Tässä artikkelissa listataan huikean uran tehneitä tai parhaillaan sitä tekemässä olevia NHL-tähtiä, joiden tämän kaltaiseen menestykseen kukaan tuskin uskoi uran alussa. Tämä ei ole mikään paremmuuslista ja monia hyviä pelaajia varmasti puuttuu vaikka kuinka paljon. Idea oli kerätä muutamia kiinnostavimpia pelaajia lukijakunta huomioiden. Lisäksi muutama, joiden paikka olisi varmasti kärjessä katsottaisiin asiaa miten päin tai mistä kulmasta tahansa.
Pekka Rinne, varausnro: 258, (8. kierros) Nashville Predators 2004
Muutaman ensimmäisen kauden Pekka Rinne vietti lähinnä AHL-joukkue Milwaukee Admiralsin maalinsuulla. Vasta kaudella 2008-09 Rinteen NHL-ura toden teolla käynnistyi, jolloin hän pelasi 52 ottelua. Pekka Rinne on ollut vuosina 2011 sekä 2012 ehdolla parhaan maalivahdin Vezina Trophyn saajaksi. Tällä hetkellä Rinne pelaa uransa parasta kautta. Pelaamassaan 39 ottelussa hän on saavuttanut uskomattomat 30 voittoa. Tällä hetkellä hän on päästänyt keskiarvolla 2,02 per ottelu vähiten maaleja NHL:ssa ja torjuntaprosentissa hän on toisena 92.9% lukemalla. Mikäli yhtä vakuuttava meno jatkuu, niin tulee hän olemaan varmasti kolmannen kerran urallaan Vezina Trophy ehdokas ja ensimmäinen voittokin on täysin mahdollinen.
Theoren Fleury, varausnro: 166, (7. kierros) Calgary Flames 1987
Pienen kokonsa (168cm) vuoksi useat epäilivät, että Theo Fleury ei pelaisi koskaan ainuttakaan ottelua NHL:ssä. Kovan lapsuuden kokenut Fleury kärsi uransa aikana toistuvasti vakavista päihdeongelmista. Kuitenkin kiekkourallansa hän todisti epäilijöillensä, että pituus ei välttämättä ole este uralle edes maailman kovimmassa kiekkosarjassa. Vaikka Fleury oli lyhyt, niin voimaa hänellä riitti ja lisäksi hänet tunnettiin periksiantamattomana ja pelottomana taistelijana. Kaudella 1994-95 pääsivät suomalaisetkin näkemään tämän, kun työsulun aikana hän kiekkoili 10 ottelua Tapparassa tehoin 8+9. NHL-urallaan Fleury pelasi 1161 ottelua tehden 1167 tehopistettä (489+678). Stanley Cupin hän voitti vuonna 1980 ja tähdistöotteluun hänet valittiin seitsemän kertaa. Fleurystä on kirjoitettu myös omaelämäkerta, joka on ehdottomasti lukemisen arvoinen kaikessa rajuudessaan ja rehellisyydessään. Kirja on saatavilla suomenkielisenä ”Kovaa peliä”, mutta arvostelujen mukaan se sisältää paljon pahoja käännösvirheitä, joten suositeltavampi on lukea alkuperäisenä versiona ”Playing With Fire”.
Doug Gilmour, varausnro: 134 ( 7. kierros) St.Louis Blues 1982
Doug Gilmour oli varauskelpoinen jo vuonna 1981, mutta tällöin hän ei kelvannut yhdellekään joukkueelle. Seuraavana vuonna Blues varasi hänet, mutta Gilmourin kohdalla epäiltiin riittävyyttä NHL:ssä pelaamiseen hänen tuolloisen kokonsa 178cm ja alle 70kg vuoksi. Gilmour oli jo todella lähellä siirtymään pelaamaan Saksaan vuonna 1983, mutta viime hetkellä hän sai Bluesilta sopimuksen. Uran alkupuolella hänet tunnettiin puolustavana hyökkääjänä, mutta saatuaan lisää voimaa ja massaa parin kauden jälkeen, hänen pelityylinsä muuttui hyökkäysvoittoisemmaksi ja kovemmaksi ja hän saikin lempinimen ”Killer”. Uransa huippuvuodet Gilmour kiekkoili legendaarisessa Toronto Maple Leafissa, johon hänet treidattiin Calgarysta massiivisessa treidissä, jossa yhteensä kymmenen pelaajaa vaihtoi joukkuetta. Parhaimpana kaudellaan Doug Gilmour nakutti runkosarjassa 127 tehopistettä (32+95). Ptkän uransa aikana Gilmour pelasi NHL:ssä hurjat 1656 ottelua tehoin 510 maalia sekä 1092 syöttöpistettä. Stanley Cup -pokaalin Gilmour pääsi nostamaan ilmaan vuonna 1989. Parhaan puolustavan hyökkääjän palkinnon (Frank J. Selke Trophy) Doug voitti kaudella 1992-93 ja Hall of Fameen hänet valittiin vuonna 2011.
Brett Hull, varausnro: 117 (6. kierros) Calgary Flames 1984
Brett Hullin ongelmana pidettiin keskinkertaista fysiikkaa, luistelutaitoa sekä heikkoa puolustuspelaamista. Nämä puutteet eivät kuitenkaan lopulta muodostuneet sellaisiksi esteiksi, jotka olisivat tulleet NHL-uran tielle. Uransa aikana Hull tunnettiin varsinkin hurjasta lyöntilaukauksesta. Runkosarjassa Brett Hull on tehnyt 741 maalia ja ainoastaan Wayne Gretzky (894) ja Gordie Howe (801) ovat pystyneet heiluttamaan maaliverkkoja useammin. Koko uran pistesarake näyttää 1471 ottelussa 1581 tehoja, joista maaleja on 844. Yhden kauden maaliennätys on kaudelta 1990-91, jolloin hän runkosarjassa 78 ottelussa pyssytti 86 maalia. Stanley Cupin Hull voitti kahdesti vuosina 1999 sekä 2002. All-Star ottelussa hän esitteli laukaustaan kahdeksan kertaa ja arvokkaimman pelaajan palkinnon (Hart Memorial Trophy) Brett saavutti kaudella 1990-91. Hall of Fameen Brett Hull valittiin vuonna 2009, jossa hänen legendaarinen isänsä Bobby Hull on ollut vuodesta 1983 lähtien.
Luc Robitaille, varausnro: 171 (9.kierros) Los Angeles Kings 1984
Useat jääkiekkoasiantuntijat epäilivät, että Robitaillea ei varattaisi lainkaan huonon luistelutaidon vuoksi. Robitaille on itse kertonut, että hänen juniorivuosiensa aikana ainostaan yksi joukkue Los Angeles Kings oli ollut häneen yhteydessä. Robitaille pelasikin lähes koko uransa Kingsissä ja oli myös joukkueen kapteeni yhdellä kaudella Wayne Gretzkyn ollessa loukkaantuneena. Upealla urallaan Luc Robitaille teki 1590 ottelussa tehot 726+795, eli yhteensä valtaisat 1521 tehopistettä. Tehokkain yksittäinen kausi runkosarjassa oli 1992-93, jolloin pistesarake näytti 125 pisteen tehoja. Stanley Cupin Luc Robitaille voitti Detroit Red Wingsin peliasussa kaudella 2001-02. Hän on pelannut tähdistöottelussa kahdeksan kertaa ja voittanut vuoden tulokkaan palkinnon (Calder Memorial Trophy), joka on melkoinen suoritus varausnumeroon nähden. Vuonna 2009 Robitaille sai kunnian liittyä Hall of Fameen.
Dominik Hasek, varausnro: 199 (10.kierros) Chicago Blackhawks 1982
Muista esitellyistä pelaajista poiketen Dominik Hasekin todella myöhäinen varaus ei johtunut siitä, että hänen potentiaaliin tai taitoihin ei uskottu, vaan se, että hänen kotimaansa oli Tšekkoslovakia. Tuolloin joukkueet olivat todella varovaisia varatessaan pelaajia valtiosta, jossa vallitsee kommunismi, sillä tällöin on valtava riski, että pelaaja ei koskaan rapakon taakse siirry pelaamaan. Dominik Hasek siirtyi Blackhawksin rinkiin vasta kaudella 1990-91, eli lähes kymmenen vuotta sen jälkeen kuin hänet oltiin varattu (kommunistivalta sortui 1989). Tämän jälkeen loppu onkin melkoista kiekkohistoriaa yhden kaikkien aikojen parhaan maalivahdin kohdalla. Hasekista tuli nopeasti yleisön suosikki omalaatuisen torjuntatyylinsä vuoksi, jonka mahdollisti hänen poikkeava notkeutensa. Hän pystyi ottamaan sellaisia torjuntoja, joita ei ollut ennen nähty. Hasekin saavutuslista hakee vertaistaan. Hasekin NHL-uran torjaprosentti on kautta aikojen paras NHL:ssä 92.22%. Yksittäisistä otteluista ehkä huimin suoritus on neljän jatkoajan ottelussa, jossa hän piti maaliinsa koskemattomana torjuntoja kertyessä massiiviset 70. Hän on voittanut parhaan maalivahdin kausipalkinnon (Vezina Trophy) kuudesti, arvokkaimman pelaajan palkinnon (Hart Memorial Trophy) kaksi kertaa sekä kahdesti myös Ted Lindsay Award -palkinnon, joka on myös parhaan pelaajan palkinto, mutta pelaajien liiton jäsenten jakama. Stanley Cupin Hasek on voittanut vuosina 2002 ja 2008. Hall of Fameen Hasek kirjautti nimensä viime vuonna
Katso myös nämä tarjoukset
Tuplaus-peli - VOITA JOPA 5000 €!
Vedonlyönti: 100 % jopa 100 € + 5 x jopa 10 € ilmaisvedot, Kasino: 100 % 500 € asti + 200 FS
Vedonlyönti: Eksklusiivinen 100 % bonus 250 € asti, Kasino: 100 % jopa 450 € + 450 FS
Kasinobonus: 100 % jopa 500 € asti + 50 FS
Kasinobonus: 100 % jopa 500 € + 30 FS
Kasinobonus: Jopa 200 kierrätysvapaata ilmaiskierrosta
Bonukset ovat vain uusille asiakkaille.
