Miksi aina eivät vedot menekään arvion mukaan

Miksi aina eivät vedot menekään arvion mukaan

S.Sukkela blogi

Comments: 0

Tämän blogijutun ajatus on vääntää mahdollisemman selko-Suomella (mutta taisi tulla aikas sekava) miksi otteluiden lopputulokset eroavat usein paljon tuloksista, koska olen saanut jokusia aivan turhia jälkiviisasteluja. Toki jokainen tekee virheitäkin, mutta monesti eivät hyvätkään vedot osu ja yhtähyvin huono veto voi osua. Ei miksikään arvioiden teko-oppaaksi ja luvutkin rajusti pyöristetty

"Varianssi on todennäköisyyslaskennassa ja tilastotieteessä satunnaismuuttujan hajonnan mitta. Varianssi kuvaa sitä, kuinka paljon satunnaismuuttujan arvot keskimäärin vaihtelevat odotusarvosta."

Käyn tässä läpi kahta New York Knicksin ja Detroit Pistonsin kohtaamista, joista toisen vedosta sain jotain kritiikkiä. Eilenhän vetoja ei ollut, mutta tein siihen jälkikäteen arvion pelatuilla kokoonpanoilla, joka olisi ollut sama kuin ennen otteluakin:

1.3.2021: Detroit Pistons - New York Knicks, over 211.5 2.02 65% 5u (päätöslinja 209.5)

*Knicksin Point Guard Elfrid Payton ei pelannut.

4.3.2021: New York Knicks – Detroit Pistons, päätöslinja 206 ja laski linja myös tasaisesti ennen ottelua, kuten ensimmäisessäkin kohtaamisessakin.

*Knicksin point guard Derrick Rose oli sivussa ottelusta. Derrick Rose nopeuttaa peliä, niin hän teki Detroitissa ja nyt Knicksissä. Vastaavasti muutaman ottelun sivussa ollut Elfrid Payton pelasi ottelussa. Hän ei kuulu joukkueen nopeatempoisimpaan kalustoon, sillä usein on melkoinen liikkeen pysäyttäjä, joka pomputtelee pitkään palloa, ennen kuin tekee siirtonsa.

*Detroitilla sivussa Jeremi Grant, joka on joukkueen ylivoimaisesti tärkein hyökkäyspäänpelaaja kauden pistekeskiarvolla 23,4 pistettä (seuraavaksi parhaalla Josh Jacksonilla 13,5 pistettä).

Jeremi Grantin ollessa tällä kaudella kentällä on joukkueen hyökkäystehokkuus ollut 1,1 per hyökkäys ja puolustus 1,13 ja hänen ollessa sivussa hyökkäystehokkuus 1,07 ja puolustus 1,14. Nämä eivät ole kumminkaan koskaan täysin suoraan verrattavissa, sillä pelaajan ympärillä on aina neljä muutakin pelaajaa, joilla on tietenkin vaikutusta ja kokoonpanotkin vaihtelevat.

Kuitenkin Jeremi Grantin arvo hyökkäyspäässä on selkeä, sillä ero noin merkittävä, yhdistettynä kovaan keskimääräiseen ottelupistekeskiarvoon. Lisäksi Grantin ollessa kentällä, niin tempo on Detroitin sisäisessä vertailussa hyvä 98, kun esimerkiksi Blake Griffinillä, joka ei ole enää ole hetkeen otteluita pelannut, niin luku oli alle 96. Vastaavasti Rosen ollessa vielä Detroitissa, niin hänen ollessa kentällä tempo oli päälle 100. Eri tyyliset pelaajat tekevät eri nopeudella ratkaisuja. Isommassa kuvassa tempo on taas osa strategiaa, joka valmentajien vastuulla paljon. Nyt esimerkiksi Minnesota Timberwolvesin uuden päävalmentaja Chris Finchin myötä joukkueen hyökkäysnopeus kasvoi, sillä hänellä on ns. 0,5 sekunnin sääntö, eli siinä ajassa pitäisi tehdä ratkaisu mitä tekee, jotta pallo ei vain jumittuisi yhden pelaajaan näppeihin liian pitkäksi aikaa.

Tuossa hieman taustoja otteluun. Kuten linjoista huomaa, niin myös markkinat odottivat ensimmäistä ottelua pienimpiä pistemääriä, jossa siis Rose pelasi avauksen point guardina, kun nyt avauksen point guard oli Elfrid Payton ja Detroitilla sivussa Jeremi Grant.

Tässä nyt ei ole kuin pieni pintaraapuisu perusasioista mitkä arvioihin aina sisältyy, mutta en olisi saanut tuolla linjalla luultavasti pelattavaa. En nyt toki hio jälkikäteen aivan loppuun asti arviota, koska siitä ei ole enää mitään hyötyä, kun peli jo pelattu.

Syyt arvion rajulle pudottamiselle olivat juuri, että Rose ei pelaa ja Payton on paljon heikompi vaihtoehto overille yllä mainittujen seikkojen vuoksi. Detroitin puolella taas Grantin poissaolo heikentää Detroitin hyökkäyspeliä sekä joukkueen hyökkäysnopeutta myöskin. 

Sitten se vedonlyönnissä ikävä varianssi. Arvioita tehdessä on aina tukeuduttava dataan niin, että oletus on se, että kaikki menevät, kuten ne on arvioinut, jotka ovat usein hyvin lähellä kauden keskiarvolukuja, kun ollaan jo kauden puolessa välissä, kun tiedetään joukkueen pelitapa ja sen heikkoudet sekä vahvuudet.

Vähän vaikea yrittää selkeästi selittää, mutta on helppo varmasti ajatella, että jos sama ottelu toistettaisiin samoista lähtökohdista vaikka 100 kertaa ja mikäli joka kerta tulisi täysin sama tulos samoilla tilastoilla, niin varianssia ei olisi. Voidaan usein myös puhua hyvästä ja huonosta onnesta vedon kannalta ja jälkianalyysissa minulla onkin nelikenttä:

  • Hyvä veto, jonka kuuluikin osua
  • Hyvä veto, jonka ei kuulunut osua
  • Huono veto, jonka ei kuulunutkaan osua
  • Huono veto, jonka ei olisi kuulunut osua

Harvoin mikään ottelu menee täysin odotettuihin arvoihin, jolla arviot on tehty, kuitenkin kun lähtökohtaisesti pelataan kohteita, jotka ovat etukäteen hyviä, niin niissä on hieman jouston varaa poiketa arvion luvuista. Arviointivirheet ovat sitten toinen juttu.

Mennään nyt sitten näiden kahden ottelun toteutuneisiin ottelukohtaisiin lukuihin:

1.3.2021: Detroit Pistons - New York Knicks

  • Yhteensä 191 hyökkäystä
  • Knicks teki pisteitä per hyökkäys: 1,14
  • Pistons teki pisteitä per hyökkäys: 0,95
  • Pisteitä 199

4.3.2021: New York Knicks – Detroit Pistons

  • Yhteensä 183 hyökkäystä
  • Knicks teki pisteitä per hyökkäys: 1,23
  • Pistons teki pisteitä per hyökkäys: 1,14
  • Pisteitä 218

Seuraavassa joukkueiden tämän kauden keskiarvot. Näiden mukaan olisi arvioita mahdoton tehdä, sillä molemmissa joukkueissa on ollut paljon muutoksia sekä joukkueet sattumoisin juuri keskenään tekivät treidin, jossa Derrick Rose siirtyi Knicksiin ja Dennis Smith jr vastaavasti Pistonsiin. Kuitenkaan omia lukujani en halua paljastaa, mutta antaa silti jotain kuvaa:

  • Knicksin kauden tempo 96
  • Detroitin kauden tempo 97,5
  • Knicks tehnyt pisteitä per hyökkäys 1,09
  • Knicks päästänyt pisteitä per hyökkäys 1,09
  • Pistons tehnyt pisteitä per hyökkäys 1,09
  • Pistons päästänyt pisteitä per hyökkäys 1,13

Tämä luonnillisesti ei ole alkuunkaan näin yksinkertaista, sillä ohiheitot nopeuttavat peliä toisilla joukkueilla selvästi, kun lähdetään nopeaan vastahyökkäykseen. Tässä kuitenkin kyseessä kaksi hidasta joukkuetta, joten tuon vaikutus ei ole niin merkittävä, kun kumpikaan joukkueista ei hae hanakasti vastahyökkäyksiä. Lisäksi ottelun tempo ei hyvä työväline vaan parempi on hyökkäys- ja puolustusajat per joukkue, koska temmosta ei pysty jaottelemaan näitä ja lisäksi jatkoajat vääristävät myös, jos ne poimii joltain sivustolta suoraan. Sitten kaikki ottelukohtaiset tekijät ja muut säädöt, koska esimerkiksi vastustajan puolustamisen taso ja tyyli vaikuttaa hyökkäysnopeuteen. Eli tästä ei kannata ammentaa oikeastaan mitään omiin mahdollisiin arvioihin, kun niin pintaa vai raapaistu muutamasta kohtaa.

Tempo oli aikalailla odotettu, että se laskee edellisestä kohtaamisesta, kun Grant ja Rose sivussa.

Sitten, kun katsoo hyökkäystehokkuuksia, niin erot kahden ottelun välillä ovat suuret.

Mikäli itse tekisin jälkikäteen nyt toteutuneilla lukemilla jälkianalyysin mikä olisi minun mielestäni ”oikea” pistemäärä kun tempo tiedetään kokoonpanojen lisäksi, olisi se ensimmäisessä ottelussa tasoa 212-215 (ei mennyt nappiin oma arvio) ja jälkimmäisessä 202-205.

Hyökkäysnopeudet ja puolustusnopeudet on kohtalaisen helppo arvioida, kun tiedetään kokoonpanot ellei ottelun sisällä tapahdu jotain todella merkittäviä muutoksia, mutta miksi sitten hyökkäys- ja puolustustehokkuudet vaihtelevat niin paljon?

Tähän löytyy lukematon määrä tekijöitä ja ainoat oikeastaan, jotka voi ja pitää yrittää arvioon sisällyttää täysin odotetun nopeuksien lisäksi ovat joukkueiden tasot niin hyökkäys-, ja puolustuspäässä ja joukko ottelukohtaisia tekijöitä kuten poissaolot, rasitustekijät, match-upit, ottelun ennakoitu tasaisuus ja joukko muita tekijöitä, jolla voidaan oletettavan olevan vaikutusta ottelun kulkuun ja näin myös arvioon.

Sitten löytyy vaikka mitä tapahtumia, joita on mahdotonta huomioida ennen ottelua, kuten virhevaikeudet avainpelaajilla, kesken ottelun loukkaantumiset, tuomarien omat virheet: esim. usein tulee virheitä, että oliko korin lähellä tapahtunut kontakti hyökkääjän virhe vai ei. Tällä on vaikutusta usein 1,5-3 pistettä, kun hyökkääjän virheestä pallo vastustajalle ja puolustajan virhe niin kaksi vaparia tai korin hyväksyntä + vapari.

Ihan sekin miten ottelu alkaa vaikuttaa, kun jos heitot ei ala upota niin jopa tempokin saattaa hidastua, kun peliin tulee arkuutta, kun taas jos uppoaa hyvin niin otetaan usein nopeammin heittoja. Välillä helpotkaan korit eivät uppoa ja välillä voi joku heitto pomppia koriin kuin ihmeen kaupalla ja nämäkin vaikuttavat itseluottamukseen. Inhimillisiä tekijöitä on paljon.

Yksi merkittävimmistä tekijöistä on ottelun tasaisuus ja tuleeko lopun rike vaparisumaa, joka nostaa pistemääriä lyhyessäkin ajassa vai onko ottelu aivan loppuun asti tasainen, jolloin peli yleensä hidastuu ja puolustus tiukkenee, kun yhden korin arvo niin suuri.

Mikäli avauksen miehet ovat loppuun asti kentällä ja peli ratkennut, niin kumpikaan joukkue ei ota enää heittoa, jos peliaikaa alle 24 sekuntia, eli merkki että he eivät enää yritä. Sitten mikäli ottelu on jo hyvissä ajoissa ratkennut, niin pelataan loppuun asti vaihtomiehillä, mutta mikäli ottelua jäljellä alle 24 sekuntia, niin johtava joukkue ei tällöinkään ota heittoa.

Itse teen arvioni aina 47 minuutin mukaan, johon lisään viimeisen minuutin pisteet keskiarvosta huomioiden ottelun odotettu tasaisuus sekä jatkoajan mahdollisuus. Viimeinen minuutti on keskimäärin ottelun selvästi runsaspisteisin minuutti ja ollut otteluita useita jo tälläkin kaudella jossa viimeiseen minuuttiin ollaan tehty yli 20 pistettä.

Tuli aika sekainen teksti, mutta ehkä jollekin hieman aukesi varianssi, kun kaikki peesaajat eivät tienneet mikä se on tai sen rooli vedonlyönnissä. Koripallossa pistemäärät voivat vielä erota vielä todella reilusti siitä ”oikeasta” pistemäärästä, kun hyökkäyksiä ottelun aikana on yleensä 180-240 väliin ilman jatkoaikaa. Mutta ihmiset on ihmisiä ja yksittäisen ottelun sisällä voi tapahtua vaikka mitä, joka vaikuttaa lopputulokseen.

Kommentit (0)