Viime kaudella sarjan tylsimpiin joukkueisiin lukeutunut Brighton on ollut tällä kaudella yksi sarjan mielenkiintoisimmista joukkueista. Tästä kiittäminen käy kesällä manageriksi palkattua Graham Potteria, joka on kääntänyt Lokkien pelitavan täysin ympäri. Brightonin pallonhallinta% on noussut viime kaudesta 41,1% -> 55,2%. Potterin rohkeasta lähestymisestä pallolliseen pelaamiseen kertoo paljon se, että Brightonin Matt Ryanilla on koko sarjan lyhyimmät maalipotkut ennen Edersonia, de Geaa, Lenoa ja Alissonia. Täksi kaudeksi tullut sääntömuutos (maalipotkun saa antaa 16-alueen sisälle) on lyhentänyt maalipotkuja keskimäärin 11%, mutta Brightonin maalipotkut viime kauteen verrattuna ovat lyhentyneet peräti 50%. Jättimäinen muutos pelitavassa ei ole tehnyt Lokeista millään tavalla heikompia, vaan viime kaudella täpärästi putoamisen välttänyt Brighton taistelee tämän kauden lopussa relegaatiota todennäköisimmin sijoituksista top-10 tuntumassa.