SM-liigan pelaajat järjestykseen "Game Score" -menetelmällä

SM-liigan pelaajat järjestykseen "Game Score" -menetelmällä

JussiQ blogi

Comments: 0

SM-liigan pelaajat paremmuusjärjestykseen

Nyt on hyvä aika listata SM-liigan pelaajat järjestykseen. Apuna käytetään tilastollista mallia, jota käydään tässä jutussa läpi. Tulevissa jutuissa (linkit alla) käydään läpi pelaajia pohjautuen tähän menetelmään.

Huom. Tämä artikkeli on kirjoitettu alunperin elokuussa 2017, mutta sitä on päivitetty elokuussa 2018 ajan tasalle.

Tilastollisten menetelmien avulla pystytään luomaan melko tarkat arviot pelaajien vaikutuksesta joukkueen menestymiseen. Rajoitukset tulevat vastaan siinä vaiheessa, kun tutkitaan mitä tilastoja on saatavilla. Esimerkiksi NHL:ssä pelaajista pystytään luomaan melko hyvät analyysit, sillä lähes kaikki tapahtumat tilastoidaan. Suomessa tilastoja on vähemmän saatavilla, mutta viime vuosina niitäkin on kiitettävästi lisätty. Lisäksi laukaisukarttojen avulla jokaisen on itse mahdollista kaivaa vielä lisäinfoa pelaajista.

SM-liigan parhaat hyökkääjät 2018-19

SM-liigan parhaat puolustajat 2018-19

Game Score -menetelmä

Käytän tällä kertaa pelaajien rankkaamisessa Game Score -menetelmää, josta löytyy lisätietoa tältä sivustolta, josta löytyy myös suora linkki menetelmään. Menetelmä on kohtuullisen yksinkertainen (mutta antaa kuitenkin melko hyviä tuloksia) ja täten se sopii hyvin Liigaan, jossa tilastoa on tosiaan hieman rajatusti saatavilla. Saman tyyppisellä menetelmällä (omien säätöjen kera) on muun muassa @JJJpellinen laskenut omia lukemiaan Twitteriin.

Tässä laskennassa huomioidaan maalit, syötöt, laukaukset, jäähyt, aloitukset, Corsi-lukemat, sekä plus-miinus -tilasto. NHL-versiossa on mukana lisäksi muun muassa blokit ja syötöt on lajiteltu ykkös- ja kakkossyötön mukaan. Itse laskin lukemat kauden kokonaislukemista, mutta mahdollisuuksien mukaan luvut olisi hyvä laskea ottelukohtaisesti. Tosin tuossa ongelmana on SM-Liigan osalta se, etteivät Liigan tilastot kerro Corsi-lukemia otteluiden yhteydessä, ainoastaan koko kauden osalta. Liiga ei myöskään tilastoi jäähyn aiheuttamista vastustajalle, mikä olisi kaavan kannalta varsin oleellinen tieto. Hyvät pelaajat eivät ota itse jäähyjä, mutta aiheuttavat niitä vastustajalle.

Game Score -menetelmä muutettuna SM-Liigaan

Kaavan Liiga-versioon pitikin tehdä pieniä säätöjä (NHL-kaava löytyy yllä olleista linkeistä). Tässä käyttämäni kertoimet:

- Maalit 0,74
- Syötöt 0,65
- Otetut jäähyt suhteessa pelipaikan keskiarvoon 0,03 (tästä olisi syytä poistaa 20min jäähyt, mutta tällä kertaa ne tulivat nyt mukaan)
- Plus-miinus -tilasto 0,12 (laskin painoarvoa)
- Laukaukset 0,075
- Aloitukset 0,0125
- Corsi-lukemat 0,045

Laskenta menisi näin ollen siis seuraavanlaisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka HIFK:n Miro Heiskasen lukemat toissa kaudelta. Maalit/ott 0,11 / Syötöt/ott 0,18 / Jäähyt/ott 0,09 (puolustajien keskiarvo noin 0,6, hyökkääjien 0,4), Plus-miinus/ott -0,04, Laukaukset/ott 2,4, Aloitukset/ott 0, Corsi/ott 0,95.

Kaava: 0,74*0,11 + 0,65*0,18 + 0,03*(0,6-0,09) + 0,12*-0,04 + 0,075*2,4 + 0,0125*0 + 0,045*0,95 = 0,43

Saatu lukema voidaan tämän jälkeen "kääntää" pelaajan arvoksi joukkueelle esimerkiksi voittojen määrän suhteen = GSVA. Tuon mukaan Heiskanen olisi auttanut joukkuettaan teoriassa noin 0,8 voiton verran viime kaudella (olettaen että olisi pelannut kaikki ottelut) suhteessa yleisesti saatavilla olevaan niin sanottuun peruspelaajaan "replacement level player" (tyyliin Mestiksen perusjyrä tai hyvä A-juniori). Kaava on laskettu NHL:n pelimäärän mukaan, eli Liigan osalta lukema on hieman pienempi ja se pitää tarpeen mukaan säätää myöhemmin kohdalleen, kun kaikki sarjan pelaajat on arvioitu.

Huomioidaan satunnaisuudet tilastoissa

Menetelmä asettuu siis yllä olevän laskukaavan pohjalle. Lisäksi on kuitenkin huomioitava muita seikkoja. Esimerkiksi maalit ja syötöt ovat sellaisia tilastoja, jotka voivat heitellä kaudenkin mittakaavalla reilusti hyvän ja huonon tuurin mukaan. Näin ollen niitä on syytä tasoittaa kohti keskiarvoa eriteltynä puolustajien ja hyökkääjien osalta. Sama pätee myös plus-miinus -tilastoon.

Sen sijaan esimerkiksi laukaisutilastossa otantaa on jo kohtuullisen paljon, joten sen osalta ei juuri ole tarvetta tehdä säätöjä. Pitkässä juoksussa pelaajan maalimäärät muodostuvat tietyn pelaajalle ominaisen laukaisuprosentin ympärille. Taitavilla pelaajilla (maalintekijöillä) laukaisuprosentit ovat luonnollisesti korkeampia kuin sarjan keskiarvot.

Maalivahtien Game Scoret

Maalivahtien osalta käytettävä kaava on varsin yksinkertainen eli -0,75*päästetyt maalit + 0,1*torjutut laukaukset. Onkin selvää, että tarkempia lukemia maalivahdeille saadaan, kun huomioidaan laukausten laatu ja verrataan torjuttuja maalipaikkoja odotettuun. Esimerkiksi kuten tässä jutussa on käsitelty: "Top15: NHL:n parhaat maalivahdit". Toki loppupeleissä tuo yksinkertainen "Game Score"-kaavakin tulee jakamaan jyvät akanoista. (Edit. En suosittele rankkaamaan maalivahteja tämän Game Score -menetelmän perusteella)

Useamman kauden huomioiminen Game Scoressa

Kun aletaan rankata pelaajia tulevalle kaudelle, niin se kannattaa tehdä laajemmasta otoksesta, kuin pelkästään edellisen kauden lukemista. Tässä tapauksessa mukaan otetaan Game Score -arvoja kolmelta viimeisimmältä kaudelta ja painotetaan enemmän uudempia lukemia. Näissä tulee kuitenkin huomioida myös pelimäärät. Eli jos viime kaudella pelaajalta on vain 30 ottelua ja sitä edelliseltä kaudelta 60 ottelua, niin lopulta kausien painoarvo olisi melko lähellä toisiaan. Mikäli pelimäärät olisivat toisin päin, niin viimeisin kausi saisi tällöin reippaasti enemmän painotusta.

Mahdollisuuksien mukaan myös peliajat tulisi huomioida. Vastuun kasvaessa Game Score -lukemakin nousee. Toisin sanoen pienemmällä peliajalla kerätty sama Game Score -lukema on parempi kuin vastaava isolla peliajalla kerätty. Kuitenkin on hyvä huomioida, että lukemat eivät välttämättä nouse suoraan samaa tahtia peliajan mukaan.

Pelaajien kehittyminen kausien mittaan

Tulevan kauden pelaaja-arvioon pitää sisällyttää myös odotettavissa oleva kehitys. Hyökkääjät kehittyvät kohisten noin 20-vuotiaaksi asti ja tämänkin jälkeen kehitystä tapahtuu 25-26 ikävuoden paikkeille. Tämän jälkeen kehitys alkaa tasaisesti hiipumaan ja se tulee myös huomioida laskelmissa. Puolustajien osalta nousut ja laskut ovat loivempia, mutta ikävuodet samansuuntaiset. Nämä lukemat ovat keskiarvoja NHL:n tilastoista, eli SM-Liigan osalta korjaukset lienevät maltillisempia (tulevan tutkimuksen paikka). Erilaisia käyriä voi etsiä Googlella "NHL age curve".

Kaipaatko kasvua pelikassaasi? Internetin suurimmat vedonlyöntibonukset.

Muutoskertoimet eri liigojen välillä (päivitetty 31.8.2018)

Kaikki sujuisi kuin tanssi, jos kaikki tulevan kauden pelaajat olisivat pelanneet mukavasti joka vuosi Liigassa, mutta näin ei tietenkään ole. Pelaajilla on kausia esimerkiksi KHL:ssä, SHL:ssä, Allsvenskanissa ja vaikkapa NCAA:ssa. Viime kausien tilastot olisi kuitenkin hyvä saada hyödynnettyä myös näiden sarjojen osalta. Näiden pelaajien kanssa onkin hyvä käyttää erilaisia sarjakertoimia, jotta tilastoista saadaan yhteneviä Liigan kanssa. Internet on tässäkin ystävä ja monenlaisia laskelmia löytyy helposti. Lisäksi itsekin kannattaa perehtyä asiaan ajan kanssa. Tässä joitain kertoimia pisteiden osalta suhteessa Liigaan koottuna netistä löytyvistä kertoimista.

NHL: 1,95
KHL: 1,50
SHL: 1,20
AHL: 1,05
NLA: 1,00
Extraliga: 0,90
NCHC, WCHA: 0,90
Allsvenskan: 0,75
DEL: 0,75
NCAA (eri liigoja): noin 0,60
EBEL: 0,60
CCHA: 0,6
OHL: 0,55
WHL: 0,55
ECHL: 0,45

Huomio Pohjois-Amerikan nuorten sarjoista: Kerroin koskee lähinnä nuorena sarjassa tehtyjä pisteitä. Mikäli pelaa esimerkiksi NCAA:ssa neljättä kautta vanhempana pelaajana nuorten keskellä, niin pisteet totta kai nousevat helpottuneen vastuksen takia ja on syytä käyttää pienempää kerrointa.

Kannattaa myös huomioida, että pelaajan sopeutuminen uuteen sarjaan voi verottaa pisteitä kertoimia enemmänkin. Joku voi taas pärjätä Liigassa paremmin, kuin vaikka Pohjois-Amerikan sarjoissa. Pelaajan pelityyli ja esimerkiksi koko voivat vaikuttaa tähän. Lisäksi epävarmuuksia syntyy, kun arvioidaan Pohjois-Amerikan nuorten sarjoista miesten sarjoihin siirtyviä pelaajia.

Game Score -menetelmän ongelmia

Kuten valituista tilastoista (ja saatavilla olevista tilastoista) voidaan päätellä, niin tämä menetelmä suosii hyökkääviä pelaajia ja niin sanotut puolustavat pelaajat kärsivät jonkin verran (puolustuspelin tilastoja on rajoitetusti saatavilla). Hyvät alivoimapelaajat eivät tässä tilastossa loista. Tämä menetelmä ei myöskään huomioi mitenkään vastustajan vaikeutta. Jotkut pelaajat joutuvat pelaamaan paljon puolustuspään aloituksia vastustajan ykköskenttää vastaan, kun toinen hyötyy hyökkäyspään aloituksista ehkä helpompia vastustajia vastaan.

Lisäksi esimerkiksi puolustajien osalta olisi hyödyllistä saada käyttöön sellaista tilastoa, jossa selviäisi miten usein pelaaja onnistuu toimittamaan kiekon kontrolloidusti pois omalta alueelta tai miten usein pelaaja pystyy estämään vastustajan pääsemisen siniviivan yli. Näitähän ei tilastoida automaattisesti, mutta NHL:n osalta jotkut ovat näitä itse kaivaneet kovalla työllä. Mikäli tämä aihe kiinnostaa enemmän, niin Rasmus Ristolaisesta on tehty varsin vakuuttava analyysi hyödyntäen juuri kyseisiä tilastoja.

Game Score -menetelmä on vain yksi monien joukossa. NHL:ssä vastaavia menetelmiä on kehitetty useita erilaisia ja parhaaseen tulokseen tietysti päästään, jos useista menetelmistä pystyy muodostamaan parhaan kokonaisuuden. Tässä astuu esiin jokaisen omat tietotaidot tilastojen hyödyntämiseen.

Yhteenveto Game Score -menetelmästä

- Lasketaan pelaajien Game Scoret eri kausilta
- Tasoitetaan lukemia kohti keskiarvoa riippuen tilastomuodosta ja pelimäärästä
- Huomioidaan useita kausia painottaen viimeisintä (riippuen pelimääristä)
- Huomioidaan pelaajan ikäkehitys
- Huomioidaan muunnoskertoimien avulla suoritukset myös muista liigoista

Kommentit (0)